Miksi Motec? Oliko edellisessä säätösysteemissä jokin fataali vika?
Kuulutus
Collapse
No announcement yet.
Rapsakka
Collapse
X
-
Ei vempulassa mitän yksittäistä isoa ollut, useampi pienempi häiritsevä juttu kyllä. Suurin tekijä oli joseenkin täysin pysähtynyt kehitys. Ja se vähä kehitys jota teki kaikkea epäoleellista ja uusia bugeja, kuitenkin vanhoja bugeja korjaamatta. Tuli vaan ns. annos täyteen.
Motecissa ajatuksena panostaa kerralla sille sektorille sen verran enemmän että voi keskittyä muihin osa-alueisiin.
Comment
-
-
Säädön välitulos
http://dl.dropbox.com/u/38718551/NLR-18.JPG
Pakopesä vaihtuu pienempään. Ahtoja tuossa 1,4bar.
Comment
-
Ennenkaikkea merkillepantavaa on mielestäni käppyrän muoto. En ole ennen rautaviitosesta nähnyt moista. Tuo näin äkkiä katsottuna näyttäisi siltä, että on oikein kiva ja looginen ajettava. Saman näköinen käppyrä kuin jostain isosta korkeaviritteisestä vaparista konsanaan.
Comment
-
-
Upeat tehot! IMHO vääntökäyrän huippu liian korkealla tai kierrosrajoitin matalalla. Luulis tolla teholla pääsevän kovaa. Riittääkö Gotlannin hiekka-alueet enää? ;-)
Comment
-
-
Ahtimelle pitää ehdottomasti tehdä tasan ei mitään. Helkkarin hienosti lineaarista voimaa tuottava paketti. Kaasua voi ihan hienosti avata kesken kurvin ilman dramatiikkaa ja noutajan lähiesiintymistä. Vaikka sähkövian kiusaamana sheikkailukierrokset jäivät vähiin, voi mielihyvällä todeta ettei talven uurastus mennyt hukkaan. Gotlannissa täytynee avata kattoluukku että sarvikypärä mahtuu päähän, tulee olemaan hassun näköisiä ilmeitä Stuttgartin kerhossa - otaksun.
Comment
-
Se toinen syy, miksi tuosta isoturomoottorien vääntökäyrästä aina juputan, on termodynamiikan laki ja ne opit sieltä vähäisestä moottoritekniikan teoriakoulusta TKK:lla.
Korjatkaa, jos olen ihan väärässä: Vääntömaksimistahan voi melko suoraan lukea parhaan hyötysuhteen paikan. Siksi sen maksimin pitäisi olla osapuilleen käyttöalueen puolivälissä, tai joka tapauksessa niin, että liikutaan sen vääntömaksimin tienoissa suunnitelluissa ajotilanteissa, olipa tavoite sitten varttimaililla tai kadulla. Ja mitä vitun väliä sillä on tehoa haettaessa, eihän tässä tehdä pisaralle-pisimmälle -kärryä, saattaa joku kysyä. Se väli on, että huono hyötysuhde on hukkatehoa eli lämpöä. Eli jos tuotetaan 1000 hv 25% tai 33.3% hyötysuhteella kampiakselille, niin heikommassa tapauksessa pitää hukata 1000 hv enemmän lämpöä.
Se kaasuun vastaavuus ja ajettavuusaspekti on toinen asia sitten, eikä välttämättä ole ongelma tässä ollenkaan.
Oliko tuossa vakiokampura edelleen? Jos oli, niin männännopeus on vielä inhimillinen, mutta ei sitä 9000:n voi enää kierrättää, vaikka vääntökäyrä antaisi niin ymmärtääkin, elinikä voi tippua dramaattisesti. 8700:ssa mennään yli 25 m/s, joka on sellainen raja, jota ei kannata ylittää.
Comment
-
Tuossa lämpöasiassa olet varmaankin hyvin pitkälti totuuden äärellä. Mutta mikä tuo männännopeusjuttu on, aina välillä se tulee esiin internetissä siellä täällä? Siis joo, kiihtyvyydet kuolokohdissa kasvavat komponentteja rikkovalle tasolle jossain vaiheessa, mutta mistä tulee juuri tuo 25m/s?
Comment
-
Tuo 25 m/s lienee laivapuolen kokemusperäinen arvo ajalta, jolloin moniastemineraalimoottoriöljy oli tulevaisuuden hitek. Rahtiaivapuolella ajetaan "koko ajan" isoilla männännopeuksilla ja kuormilla. Tilanne on oleellisesti erilainen kuin auton moottorissa, jossa kierrätetään punarajan yli hetkittäisesti.
Yleensä ison koneen ryntäämisessä eli huomattavilla ylikierroksilla ensimmäisenä vaurioituu kiertokangen alapää, josta tulee soikea.
On muuten jännä ääni, kun 56 -sylinterinen tähtimoottori ryntää :)
Comment
-
Ymmärtääkseni se männännopeus alkaa muodostumaan raja-arvoksi noilla main, kun männänrenkaan ja sylinterinseinämän välinen kuluma kiihtyy niillä main nollasta sataan. Muistelen, että liittyi mikrotason kulumaan, ilmeisesti voitelukalvo ei kestä kunnollisena ilman jotakin erikoisuuksia, ja siellä nousee pintojen lämpötilat sellaisiksi, että materiaali muuttaa olomuotoaan. Ei se varmaan 25.01 tai 24.99 -välillä tapahdu, eikä se keskinopeus tietenkään tapa, vaan huippu.
Ja kyllä geometrian määrittämät fysiikan lait rajoittaa muitakin koneita kuin laivamoottoreita. B7 RS4 / R8 V10 taitavat olla suurimpia männännopeuksia, mitä VAG-vakiokoneissa on. Ja siitä meuhkasivat markkinointimielessäkin, kun se tuli myyntiin, että F1-tason konetekniikkaa. Siinähän on iskua 92.8 mm, muistaakseni pytyt oli nitriilipinnoitettu tjsp. Männännopeus näyttää olevan noin 25.52 m/s kierrosrajoittimessa (8250 rpm).
Kuten sanottua, sen puolesta ollaan rapeessa "turvallisella" alueella jos oli vakiokampura. Jos nyt noilla litratehoilla ja pytynpaineilla voidaan turvallisesta puolesta puhua :)
Comment
-
Ja mitä tulee vääntömomenttiin niin ahdetussa sitä on mielestäni vähän turha tuijottaa, ainakin niin kauan kun ei vieressä ole ahtopainekäyrää. Tässä tapauksessa kun paine on nouseva kierrosten mukaan niin max vääntökin siirtyy mukana. Saattais käyrän muoto olla varsin toinen jos painetta olis vaikka 2bar 4k5 rpm kohdalla ja siitä laskevana ylöspäin.
Comment
Comment