Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Vr6T B5 avant

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

    Jos asia olisi noin niin levyjen lisäämisessä ei olisi mitään järkeä kun ei sillä saavuttaisi muuta kuin suurempia inertiamassa levyjen muodossa. Tätä vasten olisi järjetöntä että esim. F1:n kytkimissä on useita levyjä päällekkäin.

    Comment


    • Useammalla levyllä saadaan pienempään tilaan tuota pinta-alaa kuin kasvattamalla levyn halkaisijaa. Kuten moottoripyörissä. Itsellä siis se ajatus että jos levyjä lisätään, myös paineasetelman jousia vahvistetaan.

      Comment


        Ajatellaan näin jos 100kg henkilö seisoo kahden päällekäin olevien kiekkojen päällä. Kiekkojen välissä oleva paine on tismalleen sama 100kg kuin alimmaisen ja maan välillä.
        Vaikka kiekkoja lisättäisiin pintapaine pysyy aina samana vaikka materiaalien välinen pinta-ala kasvaa.

        Comment


        • Levyt on tosiaan LUKin 8090s, punnailin niin ne on 1.25kg kappale ja matsku on kevlar vaikka orgaaniselta näyttääkin. Luistattamalla paljon kevlaripinnan saa kyllä lasittumaan mutta tuohon saa kyllä tilalle orgaaniset tai sintterit jos maistuu pahalle.

          8090S with Kevlar is a material for very demanding applications such as high-performance sport, tuning and hard working conditions.

          Comment


            Sori, miun moka. Korjaan lausumaani. Bussipysäkillä.

            Pintapaine ei muutu. Pinta-ala ei muutu. Voima ei katoa mihinkään.

            Meinasi aivot nyrjähtää kun rupesin liimaliitoksia autoa ajaessa simuloimaan - ne kun tavallaan ovat aika tuttuja. Tulin siihen käsitykseen että kaksi perättäin liimattua 600Nm liimapintaa kestää yhteensä 600Nm jollei liiman lujuutta muuteta. Jänisliima on vaihdettava epoksiksi.

            Se puusepän logiikalla.

            Sähköasentajan logiikka taas kertoo että 10A sulake siirtää 100 Voltin jännitteellä 1000W tehoa eteenpäin. Jos sarjaan kytketään toinen sulake, tehonkesto ei muutu.

            Jotta saataisiin 2000W siirrettyä pitää 10A sulakkeet kytkeä kaksi rinnan. Tai sitten jännite on tuplattava 200 Volttiin.

            Kytkinhän on sulake? :-o Tässä tapauksessa sarjaan kytkettynä. 600Nm levy kestää 600Nm. Voimahan ei häviä? Joten jokaiseen liitospintaan kohdistuu 600Nm momentti.

            Liima ja jännite tässä vastaavat paineasetelmaa. Tuplataan paineasetelman aihettama voima, niin meillä on tuplatehon välittävä liitos???

            Lämmöntuotto jakautuu sitten taas per levypinta. Lämpö tappaa levyn, tässä se saavutettu etu? Lämmöntuotto on siitten ilmeisesti jonkinasteinen 1/x jossa x on levyjen lukumäärä.

            Miusta tää tuplalevykytkin on brilliantti juttu vakio-osilla tehtynä.

            Olen pahoillani, yrittäkää kestää. :-) :-E

            Comment


              Tästä melkein voisi perustaa jo uuden ketjun monilevykytkimen toimintaperiaate...
              Tuossa menee pieleen kun ajatellaan, että jos yksi liitos antaa periksi niin silloin alkaa heti luistamaan.
              Kytkinlevyt ovat samassa akselissa kiinni ja vauhtipyörä sekä kytkinten välinen levy ovat paineasetelman kanssa yhtä.

              Kun tiedetään, että paineasetelman voima (F) ei katoa mihinkään, vaikka kytkinlevyjä lisätään vaan vaikuttaa samalla voimalla jokaisen levyn läpi.
              Jotta kuvassa näkyvä A levy saadaan luistamaan tarvitaan voimaa/vääntöä X verran riippuen pinta-alasta, kitkakertoimesta ja ylhäältä vaikuttavasta voimasta jne..
              Mutta jos liikutetaan A ja B levyä samaan aikaan kuten monilevykytkimessä. Tarvitaan tuplamäärä voimaa, koska muuttujat ovat samat kummankin levyn kohdalla.
              Attached Files

              Comment


                https://youtu.be/SQvFg4WbdZ4

                Comment


                  Wau! Kaikkea sitä oppii - ikinä kun ei monilevykytkintä ole tarvinnut nähdä, ajatusketju meni ihan väärille urille.

                  Video valaisi homman. :-)

                  Comment


                  • Nii Romy ne 600Nm liimaliitokset ei oo peräkkäin, vaan rinnakkain, mutta joo, jos tuo video selvitti asian, niin sittenhän asia on kunnossa. Sä olit vetämässä sitä kytkinpakkaa irti vauhtipallosta, ku piti kiertää dampperin päästä pulttia momenttiavaimella, kässäri päällä ja vaihde silmässä.

                    Comment


                      Joo ja ei. Mie en hahmottanut että jokaisen kitkaparin välissä oli tukipiste vauhtipyörään. Olisi Hammun kuvasta pitänyt nähdä se - tavallaan mie näinkin sen, mutta en sisäistänyt ja käsitin väärin. Keskenlentoinen ajatus oletti että kytkinakseli yltää vain uloimpaan pakkaan ja levyjen välissä oleva välilevy pyörii kytkinlevyjen mukana olematta mitenkään kytkettynä vauhtipyörän pyörimisnopeuteen. Kun sitten miulle lyötiin kuva ja video naaman eteen, niin se kertoi että hommahan on ihan selvä ja mie olin käsittänyt monilevypakan rakenteen aivan päin persettä.

                      Toi kaavan pii*kitkakerroin*paineasetelman paine*kytkinlevyn ulkohalkaisijan tulon jakaminen kahdeksalla ja kertomalla kitkapintojen määrä todellisella kitkapinnan pintaa-alalla aukeaa, mutta mie en nyt hahmota mistä toi kasi tempaistaan nimittäjän alle? :-) Avataan uusi aihe jos rupeaa rönsyilemään.
                      Viimeksi muokannut matrikkel; 6.10.2018, 16:55.

                      Comment


                        Yhtälössä on varmaan 8 kitkapintaa.

                        Comment


                          Tuossa jonkun selostus tuolla videon kommenteissa.:
                          "The area is pi*(r2^2 - r1^2), expressed using diameters that is pi*(d2^2 - d1^2)/4. It divided by 4 because r^2 = (d/2)^2 = d^2/4. The other 2 on the bottom must come from a simplification that assumes the net force on the friction area is applied at a distance of r1 = d1/2. That then gives Torque = Force * Distance = (Pressure * friction_coefficient * friction_area) * distance = (P*u*pi*(d2^2-d1^2)/4) * d1/2. Multiply those together and you get T = P*u*pi*(d2^2-d1^2)/8. This would be a conservative estimate of the torque because the actual net moment arm is somewhere between d1 and d2 (out closer to d2 than d1 due to the exponential increase in relative area out near d2). If you wanted to figure that out precisely you'd have to do some calculus to integrate the torque over the entire surface area. It would be a lot messier, and considering that it is an estimate do begin with (because P and friction coefficient are estimates) - probably not worth the effort.?"

                          Comment


                          • Kaikenlaista on taas parsittu, enemmän tai vähemmän olemassaolevien osien viimeistelyä mutta alkaa toi näyttää jo joltain. Järjetön määrä aikaa menee kaikenlaisen pikku huuhaan kokoonpanoon ja suunnitteluun.

                            Comment


                            • Öljypohja alkaa olla valmis, ahtimen öljynpaluu pitää keksiä johonkin kohtaan. Arvelin että ton reikälevyn yläpuolella vois olla sen koti niin sillon tuskin monessakaan tilanteessa pääsee olemaan öljyä esteenä. Loiskelevyt ja luukut teoriassa pitää nyt öljyä mahdollisimman paljon imusihdillä kaasulla taikka jarrussa, ainakin veden kanssa läträtessä näytti kohtuu järkevältä. Rumathan ne on ku rullatuoli ja käytetyt osat on jotain rosterisaranoita motonetin hyllystä.

                              Imuilman lämpöanturille kolvasin kaasuläpän jälkeen jengaholkin, en tiiä kumpi parempi plenumissa vai tossa? Plenumissa on kyllä mahdollinen paikka sille jos haluaa testailla.






                              Comment


                                Eikös se ainakin teoriassa oo sitä paremassa paikassa, mitä lähempänä se on kantta. Toisaalta jos se on liian lähellä, niin sitten lämmön siirtymiset ynnä muu alkaa sotkea asioita. Toi kun on "pellistä" duunattu imusarja, se lämpenee varmaan aika kovasti. Ainakin AMW:n kotelo tuli porschen koneen kyljessä aivan helvetin kuumaksi, jos auto seisoi vähänkin pidempään esimerkiksi liikennevaloissa. Valusarja pysyi huomattavasti viileämpänän. Tää vehje ei tosin taida paljoa liikennevaloissa/ruuhkissa seistä :D

                                Comment


                                  Tuosta imusarjan lämpeämisestä oli Maatsin kanssa puhetta vastikään. Nykyään alkanu yleistymään myös imusarjan kääriminen lämpökilpien sisään. Bitukoissa ainakin (v-koneissa varmaan yleistä) tuo imusarjan heatsoakkaaminen yleistä kun makaa lohkon välissä.

                                  Comment


                                    Mutta silloin kun mennään täyttä laukkaa, ei se ilma ehdi paljoa siellä imusarjassa kuumeta. Samoin se ilma jäähdyttää sitä kyllä. Tietty jos seisotaan kauan paikoillaan, ilma on kuumaa, mutta kun se alkaa liikkumaan se jäähtyy. Minä näkisin että sen eristäminen on aika turhaa.

                                    Comment


                                      Onhan se noinkin juu. Se kääre saattaa jopa hidastaa sitä lämmön poistumista. Tavallisessa ajossa se jäähtyminen kesti yllättävän kauan tai ainakin anturin toipuminen heat soakista. Kahdet valot kun seisoi, oli lämmöt helposti jo päälle 45C ja kyllä sillä sai semmosta 60-70km/h nopeutta ajella jonkin aikaa, ennen kuin tippuivat kelin mukaiselle tasolle. Tuolloin mun anturi ei ollut edes imusarjassa, joka oli todella kuuma.

                                      Comment


                                        Tai ei sitä varmaan tarvii pakettiin kääriä. Meinasin tuosta MW-Steel:n taiteltavasta lämpösuoja levystä jos taittelis kilven siihen imusarjan väliin, ettei lämpö heijastu suoraan imusarjan "vatsaan".

                                        Ainut missä itelläni tuo lämpöongelman on kyllä havainnut, on lentokentällä jonottelussa. Ei sitä kuivajäätäkään kehtaa ihan huvikseen konehuoneeseenkaan kylvää kun voi käydä liian raju viilennys...

                                        Comment


                                          Kilpatiimit tehtaan resursseilla ei tee asioita huvikseen. Tässä VW WRC.


                                          Se on sitten eri juttu mikä homman käytännön vaikutus on katuautoissa, jossa tyypillisesti on monta muutakin parantamisen paikkaa.

                                          Comment


                                          • MW steelillä tulee jonkunverran notkuttua niin siellä ukot laittaa hopeista avaruusteippiä ja kulliteippiä imareihin. Vähentää ainakin ulkoista heatsoakin mahdollisuutta mutta en tiiä sit paljonko se rajoittaa lämmön johtumista ulospäin. Uskosin ainakin et ne on sen testannu toimivaksi.

                                            Comment


                                              Koteloi lämpökilvellä ja fööni puhaltamaan raikasta ilmaa imusarjan ja kotelon väliin jäävään ilmatilaan?

                                              Comment


                                                Jos imulämmöt on jossain järkevissä lukemissa niin vois ajatella että imusarja ei johda ulospäin mitään kun ulkopuolella on lähtökohtaisesti kuumempi kuin sisällä.

                                                Comment


                                                • Hukkiksien putket tuli pökellettyä kasaan. Screameria en tähän tee, vaan porttien pörinät ohjataan putkeen.



                                                  Comment


                                                    Harkitsitteko portin tekemistä suoraan ahtimen pakopesään? Se on ilmeisesti hyvinkin toimiva ratkaisu ja olisi selvinnyt vain yhdellä vikaantuvalla kohteella.

                                                    Comment


                                                      Toisaalta jos tarvitsee pesää vaihtaa, saa hitsailla taas... ahtojen ohjauksen tarkkuudelta / riittävyydeltään varmasti 2 pienempää parempi kuin yksi "suuri"?

                                                      Comment


                                                      • Puhammikko osu tässä naulan kantaan. Harvemmin muutenkaan noissa porteissa on mitään ongelmia ollut.

                                                        Comment


                                                        • Jos tännekki välillä jotain. Sytkälaitteisto valmistui ja puolat löysi paikkansa abs pumpun vanhasta paikasta. AEMin suurtehopuolat ja msd johdot. Irtokamoista kasattuna johdot oli kalliimmat kun puolivalmis LS v8 setti niin laitoin sit sellasen ja painoin ylimääräset romut talteen. Pakosarjaan tuli paistettua EGT antureille paikat jotka meni yllättävän suoraan vaikka vaikka ihan kovin pitkää hetkeä ei mittailtu. Hukkaporttien putki tuli jatkettua downpipelle asti ja se sukeltaa yllättävän sujuvasti vetarin ali. Ehkä vähän lämpösuojausta suojakumille ettei tuu mitään komplikaatioita.







                                                          Comment


                                                          • Heitettiin noi hukkiksien ohjausletkut jotenki höhhölleen, kait ne tuollain välttää.

                                                            Comment


                                                              Mitä letkumateriaalia noissa hukkiksissa on? Tuleeko näihin vesijäähdytys?

                                                              Comment

                                                              Working...
                                                              X