Eikös tuossa niin olekin?
Kuulutus
Collapse
No announcement yet.
Vr6T B5 avant
Collapse
X
-
Jos rakentais vaikeastihengittävää, niin sit olisin ruvennu huolehtimaan niistä tötteröiden pituuksista kanava huomioiden. Speksattiin kyllä jonkunverran tätä aihetta kansisetin jampan kanssa.
Buustilla kuitenkaa sillä ei oo niinkään vaikutusta, tärkeempi on plenumin tasainen virtaus.
Comment
-
Vieras
Voitko perustella, tai voiko kansisetin jamppa kertoa miksi boostilla ei ole merkitystä runnerin pituudella? Voisin väittää että on ja paljon suurempi kuin vaparina. Kilon ahdoilla ilma on tuplasti painavampaa, virtausnopeuden pysyessä suunnilleen samana. Mitäs liike-energialle tapahtuu massan tuplaantuessa?
Edit. Ite kyllä tekisin runnerit sellasiin mittoihin että kanavan pituus pysyis suunnilleen samana.
En nyt sano että mitään ongelmaa välttämättä tulis mutta kyllä varmasti eri kierroksilla muuttuu täytös kolmen sylinterin välillä..Viimeksi muokannut jesse47; 14.9.2018, 05:59.
Comment
-
Voisin ite perustella silleen, että lyöntiä tulee tähänki vehkeeseen varmaan siihen malliin, että ajaessa voi olla muutakin ohjelmaa ku miettiä runnerien pituuksia.
Comment
-
Vieras
Anteeks että sotken topicia, mutta joku tällä foorumilla on pielessä ja pahasti, ongelma vaan ilmenee kuin jonain uskollisina lahkoina eri porukoiden välillä..
Olipa kerrassaan hyvä ja tutun oloinen vastaus herralta.
Jos joku tekis tavan vitoseen 10cm erimittaset runnerit johan siellä oltas huutelemassa nii että paska lentäs joka puolelle.. mutta nyt ei oo ongelmaa?
Jos tähä on tulossa jerkkua nyt niin vitusti nii eikö sitä suuremmalla syyllä kannattais laittaa perus jutut kuntoo. Jos tää oiski joku mieto niin enpä olis asiaan jaksanu edes ottaa kantaa. Paljonko se muute on se "sen verran lyöntiä"? Mietin vaa että ajetaanko oikee isommillaki paineilla että millasta massaa siellä kanavassa liikkuu.
Comment
-
Älkää ny tapelko, tuli vähän hutiloitu vastaus aikasemmin.
Eli tässä kun plenumia pökellettiin niin ongelmana oli ainoa mahdollinen suunta mistä tuloputkesta ilma saadaan sisään. Jos olis ollu lyhyemmät + pidemmät runnerit, niin lyhyemmät olis melkein väkisin vetäny ilmaa suoraan sisään ja kolmelle pidemmälle virtaus olis kerennyt plenumissa pyörteillä.
Sen verran tuli pelattua googlea monta pitkää yötä niin 98% aftermarket imusatseista + orkkiksia myöten ne on tasapitkiä ja tehopelitkin näkyy pysyvän nipussa. Voihan tää olla ihan paskakin, sen näkee sitte jos patti sulaa. Lupaan työntää imarin siinä kohtaa sirkkeliin sormia myöten :D Buustilla pitäs kuitenkin olla kokoajan täyttöä siellä venttiilin takana, niin mä en usko että se muutaman sentin pituusero siellä kannessa on niin katastrofi. Varsinkin kun sitä pituuseroa kannen sisällä on mun mielestä koitettu kompensoida kanavien tilavuudella kun ne 3+3 on ihan eri muotoiset.
Pitää tarkkailla pakolämpöjä jos tää joskus vaikka valmistuu. Käytin muuten imusatsin virtausmittauksessa. 396hp yhteistulos alle 2% erolla virtauksessa kanavien välillä.
Terho kun ajaa ADR b5 niin kai sillä ny jo 200hp tuntuu että olis kamalasti lyöntiä. (Hymiö)
Comment
-
Vieras
No niin, tämä selventi jo paljon.
Eli lopputulos pitäis olla kokonaisuutena parempi näin, sillonhan se on järkevä ratkaisu.
Ja kuten sanoinkin niin en kyllä usko mitään ongelmia tulevan tämän takia mutta vaikutusta sillä on ja sylinterien välillä voi seos vähä muuttua kun sattuu imusarja eri kierroksilla optimi mittaan.
Varmastikkaan kaikki ei oo asiassa ihan kärryllä, kuten en kyllä itsekkään. On vähä muistinvaraista mutta olikohan näin että sylinterin täytös voi olla vaparissa parhaimmillaan n.120% ja tämä ylimääräinen tavara sinne sylinteriin saadaan kanavassa/runnerissa liikkeessä olevan ilmamassan liike-energialla siinä vaiheessa kun mäntä lähtee akk:sta ylös. tähän toki vaikuttaa moni muukin asia mutta se mihin kierroksille ja kuinka voimakkaana tämä sattuu on pitkälti kiinni myös kanavan pituudesta.
Että vaikutusta on, ottaen vielä huomioon että silloin kun pituus ei ole kohdallaan niin pahimmillaan massan liike-energia ei riitä ja sylinteriin tulee aluksi ylitäyttöä mutta imuventtiilin pysyessä auki vielä ja männän tullessa ylös käykin niin että massa pysähtyy ja yskäsee takasi imusarjaan päin, toisten sylinterien ollessa samalla hetkellä parhaalla alueella.
Lisänä vielä se että ahdetussa massa on raskaampaa ja virtausnopeudet pysyy suunnilleen samana paineesta riippumatta.
Comment
-
Propsit todella asiallisesta vastauksesta Hammulle. Terhon vastausta itsekin ihmettelin eilen. Jos joku ihan vakavissaan, eikä mielestäni edes provosoivasti, kysyy miksi näin, niin pelkkä haistattelu perusteella "Kyllä tekijä tietää" ei ole oikea tapa. Ehkä tekijä tietää mitä tekee(ja Hammun, Terhon, Porkkiksen ja Thupun ollessa kyseessä, pienenä esimerkkinä mainittuna, näin useinmiten onkin), mutta silti on ihan asiallista kertoa miksi näin. Siinä saattaa olla aito kiinnostus ja epätietoisuus takana.
Itsekin ihmettelin kun nuo runnerit näyttää olevan vähän kaikki eri mittaisia kuvan perusteella. Vasemmalta katsottuna näytti(ihan otin viivottimen näytölle), että ensimmäinen, viides ja kuudes ovat himpun pidempiä, mutta oletan, että hitsaus on vähän vedellyt metallia, koska eiköhän nuo ole saman mittaisina tehty :)
Kivastihan tuo on virrannut ja tämmöisiä projekteja on aina ilo lueskella. Joko ensi kesänä tämä näkyy liiikenteessä?
Comment
-
Rupesin itekkin tota kuvaa kattomaan että näyttääpä kyllä kummalliselta miten noi runnerit sojottaa miten sattuu. Toi koko käkkylä oli 10mm paksussa alumiinilevyssä kiinni ja sekin oli vääntyny lämmöstä himpun kieroon, eli tarvii laittaa tiukempaan tuotteeseen kiinni kun jatkaa kolvausta. Laitoin hitsuun jälkeen laipan kiinni kanteen ja lämmitin vielä hiukan sitä että hakisi muotonsa, mikä ei tainnu auttaa kamalasti. Tosiaan kyllä ne runnerit pitäis millin sisään olla toisistaa lähtökohtaisesti, lämmöstähä ne tuskin venyy tai kutistuu mutta suuntahan niissä voi vähän elää.
Sovitin bensakiskoa ja suuttimia paikalleen, niin tosta kuvasta näkyy kahen ensimmäisen ja viimesen runnerin kohdalla se että laippa taitaa olla vielä himpun vääntyny kun se on keskeltä kiinni ja irvistää reunasta.
Tähän tuotteeseen muuten kaikki laserleikkeet on Terhon piirtämiä loppujaan. Öljypohjan laippa tehtiin niin että Revision Techin Mikko Ahola skannas 3D laserilla tai mikälie hieno ja kallis aparaatti onkaan, alkuperäisen öljypohjan. Terhon loppukäsittelyn kautta tuupattiin tarjouspyynnöt Reifer Oy:lle mikkeliin, jossa toveri Lipponen niitä työntää työjonoon.
Mukavaahan se että täällä kerrankin joku kommentoi jotai, eikä mee vaan meikäläisen yksinään jupinaksi. Varsinkin kun en mä näistä mitään itekkään tajua, mut se pitää vaan osata naamioida.
Jaa millon liikenteessä? No toivottavasti ens kesänä. Vai pitäskö vaihtaa taas moottoria :DViimeksi muokannut Hammu; 16.9.2018, 12:18.
Comment
-
toi alumiinien kieroon meneminen on kyllä metka, mulla tossa yhdessä projektissa 4 oksaa 10mm alsalaipassa, ja pultattuna 20mm teräslevyyn jossa 12mm teräslevy keskellä pystyssä, elikäänkuin I palkki. Ni silti on laippa kiero. Jigi ei ole. Pitää ens kerralla lämmittää laippa vielä kuumemmaksi.
Comment
-
Vieras
Pitää ottaa vaan ennakkoa noihin hitsauksiin sopivasti. Pakosarja mustasta niin oon vetäny palkkiin kiinni niin että keskelle n.15cm leveälle 4mm latat väliin ja sitte laippa päistä puristettu kiinni, viimeks jäi niin että hitsauksen ja hehkuttamisen jälkeen oli liki suora.
Alu vaatii varmaan vielä reilummin ennakkoa, eli rohkeasti vaan laippa kaarelle ennen hitsausta.
Comment
-
Kaipa se on se täytelanka, joka tuon tekee. Mustaa ja RST:tä hitsatessa sen jo huomaa, että mitä enemmän sitä käyttää, sitä varmemmin tulee kieroa. Alsallahan sitä joutuu noihin verrattuna laittamaan oikein roimasti siihen saumaan. Lämpöä tulee kappaleeseen vaan paljon ja pitkän aikaa. Hitsatessa sulana oleva alue on selkeästi laajempi ja lämmön suuntaanhan se tuppaa menemään käppyräksi. Raudan kanssa voi vielä kikkailla rauhallisella työtahdilla, mutta tommosta alumiinilaippaa hitsatessa sen kappaleen tarttis olla vielä oikean lämpöinen. Ei oo ihan helppoo ja kyllä nostan hattua niille, joilta se sujuu. Raision jäähdyttimen ukko toisaalta kovlas porscheen imusarjan, jossa oli järjettömästi saumaa ja silti se pysyi suorana. Sillä on varmaan yli 20v kokemus noista hommista, mutta sanoisin että ei se mahdotontakaan pitäis olla. Tietäis vaan miten... :D
Comment
-
Vieras
Juurikin sitä että se kutistuu mistä hitsataan niin ennakkoa vaan vähä niihin ottaa, että vetelyn jälkeen olis suunnilleen suorassa. Pakosarjan oon aina hitsauksen jälkeen lämmittäny punahehkuun niin ei vetele sitte enää käytössä ja ekan irrottamisen jälkeen välttyy oikasulta. Rst vetelee enempi ku musta ja alu ilmeisesti vielä enemmän, siitä ei oo juurikaan kokemusta.
Mutta töissä noita vetelyjä joutuu aina miettiä niin ennen hitsausta kappale sellaseen solmuun että hitsaus vetää suoraks niin välttyy turhilta oikomisilta.
Comment
-
Virtauksista ja kolvaamisesta helpompiin asioihin. Postipate kanto ebaystä naksautetun parinkympin startin ja se sopii paikalleen.
Eipä ollu startinkaa osto aivan yksinkertanen homma. Ekasta paikasta tuli jenkkifoordin laturi, toisesta paikasta palautettiin rahat parin päivän päästä ostosta. Kolmas nyt sit tärppäs kun otin tollasen käytetyn pökäleen sovitukseen.
Comment
-
Sori mun asenne. :) Aina ei muista että joku ottaa nämä minunkin jutut tosissaan. En minä ole mikään moottorijeesus, mutta aika paljo tuntuu että foorumikeskusteluissa keskitytään jonkun pakosarjan primäärin laippaliitoksen pinnanlaadun pyöristykseen kun merkitys kokonaiskuvassa on häviävän pieni.
Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin Hannu meinaa viedä tätä laitetta mutkaradalle ulkoilemaan. Siinä kohtaa kaikki yli 400hv aiheuttaa ehkä enemmänkin haastetta kuin pienempiä kierrosaikoja, varsinkin kun ei ole ammattikuski. Eli jos nyt käyttää tuhat tuntia imusarjan kanssa ja toiset tuhat tuntia pakosarjan kanssa niin joku toinen on jo edellä joka käytti vaikka 500 tuntia autolla ajamiseen ja säätämiseen.
Eri asia jos on kovaa faktaa vaikka siitä että kone sulaa vääjäämättömästi jos laittaa imutorvet noin tai primäärit näin.
Jesselle propsit siitä että on yritystä ja tekemisen meininkiä. Monella jää pelkästään haaveilun asteelle. Mä en vaan ymmärrä semmosta harrastamista missä ensin kysytään että meneeks tää rikki ja sitte kun sanotaan että joo menee, on kokeiltu, niin pitää kuitenki vielä ite rikkoo omat vehkeet. Eihän se minulta pois ole mutta en vaan ymmärrä.
Comment
-
Minä mietin itselle kans tuollaista, kyselin valmistajalta mitenkä passaa luistatella varttimaili lähdöissä niin sanoivat että ei suosittele minkäänlaista luistatusta. Ja hetken Kevlar levyn lämmönkesto ominaisuuksia googlatessani tuntuu se perus sintteri parhaalta vaihtoehdolta kuitenkin.
Comment
-
Romy, stetson harrisonit meni nyt vähä pieleen. Ei se pintapaine puolitu, kun ne kiekot on päällekkäin.
Ajattele kytkimen pitopintaa liimaliitoksena. Eli yhden levyn pitovoima on nyt 600Nm.
Sitten toinen levy pitää samat 600Nm, jolloin yhteensä pitoja 1200Nm.
Orgaaniset levythän tuossa on, eikä sintterit. Takuulla hyvän tuntunen, ja saa luistattaa, muttamutta, voi olla kytkentärenkaat kovilla, kun on tuota hitausmomenttia aika lailla vitusti. Toivotaan että pelaa.
Comment
-
Minä olisin tässä Romyn mielipiteen kanssa samoilla linjoilla. Siis sama pintapaine kuin yksi levyisenä mutta jaettuna kahden levyn kanssa tässä tapauksessa.. Kytkimeen tulee tupla määrä pinta-alaa joka kompensoi tuota pintapaineen menetystä. Myös yhden levyn kokema lämpörasitus luistatuksen aikana puolittuu.. Vaatii kyllä korkeampaa matematiikkaa/fysiikkaa/mallinnusta/simulointia että osaisi laskea kuinka kaikki toisiinsa vaikuttaa.
Comment
Comment