Okt lämmitysjärjestelmän uusiminen?

[matrikkel]

Helpostikin, jos on esim. puulämmitys ja siirtyy vaikkapa suoraan sähköön, tekemättä mitään muuta muutosta ja laskee omalle työlleen tuntipalkan. :-)

[JVTL]

Putket/kanavat tuli vejettyä 60 luvun torppaan. Lto kone puuttuu vielä, pitäis päättää kumpi pyörivä/vastavirta. Blue sky putket laitoin, kun 75mm välipohjaan ja yläpohjaan muut kanavat muovilla. Lattia seinät ja katto tehty paperipussiksi. Ei pitäis ilmaa vedellä mistä sattuu.
"Maaviileään" tuli samalla vejettyä putket lto jäähdytys kennolle (erillinen) ja katto kasetille, onko noista mitään hyötyä sitten.

[AnLe]

Joo siis rempan kestoa tarkoitin, siis jos sillä saat haarukoitua vaivan määrää, pahoittelut huonosta ulosannista. Tuolla toisaalla jo näitä lukuja pyörittelin 1200l öljyä, 6500kwh ja motti puita vuoteen nyt ekana vuonna iv koneen kanssa. Toki samalla tuli puhallusvilla purun tilalle, mutta esim seinissä ei eristettä olleenkaa, lattialaatta on 60 luvun tyyliin suoraan ulos, joten melkoinen kylmäsilta, 192m2 lämmintä tilaa, tosin autotalli reilusti kylmepänä kuin muu kämppä.

[audiq]

Olen tiennyt, että seinien lisäeristäminen on turhaa, mutta että seinissä ei ollenkaan eristeitä?

[AnLe]

Seinien rakenne meillä on haltex+harkko+rappaus ei muuta, joku voi näsäviisastella että tuo alle kahdensentin haltexlevy on eriste, minusta se on sisäpintalevy.

[JVTL]

Tuossa 80 luvun pentermossa on kolme pumppua, maapiiri, patteri ja joku. Käyttövettä veikattu, mut olisko. kupariputki tekee vaa lenkin, missä on haara kylmä aine säiliölle, toinen haara menee villojen sisää jonnekkin missä patteripiirin kierukka ja haarojen välinen kupariputki lyijymöykyn sisällä. Sen jälkeen joku 8mm kupari yhdistetty patteripaluu linjaan ja sen jälkeen pumppu. Olisko noihi lattialämmityspiiri tehtynä vai jollai varmaa tietoa?

[Murre]

Minä en nyt kyllä päässyt jyvälle laisinkaan...

[JVTL]

No ei päässy kylmalaite huoltajatkaan, vaik kolme oli kattomassa. Kuva kertois enemmän, mut olis hyvä tietää mikä virka tolla kolmannella pumpulla. Aikasempi Kuvaus paluupuolelta ja pumppu viimoisena.

Ne kylmä aine haarat menee ilmeisesti ohkasella putkella paksumman sisällä, mikä on se kysytty kierto ja lyijyn sisään siitä kohdin valettu. Jos olis käyttövesi, ni tuskin olis yhdistetty n.8mm kuparilla patteripiiriin.

[Murre]

Ehkä ne kuvat kertoisi asiasta enemmän?

[salpas]

Kaukolämpöä kannattaa välttää koska hinnoittelu seuraa öljyn ja sähkön hintaa ja se on vain noussut viime vuosina ainkin Porissa

[arto s]

Alkaa olla lähellä. LTO-koneen valinta olisi edessä. Ei varmaan kannata säästää kolmesta viiteen sataa euroa ja ostaa noita vanhoja malleja, joissa hyötysuhde on 60%? Muuta huomioitavaa valinnassa? Talossa on vesikiertoinen lämmitys (öljy), jota tuli pidettyä viime talvenakin melko pienellä. Takassa paloi viitisen kuutiota ja loput ilpillä.

Öljykattila ja poltin ovat tuoreehkot, vuodelta 2011, joten saavat olla niillä sijoillaan. Lähinnä ähmäröin, otanko sähköpatterilla tuon IV-koneen, vai vesikiertoisella. Öljystä varmaan hankkiudutaan eroon sitten joskus, muttei ihan heti.

[Jaakko J]

Noilla leveysasteilla kannattaa valita jälkilämmitys sähköpatterilla. Säästät koneen hinnassa jo helposti 400e.

[Ipsi]

Mulle sanoi yksi tuttu omalla kokemuksella, että älä ota IV-konetta sähköisellä lämmityksellä. Nopealla lämpötilanvaihdolla se kenno menee tukkoon kun ei reagoi tarpeeksi äkkiä. Meillä on vesikiertoinen, mutta hinnaneroa koneen osalta en osaa sanoa kun ei muuta edes katsottu. Mentiin ihan LVI-sunnittelijan suosituksen mukaan.

Jos Jaakko tarkoittaa, että sähkö vs. vesi hinnaneroa on satasia, niin yhtä lailla eri merkkisten ja mallisten koneiden välillä on sama juttu.

[kymi]

Jäänyt kommentoimatta tuohon ilmastointi-/ilmanvaihtokeskusteluun, joten stoorista voi tulla pitkähkö. Itellä on alla 60-luvun lopulla rakennettu puurunkoinen tiiliverhoiltu omakotitalo yhdessä kerroksessa. Tänne muutettaessa tilanne oli se, että ilmanvaihto toimi painovoimaisesti ja ikkunat/ovet tiivistetty entisten omistajien toimesta aina sieltä mistä on vetänyt aina sillä tiivisteteipillä mitä on ollut kulloinkin saatavilla. Lämmitysmuotona talossa on tuplapesällä öljy, sekä makuuhuoneille ilmalämpöpumppu ja kylppäriin osittainen mukavuuslattialämmitys sähköllä. Olohuoneessa varaava takka aktiivisessa käytössä ja käytännössä kattilassa palaa puita kuutioissa enemmän kuin öljyä litroissa.

Suurimman osan elämästäni koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa viettäneenä ei jäänyt epäselväksi, että raikkaaseen taloon on mukava palata. Tai että on epänormaalia kun sateella kylppärin nurkan venttiilin alle tulee vettä (oli suora hormi katolle, auki yläpäästä). Lisäksi kun kaverille tuli rakennettua 2000-luvun puolivälissä kanavat taloon, ei ollut pienintäkään epäselvyyttä siitä ettenkö oman taloni kohdalla näin menettelisi ja iskisi konetta nurkkaan ilmaa vaihtamaan.

Pitkään pohdiskelin tuota ilman esilämmitystä sähköllä vai vedellä. Suositukset yleisesti Etelä-Suomessa painottuvat sähkön puolelle, ellei sitten lämmitysvesi ole edullista tai helposti kytkettävissä koneelle. Itselläni tuo ongelma ratkesi poistamalla talon keskellä olevasta varastokomerosta patteri, josta naapurihuoneeseen noin 5m putkivedot siroilla putkilla. Koneena "tietysti" pyöriväkennoinen, jolloin lämmön talteenotosta hyötyy myös talvipakkasilla ja ilmastointi on täysverisenä käytössä 24/7.

Jos jotain tuli tästä omasta tekeleestä opittua, niin ehdottomasti kanaviksi kannattaa valita uponorin esieristetyt kanavat. Säästää todella paljon työtä, tilaa, ähertämistä ja putkia voi sahailla käsisahalla ullakolla ilman sähköä, paineilmaa tai mahdollisia kipinöitä. Eristeeksihän tuo esieriste ei riitä, mutta vähentää eristystarvetta ja mahdollistaa myös kylmän ilman käskyttämisen kanavistoon jos kone sitä tukee. Itselleni otin vielä sähköisen suodattimen tuloilmalle. Talo kun sijaitsee isohkon tien ja ison pellon välissä, niin pölyä täältä ei puutu. Sen huomasi jo ensimmäisillä ullakkokäynneillä.

Äh, aina jotain unohtaa. Eli olin yllättynyt siitä, että näinkin vanha talo on varustettu edes kohtuullisin höyrysuluin. Helpotti siis entisestään päätöstä siirtyä koneelliseen ilmanvaihtoon. Ilmanvaihdon jälkeen ikkunat ja ulko-ovet on tiivistelty silikoniputkitiivisteellä. Tiivistykset vaikutti erittäin positiivisesti sisälle kantautuvaan äänimaailmaan.

Jos jotain pahaa pitää löytää, niin nyt ollaan koneellisen ilmanvaihdon orjia. Viime syksynä hajosi piirikortti ilmanvaihtokoneesta ja siihen meni oman loman takia tarpeettoman paljon aikaa. Ikkunat huurussa, tunkkainen ilma, lämpö ei jakaudu tasaisesti jne.

[horch]

Mitään en juuri näistä vehkeistä ymmärrä mutta kokeillaan nyt kysyä.

Eli kototaloon vaihdettiin vanhan lämmityskattilan tilalle käytetty Arimax 17R. Putket tuli laittamaan ammattimies. Öljypoltinta ei ole vielä kytketty. Pannu täytettiin ja sähkövastuksen lämpötila laitettiin 60 asteeseen. Virta kytkettäessä lämpötila näytti 12 astetta. Pientä ihmetystä herätti kun termostaatti katkaisi lämmityksen jo 20 asteessa. Kierto ei ollut päällä silloin. Miten lämmitys voi katketa jo tuossa lämpötilassa? Ihan turhahan kiertoa on pitää päällä kesällä mutta ilman kiertoa pannu ei vain lämpene.

Nyt suntti on säädettynä ykköseen ja kiertovesipumppu on kakkosella. Termostaatti on asetettu 75 asteeseen mutta lämpötila ei silti nouse kuin 64 asteeseen ja lähtee lämmittämään kun tippuu 61 asteeseen. Seilaa koko ajan tuolla pienellä alueella. Nyt kun emäntä kävi suihkussa niin pannun lämpötila oli tippunut 45 asteeseen eikä silti ollut lähtenyt lämmittämään. Parin tunnin päästä oli noussut tuohon reiluun 60 asteeseen mutta miks ihmeessä ei ollut lähtenyt lämmitämään vaan oli päästänyt lämmön tippumaan tuonne 40 asteeseen vaikka muuten seilaa tuossa 60 asteessa?

e: Eli sisäkierto pitää olla päällä jostain kumman syystä, muuten ei tahdo kattilan lämmitys pelata, mikä ei mielestäni ole normaalia.

e2: Nyt kokeilin vielä kun lämpötila näytti vähän yli 60 astetta niin kuumaa vettä ei riittänyt kuin noin puoleksi minuutiksi kun hanasta päästin tulemaan. Sitten muuttui jo haaleaksi. Luulisi 200 litran riittävän vähä pidemmäksi aikaa. Aivan niin kuin pannu ei olisi täynnä mutta kun ilmattu on ja paine on siinä baarin nurkilla.

[Ipsi]

Onko tuo 200 litraa käyttövesivaraaja vai lämmitysjärjestelmän (vesikiertoinen? patterit vai lattialetkut?) varaaja ja pannussa on vain kierukka käyttövedelle? Mitä ne nyt on kooltaan ovat, jotain 40 litraa kai eli jos siellä on asteita 60, niin kyllähän lämmintä vettä pitäis enemmän kuin puoli minuuttia piisata.

[horch]

Tuohon en osaa kyllä vastata. Josko tuo kuva selventäisi yhtään. Pitää katsoa nyt mitä Ariterm vastaa kun laitoin sähköpostia.

[Ipsi]

No tuon kuvan perusteella sanoisin, että jos koko pytty on sen 200 litraa, niin se on kämpän lämmitystä varten. Vesikierron lähtö keskellä ja paluu vasemmalla. Kierukka on käyttövedelle eikä se näytä kovin isolta. Mutta silti, jos pytyssä on 60 astetta, niin kyllä lämmintä vettä suihkussa enemmän kuin puoli minuuttia pitäisi olla.

Meillä on kuution varaaja ja siellä esilämmitys ja varsinainen kierukka (kumpikin 45 litraa) käyttövedelle. Pannussa alhaalla jotain 35 ja ylhäällä vähän päälle 50 jos ei polttele vesitakkaa. Kolme-neljä pesällistä polttamalla ylälämpö nousee kuudenviiden huituville ja silloin saa kyllä isompikin porukka lotrata suihkussa ihan huolella ja lämmin vesi ei lopu.

[Tolkkju]

Onko vastuksissa kaikki kolme vaihetta päällä? Eli ettei olisi esim. pari vaihetta pimeenä? Tosin ei se termostaatti siltikään sitä lämpöä saisi katkaista ennen pyydettyä. Voihan se termostaattikin olla jotenkin viallinen.
Mullakaan ei riitä sähkövastus pitämään pannua talvella kovemmilla pakkasilla pyydetyssä, mutta kyllä se kesäaikaan tarvitaessa on riittänyt useampaan suihkutteluun. Eikös noi sähkövastukset muutenkin öljypannuissa ole vähän niinkuin turvajärjestelmä, eli jos polttimeen tulee häiriö / öljy loppuu, niin ei mee torpan putket jäähän.

[horch]

Nyt on poltin kytkettynä ja niin vain lämpö nousi 90 asteeseen eikä mitään katkeilua välillä tullut. Termostaattia saa kyllä laittaa vähän pienemmälle mutta tulipa nyt kokeiltua. Näemmä vastus on laitettuna melko ylös kun etupaneelin avasi eli ei lämmitä kuin noin 1/4 osaa vedestä. Eli on tosiaanki vain turvajärjestelmä eikä sillä varmaan kannata edes yrittää lämmittää mitään.

[Ipsi]

Meillä on tuossa kuutioisessa kaksi 6 kW vastusta, toinen kolmanneksen matkaa alareunasta ja toinen kolmanneksen yläreunasta. Alempi säädetty paljon pienemmälle. Nämä ovat kyllä vähän enemmän kuin turvajärjestelmä, noilla kun pytty pysyy lämpimänä. Jos kuitenkin sähköä haluaa säästää, niin takkaa polttelemalla saa kulun lähes puolittumaan.

[horch]

Pitää nyt vielä kysyä keksiskö joku ratkaisun yhteen ongelmaan.

Laitettiin tänään vaarin kanssa Ouman EH-800B tuohon kattilaan kiinni. Käyttö on hyvinki helppoa mutta lattialämmityksen kanssa tuli pieni ongelma. Näillä keleillä ajaa suntin kiinni (mikä tietysti on ihan ymmärrettävää) mutta samalla pesuhuoneen lattialämmityksestä häviää kierto. Talon kiertoon on tietysti ihan turha pumpata näillä keleillä kuumaa vettä kun kaikki kiertää takaisin pannulle. Lattialämmityksen putket on siis haaroitettu heti pannuhuoneessa kiertoon lähtevistä putkista.

Onko jotain konstia millä lattiassa saisi kiertämään veden ilman että sitä kierrätetään talon lämmityksessä? Lattialämmön lämpö on pidetty kurissa tähän asti ihan normaalilla ruuvattavalla patteritermostaatilla joka on laitettu lattialämmön paluuputkeen.

[KimmoL]

Eikö patteriverkkoon lähtevässä putkessa ole käsiventtiiliä minkä voisi laittaa kiinni kesällä? Itsellä on patteriverkon käsiventtiili kiinni kesällä ja säätimeen asetettu minimi kiertoveden lämpötila muistaakseni 28 astetta.

[horch]

Kyllä on mutta kun suntti on kiinni niin kiertoa ei tapahdu ollenkaan. Pitäisi saada jotenkin suntin "ohi" virtaamaan kuuma vesi pelkästään lattiaa varten.

[TJ]

Suntin "ohihan" pitäisi veden kiertää lämmityskiertoon vaikka suntti olisi täysin kiinni. Jos oikein tehty, niin suntilla ainoastaan säädetään paljonko ottaa pytystä kuumaa vettä sekaan että saa lämpötilan pidettyä pyydetyssä. Jos vesi ei kierrä ollenkaan suntin ollessa kiinni, on jotain tehty vallan erikoisesti.

[spadde]

Jos suntti on asennettu aukeamaan oikeaan suuntaan, niin se ei koskaan katkaise kiertoa lämmitysverkosta. Joko ottaa lämmintä vettä mukaan kiertoon "pannulta" tai sitten pyörittää hullunkiertona lämmitysverkostossa olevaa vettä. Olettaen, että kiertopumppu on koko ajan käynnissä. Jos näin ei tapahtuisi, niin kiertopumpun käydessä pumppu hakkaisi ns. päätä seinään.

[horch]

Niin kuin sanottu, en näistä vehkeistä tiedä kovinkaan hyvin. Kiertovesipumppu on kyllä käynnissä koko aika.

Oliskohan se hyvä/oikea ratkaisu jos lattialämmityksen lähdön siirtäisi veden kulkusuunnassa ennen sulkuhanaa? Nyt siis lähtö on vasta hanan jälkeen. Silloinhan sisäkierron hanan voisi laittaa kiinni joilloinka kierto tapahtuisi vain lattiassa.

[Tolkkju]

Mulla on lattialämmitykselle oma shuntti pannun päällä, jolloin kesällä, kun patterit ei huuda lämpöä, Automix #1 vetäsee ykkösshuntin kiinni. Kun lattiat kylpyhuoneissa pyytää lämmintä, Automix #2 antaa kakkosshuntille luvan aueta. Tuntuu toimivan, vaikka vielä pitäis tosiaan lattialämmityspiirin termostaatteja hifistellä.

Tuon kakkosshuntin saa asennettua (yleensä) sellaisella "shunttioksalla" siihen pannun päällä olevaan täyttö- / varoventtiiliyhteeseen. Molemmilla piireillä oma pumppu, pyörii yötäpäivää kesälläkin, mutta molemmissa elektroninen säätö, joten ei ne montaa wattia ota, taisi olla jotain 5W:n luokkaa tällä hetkellä.

[Juissijv]

Niin kuin sanottu, en näistä vehkeistä tiedä kovinkaan hyvin. Kiertovesipumppu on kyllä käynnissä koko aika.

Oliskohan se hyvä/oikea ratkaisu jos lattialämmityksen lähdön siirtäisi veden kulkusuunnassa ennen sulkuhanaa? Nyt siis lähtö on vasta hanan jälkeen. Silloinhan sisäkierron hanan voisi laittaa kiinni joilloinka kierto tapahtuisi vain lattiassa.

Näin se toimisi. Mulla on itsellä juuri näin, joten kesällä ei lämmin (alle 30 astetta) vesi kierrä kuin saunan ja pesuhuoneen lattiassa.

[JVTL]

Mites tollanen, jos maalämmön keruupiiri 400m kulkis osan matkaa parin metrin syvyydessä. Vetäisköhän jäähän jossain vaiheessa? Lämmittäiskö pinnemmassa oleva putki ja jäähdytys kasetti tarpeeksi. Ei muuten, mutta tahtoo loppua kaivettava tila mitä ei talvella putsata tai muuten räpellellä aikojen saatossa.