Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Rapsakka

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

  • Hämärä mielikuva on, että B5-sukupolvessa olisi alettu takajarrua käyttämään enemmän sen ABS:in kautta. Muistelen, että se oli toteutettu ABS:n kautta, oletuspaine taakse oli isompi, ja sitten mutkassa tms lukkiutumisessa sitä painetta tiputettiin. Eli voisi olla ihan järkevä muutos.

    Comment


    • Jarruista tuli vielä mieleen että onko kellään mutua parempaa tietoa minkä kokoiset poljinsylkät olis hyvä pistää? Sarjan mukana tuli muistaakseni 0,7" sylkät, irrotettu orkkis oli 1.0". Tuolla alkuperäisellä ilman tehostusta vaati melkoisesti ruutia pohkeesta.

      Comment


      • Jos nyt lähdetään siitä, että orkkis oli se 1", niin pinta-ala on silloin n. 507 neliömilliä. 0,7" pinta-ala on n. 248 neliömilliä x 2 = aikalailla tasantarkkaan yhtä vittumainen polkea. Hommaa pykälän pienemmät sylkyt jos ei polkimen liikematka tunnu liialliselta.

        0,6" onkin sitten enää 182 neliömilliä per sylkkä, eli yhteensä 364mm^2. Tuo on enää 70% alkuperäisestä joten muutoksen luulisi olevan jo tuntuva. Ite saattaisin lähteä katselemaan niitä sylintereitä tuolta väliltä. 0,6-0,7"

        Comment


        • Hirveitä noi tuumat. Onneksi puutavaraliikkeestä ei nuorempi polvi enää välillä ymmärrä kun pyytää 2x4" ST-kuusisoiroa. Pitää pyytää 50x100:sta. =)

          Comment


          • Joo, yhtä helvettiä noiden kanssa. Onneksi kun solidworksiin piirtelee, niin kun laittaa mitaksi 1", niin muuttaa sen automaattisesti 25,4mm kun millit on oletuksena. :) Ja pinta-alat antaa oletusyksikkönä tietenkin.

            Kohta joku DI tulee mulle kertomaan kuinka nää pitäis laskee päässä, mutta sori mun asenne. :)

            Comment


            • Tehostin ilman tehostusta pistää myös kampoihin. Kokeillaan noilla nollaseiskoilla kun ei olla riisitautisia. Lineaarinen jarruvaste/tuntuma vaatii myös voimaa.

              Comment


              • Jos jää pedaali pehmeäksi niin sitten heti isompaa sylinteriä, ennen eka ajeluja. Se ei nimittäin lämmetessään siitä kovetu.

                Sanoin jo tepolle puhelimessa, että ku alkaa m-parkissa varikkozikaanissa seinä lähestyy ni pohkeesta löytyy tehostin itestään, vaikka se ois vähä kovakin. Mut jos pedaali kolahtaa stoppariin eikä se vaikuta hidastuvuuteen ni on aika lyhkänen aika korjata, ku kutosella möngertää sitä mäkee ylös.

                Comment


                • Tän illan saldo
                  petaalit

                  Samalla tuli (taas) todettua että laturia turha kuvitellakaan laittavansa koneen oikealle puolelle.

                  Tallissa odottaa myös B5 S4:n vaihdekeppi ja tangot kaikkineen sekä siihen kovat nivelet + lyhennin.
                  Rattiakseliin pikalukko ratin irrottamiseksi. Muuten ei paksumaha saa itseään etuovesta takapenkille.

                  Ens viikolla tulee 350mm laikkoihin hatut.

                  Comment


                  • Nyt alkaa Tepollekin tulemaan oikean auton osia ;)

                    Comment


                    • Nyt alkaa Tepollekin tulemaan oikean auton osia ;)
                      Tarkoittanet Ollin-pajan käsin tehtyjä race-osia, nuo Bertan vaihdevivustot saavat laikkakoneesta heti kun ovat isoja ja raskaita sekä muovisia.

                      Comment


                        Rattiakselin kiinnitys vähän epäillyttää, riittääkö tuollainen nippari ja vieläpä valkoinen :)

                        Comment


                        • Se on kato dynaamisesti ajotilanteen mukaan muotoutuva akselikin. Lisäksi myös todella kevyt :)

                          Comment


                          • Näkisin että nippusiteeseen tulisi keveyden nimissä tehdä reikiä.

                            Comment


                            • Joko banduja saa hiilikuidusta?

                              Comment


                              • Nürrellä alko kone viimisenä päivänä huohottaa varsin tukevasti. Niinpä olis varsin positiivinen ylläri kun pipon alta tänään löyty ehjät mukit. Varsinkin kun 2-3 pyttyjen tulpista oli joku vienyt puolet elektrodeista. Palotiloistakin kyllä näki ettei ainakaan turvarikkaalla ole nuo pytyt käyneet.

                                Mielenkiintoisempaa tästä havainnosta tekee se että paljevälin paksuus on 1.9mm joka ns. yleisen näkemyksen mukaan on aivan liikaa. Tästä huolimatta ei paljealueilla ollut lainkaan nakujälkeä.
                                a) riittävästi jo ylisuuri palje ettei toimi palkeena lainkaan(?)
                                b) RE85 naulaa ilmeisen huonosti

                                Comment


                                • Eikös tuo 1.9mm pitäisi osua teorian mukaan juuri huonoon kohtaan eli paljealueen optimi olisi alle 1mm tai yli 3mm. Mullahan oli urkissa kans jotain ihan samaa luokkaa eikä sekään erityisen naulaherkkä ollut (ole).

                                  Comment


                                  • Musta on tuntunut jo jonkin aikaa että nuo vanhat totuudet on taas syntyneet jossain essonpaarissa.

                                    Erikoiscaravellessä on jonkin jutun mukaan optimaalinen 0,8mm ja on ihan saatanan nakuherkkä.

                                    Comment


                                    • Toisaalta moottoreissa on aika paljon noita parametreja, että liekö se välttämättä juuri siitä paljealueesta kiinni?

                                      Comment


                                      • Skorppihan pari cossun konetta naulas paskaks tuolla alle millin palkeella. Kolmannessa koneessa oli selkeesti toista milliä paljetta, ei ongelmia.

                                        Vakiomännäthän naula syö paskaks aina juuri tuolta paljealueelta...

                                        Comment


                                        • Joo selvä se on tietty että voi olla muustakin tai monen summa. Kuitenkin alkujaan 110hv pakettiauton moottorista on kyse :)

                                          Comment


                                          • Varmasti syntyneet Essolla, ehkä jopa Shellillä. Kuitenkin ajalta ennen interwebbiä ja silloinhan tietoa jaettiin kahvilan pöydässä. Samaan aikaan ajettiin paljon kaasareilla tai korkeintaan keljukojooteilla ja kiinteillä jakajilla, että voihan se vähän olla sellaista tarpeetonta koko keskustelu paljealueesta. Palotilan muodolla ja moottorinohjauksen säädöillä on varmasti vähintään yhtä suuri merkitys nakuherkkyyteen kuin tuolla paljealueellakin.

                                            Comment


                                            • Onks kaikille tullu selväksi jo, mitä se paljealue oikeasti tekee?

                                              Sen ideahan on siis pienentää palotilaa, ja viskata seos kohti tulppaa, ja tarkotus on, että paljeväli on tyhjä,eikä sillä pala mitään ennenkuin mäntä on jo hyvän matkaa yli ykk:n

                                              Sillon kun palje toimii, niin palkeettomaan moottoriin verrattuna saman tehon aikaansaamiseksi tarvittava ennakko on paljon pienempi, jolloin moottorista tulee nimenomaan "saatanan nakuherkkä".

                                              Jos moottorin teho kasvaa nakurajalle asti, on dynaaminen puristussuhde liian korkea.

                                              Pieni tarvittava ennakkohan olisi haluttava asia. Vähemmän ennakkoa = vähemmän lämpökuormaa.

                                              Aina pitäs pystyä optimoimaan palotilan muoto, ahtopaine, polttoaine ja sytytysennakko sillä tavalla, että saavutettas maksimivääntö kaks astetta ennen nakurajaa.

                                              Yleensä nää isovireiset koneet on olleet pienellä puristuksella, joten jossakin vaiheessa vääntö ei enää kasva ku lisää ennakkoa, vaikka nakutuksesta ei oo tietookaan 5 astetta kovemmalla ennakolla. Silloin pitäs puristusta nostaa, "huonontaa" bensaa, tai vaikka pienentää nokkien huuhtelua.

                                              Ja sit ku vaihdetaan polttoainetta, minkä termodynamiikka on jotain ihan muuta kuin ennen, niin vanhat nyrkkisäännöt viskataan romukoppaan ja alotetaan alusta.

                                              ps. Jos Skorppi rikko jotakin, niin en pitäs referenssinä.

                                              Comment


                                              • Eikös se teho kasva aina nakurajalle asti ?

                                                Ja eikös tuo pari astetta nakurajalta ole vähän tiukka luku esim jos optimi sylinterin tehollinen keskipaine olisi noin 14-16 JYKK niin saattaa esim 14-19 alueella tapahtua vain marginaalista väännön muutosta (kampiakselin geometriasta johtuva homma) ? Projektissani tuo väännön marginaalinen muutos ajoittui 5 asteen alueelle ennakoissa.

                                                Viina vissiin palaa melko hitaasti, joten noihin JYKK arvoihin tarvitaan ne kuuluisat suuret ennakot ?

                                                Noin olin asian ymmärtänyt, kun noita asioita yrittelin selvitellä viime talvena kansi hommissani.

                                                Tarkoititko myös, että pienin mahdollinen ennakko, jolla ollaan tuolla tehollisen keskipaineen optimialueella, olisi se tavoiteltava asia ?

                                                Comment


                                                • Yksinkertaistaen, mitä pienemmällä ennakolla kone tuottaa max voiman sitä parempi motti fyysisesti.

                                                  Comment


                                                  • Eipä kait se paljealue ihan huuhaajuttu voi olla, kerta jumalkoneessakin sellaiset on ns. väkisin tehty vaikka ne peittää venttiileitä aika tavalla. Näyttäisi olevan FSI-koneessakin reilut palkeet.

                                                    Comment


                                                    • Eikös se teho kasva aina nakurajalle asti ?
                                                      Ei läheskään aina. Lisäksihän hommaa sotkee se, että varsinkin kun koneessa on 3kg buustia ja polttoaineena viina niin ecu näyttää sitä millon pyydetään kipinä, todellisuudesta meillä on harvemmin käryä. Lampullahan tuon näkis, mutta itellä ainakin itsesuojeluvaisto on toistaseks voittanu.

                                                      [ame]http://www.youtube.com/watch?v=d_8Fc9qAZcw[/ame]

                                                      Tuossa ois ollu aika nasta olla ennakkolampun kanssa äimistelemässä että palionkos sidä ennakkova sielä duoda olkaa.

                                                      Paavolan kiihyttimessä on kiintee 34 astetta ennakkoa 6000-10000rpm ja 1.4-3,5bar. Jos antaa kolme astetta enemmän ennakkoa niin teho tippuu 80-90hv, mut ei nakuta. Jos antaa viis astetta, niin tippuu toistasataa heppaa, mut ei silti nakuta. Puristussuhde 7,5:1 pinnassa, bensana VP MS 109.

                                                      Oikeastihan ennakko pienenee koko ajan, ecu vaan luulee sytyttävänsä soosin samantien. Syttymisen viive kasvaa sitä mukaa kun pytyssä työpaine kasvaa ja seos muuttuu sakeammaksi. Lisäks viiveen vaikutus asteina kasvaa, kun kierrosluku nousee.

                                                      Eli tod näk meillä on 30 astetta siinä kuuden tonnin paikkeilla ja muutama(toista?kymmentä??) aste vähemmän punarajalla. Tehohan ei tuossa oikeastaan 7000 kierroksen jälkeen enää noussu. Pysy vaakatasossa +1050hv alueella 7100-9500rpm, piikki 1120hv. Fööni tapissa. Meillä kävi siinä pikku kämmi kun turboruuvi oli rikki niin portti ei auennu koko dynoreissun aikana kertaakaan.

                                                      No mutta, on paljon tapauksia, jossa paras momentti syntyy paljon ennen nakurajaa. On tullut vastaan moottori, joka ei 98 bensalla nakuttanut edes 60 asteen ennakolla (tekninen vika), vaan alko vaan äristä ja jurista.

                                                      Jos teho kasvaa nakurajalle asti, niin selvästi jää jotakin saamatta. Sillon tod näk puristussuhteen pienellä laskulla vois saada muutaman asteen lisää ennakkoa, ja siten lisää tehoa. Aika työläs vaan kokeilla kun tuo puristussuhde ei ole tatechilla ainakaan vielä säädettävissä. Sillon kannattaa kokeilla tippa lisää overlappia, koska lisähuuhtelu lisää ennakon sietoa.

                                                      Puristussuhdehan on tässä yhtälössä vaan yksi muuttujista, kun pitäs vissiin enemmänkin puhua just työpaineesta ja täytösprosentista.

                                                      Comment


                                                      • Okei näköjään muuttujia riittää ja ei ole yksiselitteisiä malleja, Audin kanssa tottunut tuohon kasvaa nakurajalle asti, onhan siinä puristussuhdettakin jonkun verran ja perus bensaa.

                                                        Jos nyt vähän ohi Rapeen aiheen mennään :) niin mikäs pointti tuossa matalassa puristussuhteessa tuon Paavolan auton kanssa on ? Eikös se nyky moottorinohjauksella voisi olla toista pykälää suurempi ja silloin saavuttaa jotain lisää ?

                                                        Seurannut tuossa vaan noita +1000 hv Supran rakentajia talleilla, niin pojilla taisi olla ruttu yli 11 ja ahdot luokkaa 2.5-3.

                                                        Comment


                                                        • Taas tuosta repon jutusta herää vanha ajatus että ruiskubokseissa vois se sytkäennakko olla millisekunteja eikä kampiakselin asteita. Olis lähtökohta paljon tasasempi kartta ja luultavasti kivempi säädettävä.

                                                          Comment


                                                          • mikäs pointti tuossa matalassa puristussuhteessa tuon Paavolan auton kanssa on ? Eikös se nyky moottorinohjauksella voisi olla toista pykälää suurempi ja silloin saavuttaa jotain lisää ?
                                                            Enkös mä just aiemmin sanonut, että jos kone sietää enemmän ennakkoo, kun se tarvii, niin puristusta pitäs nostaa? :D

                                                            Väitän, että kaikilla, kellä on yli kympin ruttu ja 3 bar ahtoja, ajaa viinalla.
                                                            Viimeksi muokannut Repo/promo; 12.12.2011, 16:59.

                                                            Comment


                                                            • Kyllä kyllä :)

                                                              Taisivat ajaa reilulla 10 rutulla bensalla (ahdot 2.5 luokkaa muistaakseni), siirtyivät nyt viinaan ja 11 ruttuun. Täytyy kattoa mitä tulee, kun koneen saavat penkkiin asti.

                                                              Viina alkaa olemaan näköjään joka jampalla nykyään käytössä, jospa verkosto hieman laajenee, niin täytyy siirtyä itsekkin.

                                                              Comment

                                                              Working...
                                                              X