A3 8P 3.2 kuntokuurilla

[pasi_]

Voi olla, 24V kuitenkin. Mitä ajat tällä takaa?

[JM]

Tuohon pakosarjateoriaan en oikein jaksa uskoa. Jengi on saanut koneet toimimaan ihan kaikenlaisilla virityksillä tukkipakosarjasta lähtien. Konevertailussa oleellista taitaa olla se, miten vertailtavien koneiden kannet hengittää ja sitten tilavuus ja tehot vasta sen jälkeen. Jos se patti herää nyt hämmentävän hyvin, ei sille kai voi olla juuri muuta selitystä, kuin sopivan ahdas pakopuoli kannen kapasiteettiin nähden. Tiedä sitten pitäiskö portit olla roimasti isommat, että tavaraa mahtuis kunnolla ohi yläpäässä? Portti strategia on kuitenkin aika oleellinen osa kokonaisuutta. Äkkiä ajatellen 2*40mm on kyllä hyvä lähtökohta, mut jos se ei sitten kuitenkaan riitä. Oliko tästä logitettu päällekkäin ahto-, pakopaine ja portin DC. Niistä sen varmaan näkisi, että missä kohdassa ei vaan kaasuja saada tarpeeksi ohi. Nuo voi olla joskus ihan hiton pienistä jutuista kii. Turbofirma koneisti mulle 0,4mm liian väljän pakopesän (sama ar) ja sen seurauksena herääminen tippui 700r. Miten se käyttäytyy, jos sieltä poistaa ahtojen ohjauksen kokonaan ja laittaa tavoitepaineen suoraan kohdalle jousilla? Jos ohjauksessa olis ongelmaa niin, ettei venttiilit aukea ihan kokonaan kun niitä pulssitetaan. Kunhan nyt heittelen ideoita. Mun ongelmat on ollu aina täysin päinvastaisia. Ostettu aina isoin turbo, minkä on kehdannut valkata ja sitte koitettu saada se heräämään jotenkuten inhimillisestä tavalla :D

[pasi_]

Eipä sillä mitään väliä ole, millä ne portit kiinni pitää. Oli siellä jousi, ilmanpaine tai harjanvarsi. Tilanne on kuitenkin se, että ilman ohjausta ahtopaine on alle 0.3 bar ja ohjauksella yläpäässä 0.75 bar. Joten ei ole porteista kiinni, kyllä sieltä ilmaa läpi menee. Muuten ne ahdot vaan kasvaisi. Kuten käykin, kun portteja ohjataan.

Joskus reilu 15 vuotta sitten rakensin itse viispyttyyn RS2-pakosarjaa vastaavan rakenteen, eli että kaikki sylinterit menevät suoraan turbon laippaan eikä niin, että 1- ja 5-pytyt kiertävät portin laipan läheltä yläkautta. Niin, että ahdin tulee vakiopaikalle. Tuli silmällä ihan siistin näköinen ja jouheva rakenne, mutta ahdot tippuivat jonkin verran, kun pakopaine kasvoi. Hukkiksen lähtö oli lähellä ahtimen laippaa ja ahdin ei vaihtunut. Eli siitä tuli sanalla sanoen aivan paska. Siltä pohjalta ajatellen tässäkin autossa tuo voisi olla syypäänä, koska viispytyssä ahtojen tippuessa pelkällä pakosarjan vaihdolla vikavaihtoehdot ovat aika vähissä.

Tässä siis ylempänä se, millaista koitin matkia.

[JPE61]

Voi olla, 24V kuitenkin. Mitä ajat tällä takaa?

Sitä vaan että kun iskutilavuudessa on eroa ~15%, pakosarjat on eri, ahdin on eri niin eipä siinä enää oikein ole vertailtavaa.

nyt kun kerroit tuosta viisisylinterisen pakosarjakokeilusta niin sekin vahvistaa teoriaani siitä että nämä ovat välillä ihan henkimaailman juttuja :)

Itsehän olen tässä ketjussa liikkeellä ajatuksella "en ole gynekologi mutta voin vilkaista". Paskamaista että kaikki näyttää olevan kunnossa mutta ei kuitenkaan ole.

Miten putki virtaa ahtimen jälkeen?

[JM]

Lätkäse sinne tommonen, niin sillähän se selviää. Käsittääkseni noi Rothen osat on kuitenkin ihan ajatukseella suunniteltuja palikoita.

https://www.ebay.com/itm/165662836709


https://www.bar-tek.com/r32-turbo-exhaust-manifold-bar-tek

Molemmat ainakin sellaisia, että on ihan todistetusti pelannut hienosti. Eikä tarvii murehtia, ratkeaako saumat.

[JPE61]

Nyt kun aiheesta on tullut internetissä jauhettua niin algoritmi heitti YouTubessa tällaisen eteen:

https://youtu.be/zgUHxirCos0?si=0sBLRBYx6sPFTd3J

Jos nyt ei muuta niin tuossa on aika hyvin kuvattu se mitä virtaukselle tapahtuu mutkissa. Mitä enemmän imu ja/tai pakopuoli on serpentiiniä, sitä pahemmin virtaus on turbulenttinen kovemmilla virtausnopeuksilla. Tuo voi osittain selittää sitä että ahdin kyllä herää hyvin mutta sitten kun virtaukset kasvavat alkaa padottamaan. Pakopuolen suhteen täytyy huomioida että pakokaasulämpötiloissa kaasun viskositeetti on yli kaksinkertainen normaaliin nähden Eli siinä mielessä tuon videon teoriat ei välttämättä ihan sellaisenaan päde.

Muutenkin tätä tuli vähän akateemisesta mielenkiinnosta pengottua ja semmoinen tuntuu olevan yleinen ohje että hukkaportit pitäisi laittaa mahdollisimman lähelle turbiinia ja hieman virtauksen suuntaan käännettynä. Nythän niin ei ole, en sitten tiedä että vaikuttaako tuo mihinkään vai ei.

[pasi_]

Koitan nyt ainakin etsiä jaetulla laipalla olevan mallin kahdella hukkiksen lähdöllä. Näyttää olevan valupakosarjan osalta ei oota.

Koitin tuohon omaan rakennelmaan ne hukkikset laittaa virtauksen suuntaan hyvin, mutta varmaan epäonnistuin. Tosin hyvinhän ne toimii, kun ahtojen ohjauksen kanssa ei ole ongelmia. :)

[porkkis]

Sitä vaan että kun iskutilavuudessa on eroa ~15%, pakosarjat on eri, ahdin on eri niin eipä siinä enää oikein ole vertailtavaa.

Miten putki virtaa ahtimen jälkeen?

Minun mielestäni lähtökohtaisesti saman tehoinen vapaahengitteinen moottori käy aivan hyvin vertailukohteeksi vaikka iskutilavuuseroa on ja vaikka venttiilimäärä on eri ja vaikka sitä ja tätä. Nokkapolitiikka olennaisin ero ja senkin pitäisi liittyä enemmän siihen mitä sylinterin sisällä tapahtuu eikä siihen mikä tilanne turbon laipalla on. Ei se turbo tiedä mistä se pakokaasu tulee ja sitä tulee käytännössä ~sama määrä. Turbo on tismalleen samanlainen ja portit tismalleen samanlaiset kuin porssessa. Heräävyys ei ole täysin vertailtavissa toki, mutta tontillaan.
Pakoputken paine on tietty mitattu ensimmäisenä eikä ongelmaa siellä. Myös ahtoputkiston painehäviöitä tutkittu, koska jos siellä olisi ongelmaa, joutuisi kompura tekemään ylimääräistä työtä ja sehän ei pyöri ilmaiseksi. Kokeiltu myös esim suora putki kuulerin tilalla.

Vaihtoehdot ongelmapaikasta on käytännössä redusoitu nyt siihen pakosarjaan, joten eiköhä Pasi reipastele taas jotain ensi talvena ja sitten ollaan viisaampia. Nykyisessä on mielestäni ihan kohtuu hyvin wg priority toteutettu. Portit toimii juuri kuten pitää ja pakopaine on molemmissa nieluissa turbon laipalla hyvin lähellä toisiaan. Ainoa vaihtoehto omasta mielestäni on se, että kompura tosiaan tekisi enemmän hommia kuin sen pitäisi. Siitä ei ole oikein rautaista kokemusta että paljonko ahtimen lähdön ja imusarjan välillä paine-eroa on vähän ja paljonko on paljon.

Se mikä ei itselläni mene kaaliin on että kun ajetaan vaikka minimaalisella ~0,3 bar portin jousipaineella, on silti pakopainehaastetta. Siinä tilanteessahan kuitenkin porteista vuodatetaan valtavasti eli tilanne vastaa virtauskapasiteetiltaan ikään kuin paljon isompaa turbiinia kuin siellä onkaan. Tilanne ei juurikaan suhteellisesti muutu, kun ahtoja nostetaan. Pakopaineen mittaus on monesti hieman suuntaa antavaa ejektoriefektin takia, mutta silloin pitäisi mittaustuloksen käytännössä aina olla pienempi kuin todellisuus eikä isompi. Paineongelma on selvästi todellinen, koska pannu ei kestä bensalla ennakkoa (sylinteri ei puhdistu pakokaasusta) ja 100% sähköisellä ohjauksella ei ahda ylhäällä kuin noin 0,75bar eli pakopaine painaa portteja auki.
Porssesta mitattu pakopaine voi toki olla em syystä väärä, mutta mitään vastaavaa ongelmaa ei ole läsnä.

Anekdoottina muuten sellainen että yhdessä toisessa yhteisössä tähän autoon suositeltiin kokeneen harrastajan toimesta pte6266 1.0 alkujaankin ja sellainenhan siellä nyt on. Minä speksasin tuon s300sxe vähän edullisempana vaihtoehtona sille. Paperilla näytti hyvältä...
Tuota akateemista kapasitteettiakin tässä projektissa on pikkuisen läsnä :)

[JPE61]

On kyllä totta että yksinkertaisimmillaan ajateltuna mäntämoottori on vain ilmapumppu, ja hepat on arvioitavissa suoraan CFM:istä tai mitä yksikköä nyt sitten haluaakin käyttä

Kun kysessä kuitenkin on virtaavaa kaasua, kahdessa eri lämpötilassa ja enemmän tai vähemmän eri tavoilla mutkaisa putkia, alkavat haviöt vaikuttamaan.

Varmaan ketjusta löytyy, muta mikä olikaan tämän setin pakoputken halkaisija turbiinilta eteenpäin? Rajoitteista johtuenhan siellä on melko tiukka mutka heti alkuun joka tieten ai ole ihan optimaalista.

Jos tuohon on talviaskairena tulossa uutta pakosarjaa niin ainakin tuon ahtimen jälkeisen kurvin koittaisin muuttaa vähemmän jyrkäksi. Joa koko setti menee uusiksi, niin ehkä ahtimen siirto vasemmalle onnistuisi?

[JM]

Nää on taas ihan tapauskohtaisia, mut kaverin 944 turbon downpipen alkuun jouduin tekemään melko jyrkän mutkan tilanahtauden vuoksi, eikä se kyllä vaikuttanut paketin toimintaan oikeastaan mitenkään. Ton vehkeen koko pakosarjajärjestely on niin älytön, että kaiken järkeilyn perusteella siellä ei pitäis toimia minkään ahtimen kunnolla, mutta niin vaan toi kuulisgarretti laulaa oikeein kivasti tuolla. Herää alhaalta ja laulaa hienosti ihan rajoittajaan asti. Jospa se turpo on nyt vaan liian pieni... Piecuteila olis varmasti tullu parempi... Tuo tehtiin vanhan DP:n pätkistä.

[pasi_]

Tässä on edelleen 3.5" alusta loppuun ja putkiston paineet mitattu, joten jätetään tää asia nyt jo lopultakin tähän. Kaikki muukin tieto löytyy ketjusta, joten en jaksa nyt samoja asioita enää kirjoitella ties kuinka monetta kertaa. Kysellään vaikka sitten sellaisia, mitä ei ketjusta löydy. En ajatellut alkaa hieromaan downpipen mutkaa, kun siellä ei ole mitään painettakaan. Muutenkin kaikenlainen viilaaminen ei tässä nyt yötä päiväksi muuta, kun pakopainetta on jo 0.3 bar ahdoilla aivan liikaa.

Dynolla käyty viinat tankissa ja Motronic keksi kympin dynoseokset syystä x, joten homma jäi muutamaan törkypaksuun vetoon bensan sytkillä. Ei lähdetty edes säätämään. 467/670 tais olla eka veto, eli persdyno tehojen puoleen kohdallaan ja vääntö vähän yllätti. Puolalainen kilipakytkin toimii hienosti vakiopaineilla.

Testaillaan seuraavaksi vanhempaa boksia, jospa sen kanssa ei tulisi tällaisia ylläreitä, että kadulla toimii hienosti ja dynolla menee ihan arpakartoilla.