"1000hp" BMW M3 tur [sisältää imusarjakeskustelua]

[turbofriik]

Raadille kysymys.. Miksi valita tällainen (linkki) imusarja ahdettuun moottoriin ? Mitä hyviä ominaisuusia siinä on?

[vayne]

^lisäkysymys vielä edelliseen eli jos vertaa sitä esim. painekoteloiseen versioon (eli kaasuläpän jälkeen yhdestä reiästä ilma säiliöön ja sieltä putket sylintereihin, vähän kuin aiheen bemussa) ?

[Tykki]

Ennen painekotelon tilavuus mitoitettiin suunnilleen siten, että se oli 1-3 kertaa koneen tilavuus. Yksi funktio oli tälle se, että kaasuläppä avattaessa kaasutinmoottorissa ei syntynyt tyhjiö, vaan paineistettu ilma kotelossa ja rikastuspiiri yhdessä saivat aikaan nopeamman reagoinnin kaasuun. Ja tietysti pienemmän lagin, koska kotelon paineenalainen ilma rikastuspiirin läpi tarkoitti samalla myös enemmän pakokaasua.

Toinen funktio on se, että ei synny paineromahdusta. Painekotelossa oleva paine ja ilmamäärä riittää täyttämään sylinterit, vaikka samalla hetkellä turbolta ei tulisi ilmamassaa ollenkaan. Eli kyseessä on "ilmajousi".

Komas funktio on täytösten samankaltaisuus. Tehdään painekotelo jossa on tilavuutta, ja tuodaan ilmamassa keskivaiheilta sisään ----> sylintereiden samanlaiselle täytökselle paremmat edellytykset, koska ilmamassalla on tilaa kääntyä. Suoran putken virtaus on 100%, ja 90 asteen mutkan virtaus on siitä alle puolet. Jos lisäät tilavuutta juuri siinä mutkan kohdalla kolminkertaiseksi, on sen virtauskyky suoraan verrattuna jo ainakin 95%.

Tästä syystähän on myös tärkeä coolerista lisätä aina kanavien määrää, eikä pidentää jo olemassa olevia. Kun lisätään putkien määrää, saadaan virtausnopeus putkissa hidastettua ja näin parannettua jäähdytyksen tehoa.

[Ilkka L]

Kyseltiin, että minkälainen imusarja olisi hyvä. Tuosta toisesta threadista lainattu:
http://www.zatzy.com/attachment.php?...id=16084&stc=1
Kuvan satsissa on minun mielestä ajatusta. Vähän erilainen, kun DA-bemun sarja. Tiedä sitten, kumpi olisi parempi?

Monesti katuautoissa, siis sarjatuotantona valmistetuissa autoissa, usein imusarjan parhaan mahdollisen muotuilun estää käytettävissä oleva tila, kuten linkin kuvasta voi huomata. Tosin huonollakin imusarjalla voidaan saada suuria tehoja, mutta kaasujen virtausdynamiikan mukaisesti oikeaoppisesti toteutetulla satsilla tilanne voisi olla paljon parempi.

Entäs jos teen painesäiliöön neljä samansuuruista reikää ja kompressorin tuotto riittää pitämään järjestelmän paineen vakiona,tuleeko reijistä sama määrä ilmaa?

Saman verran ilmaa tulee joka reiästä, mutta tämähän vastaa tilannetta jossa imusarjan putkisto on virtausvastuksiltaan identtinen joka sylinterille. Mitä jos tuohon painesäiliöön porataan kaksi erisuuruista reikää; pieni reikä ja iso reikä. Kummasta reiästä tulee aikayksikössä suurempi ilman massavirta, pienestä reiästä vai suuresta reiästä? Tämä mielestäni vastaa paremmin tilannetta, jossa imusarja ei ole virtausvastuksiltaan samanlainen joka sylinterille.

Ei herneitä.

[Tykki]

Ilkan esittämässä imusarjassa onkin huomioitu se fakta, että kun ilmamassa tuodaan sarjaan vasemmasta reunasta, on se myös viistottu laajemmaksi _alkupään_ vasemmasta reunasta. Ilmamäärä kun on suurempi tietysti tulokohdastaan, verrattuna oikenpuoleisen reunan tilanteeseen jossa ilmaa tarvitsee lopulta vain yksi sylinteri.

Väittäisin kuvan perusteella aika ideaaliseksi rakenteeksi.

[audimies]

pieni reikä ja iso reikä. Kummasta reiästä tulee aikayksikössä suurempi ilman massavirta, pienestä reiästä vai suuresta reiästä?

Taitaa ne moottorin venttiilit kuitenkin olla samankokoisia....

[Ilkka L]

Ahaa, rei'illä tarkoitettiin ilmeisesti venttiilejä? Minä ajattelin sitä vähän eri tavalla eli meinasin, että rei'illä kuvattiin imuputkistoja. Kuitenkin, tossa paineastiahommelissa on periaatteessa identtinen "imuputkisto" ilman mutkia ja muita haittatekijöitä joka reiälle eli venttiilille. Ei vastaa mielestäni imusarjaa, josta tämä mielenkiintoinen keskustelu sai alkunsa. Voin olla toki väärässäkin.

[AnLe]

Tuo Repolaisen esimerkkiä vieläkin yksinkertaisempi ja maanläheisempi esimerkki löytyy lähes joka tallista:


Mikä ihmeen maaginen voima saa ilmaa selkeästi painavemman kaman häviimään tuolta säiliöstä, ainakin minä joudun sitä aina käytön lomassa hiekalla täyttämään.

Sen verran tämän esimerkin asiaan ja tuohon ekan sylinterin ongelmaan, eihän venttiilit ole auki koko aikaa joten sellaista "lappo" ilmiötä ei ihan pääse tapahtumaan, joku näppärä vois vaikka laskea nokastaan kui kauan ne on oikeestaan auki.

Muutenkin asia on vähä monimutkanen, toki ei se venttiili tiedä kuka sen 1kilon paineen siinä venttiilin juuressa on tehnyt, lainaan tässä harrastaja toverin kommenttia, mutta se hetki kun vena avautuu ja paineen pitää siirtyä imusarjasta venttiilin ohi täyttämään sylinteriä ei tapahdu 0,00sek ajassa vaan kyllä sitä pitää työntää.

Ja sitten tuosta imppasarjassa vallitsevasta paineesta, joku tuolla ylempänä oli sitä mieltä että koko tilassa vallitsee sama paine, ja oli sen vielä mittaamalla todistanut, tuota haluisin kovasti tietää että vaikka 3000rpm kohdalla kun kampura menee ympäri sen 50 kertaa sekunnissa ja venttiilit aukoo ja sulkoo, että kuin se tasaisen paineen mittaaminen onnistuu, kun mittarin tarttis olla aika perkeleen tarkka ja joku tallennus tapa olla että jälkikäteen pystyisi lukemaan, meinaan jos joku tuon mittauksen on hydrauliikka nestevaimennetulla mittarilla mitannut ja silmin kattonut niin aika arvoton mittaus on se.

Se on tosi hämmästyttävää että tälläisistä putkiasioista pitää keskustella tähän sävyyn, josko jotain peliä viritellään, lienee aika selvää, että se laihin sylinteri nakuttaa ensin, ja maksimi ennakot tai vaikka se rakastettu ahtopaine, rajataan sen mukaan vaikka vielä olisi 4 sylteriä innolla odottamassa lisää duunia, menee harakoille tarjolla ollutta potentiaalia. Toki nakuttamiseen on muitakin syitä.

[karkin]

Kovasti tuntuu herättävän hilpeyttä tuo paineilmasysteemin vertaaminen :-)
Jatketaan hauskuuttamista

Ennen painekotelon tilavuus mitoitettiin suunnilleen siten, että se oli 1-3 kertaa koneen tilavuus. Yksi funktio oli tälle se, että kaasuläppä avattaessa kaasutinmoottorissa ei syntynyt tyhjiö, vaan paineistettu ilma kotelossa ja rikastuspiiri yhdessä saivat aikaan nopeamman reagoinnin kaasuun. Ja tietysti pienemmän lagin, koska kotelon paineenalainen ilma rikastuspiirin läpi tarkoitti samalla myös enemmän pakokaasua.

Toinen funktio on se, että ei synny paineromahdusta. Painekotelossa oleva paine ja ilmamäärä riittää täyttämään sylinterit, vaikka samalla hetkellä turbolta ei tulisi ilmamassaa ollenkaan. Eli kyseessä on "ilmajousi".

Taidatpa selittää juuri paineilmajärjestelmän toimintaa :-)

No kun se vertaus kerran ontuu pahasti,niin koitetaan esimerkkiä rautalangasta.

Rakennetaan pneumaattinen moottori:
Tarvitaan kompressori,paineputkisto,välijäähdytin, painekotelo/säiliö,4 männällistä työsylinteriä kampiakseliin kytkettynä ja mäntien liikkumista ohjaavat tulo-ja poistoventtiilit.
Kompressori tuottaa järjestelmään painetta ja sopivasti venttiilejä avaamalla ja sulkemalla ohjataan mäntien liikettä.........pyöriikö kampiakseli?

No tehdään sama auton moottorilla:
Tarvitaan kompressori,paineputkisto,välijäähdytin,painekotel o/säiliö,4 männällistä sylinteriä kampiakseliin kytkettynä ja mäntien liikkumista ohjaavat tulo-ja poistoventtiilit(kappas vaan nuo kaikkihan onkin jo siellä)
Kompressori tuottaa järjestelmään painetta ja sopivasti venttiilejä avaamalla ja sulkemalla
ohjataan mäntien liikettä......pyöriikö kampiakseli?
Toki tässä versiossa täytyy käyttää ulkoista kompressoria,ettei synny ikiliikkuja :-)
Eikä tietenkään tarvita imu-ja puristustahteja

Käsi ylös ne joiden mielestä noita ei voi verrata toisiinsa :-)

No joo,meen puis:-)

[cancermann]

Imuventtiilit on työtahdin aikana kiinni, ja taas toisissa on puristustahti päällä, eli näin enempiä järkeilemättä veikkaisin että ei pyöri.
Ei sitä bensaa ja kipinää sinne ihan turhaan laiteta ;-)

Äää prkl... Tuossahan luki että noita "tapsan tahteja" ei tarvita. Mäkin meen pois :-D

[kalsket]

Kari, mikä on se lisäarvo jonka antamasi paineilmamoottori-esimerkit tälle keskustelulle optimaalisen imusarjan rakenteesta antaa?

[KH]

onko tossa herkullinen alumiini lohko?
http://www.zatzy.com/attachment.php?...id=16084&stc=1

[pipo_esa]

Mulla olis duunin puolesta mittalaite jossa mittaus väli on 0,1 millisekuntia, saa kymmenen kanavaakin kiinni. Nyt joku kairaamaan imusarjaan G1/4" kierteitä niin kokeillaan

[salonenm]

Jeps jeps, kumma kyllä, alan kirjallisuudessa mainitaan, että varsinkin (huono ratkaisu) päästä sisäänvirtaava imusarja vaatii huolellista suunnittelua nimenomaan ahdetuissa moottoreissa, paine ja virtausnopeudet korostavat huonosti valittua mitoitusta. Esim. nelipyttyisessä koneessa "putkimalinen" plenumi aiheuttaa ekaan sylinteriin n. 3-5% keskivirtausta pienenmän ilmamäärän ja viimeiseen 5-7% suuremman. Tätähän voi sitten kompensoida toki plenumin muodolla ja runnereiden lähdöillä jne.

Mutta tosiaan, mikä sitten on hyvä imusarja? Mulla ei ole harmainta aavistustakaan, en osaa moisia tehdä, en osaa mallintaa niitä matemaattisesti, mutta kun huvikseni olen ostellut aika monta ahdettuihin moottoreihin liittyvää kirjaa niin niistä saa järjestään sen kuvan, että tietyt perusjutut voidaan laskea ja ovat hyviä periaatteita, mutta itse todellisuus on sen verran monimutkaista mallintaa (ilman supertietokoneita), että parhaan ratkaisun löytäminen vaatii kokemusta ja kokeilua.

Muuten, eikös noilla virtausnopeuksilla pidä jo ruveta ajattelemaan sekä dynaamista, että staattista painetta ;)

Sellainen juttu vielä, että jos haluatte pohtia näitä imusarja-asioita, niin moottori/turbo osio on niille oikea paikka. Keskustelua voi jatkaa siellä.

[Repo/promo]

Vielä kerran puutun tähän keskusteluun, kunnes menee off-topicin takia (jota tämä ei mielestäni ole) taki lukkoon tai muuten adminit vetää porot sieraimiin.

En ymmärrä miksi se kaksin- tai kolminkertaistettu vallitseva paine muka mulujauttaa kaikki virtausopin lait päälaelleen, kun kuitenkaan ei ole olemassa fyysistä ilmiötä nimeltä alipaine. On vain korkeampaa ja matalampaa vallitsevaa painetta.

Eli vapaastihengittävä on ihan yhtälailla pneumatiikkajärjestelmä kuin turbojärjestelmä, painetta on vain yhtäkuin / alle 1bar.

Koska letkukoeteoriani ei auennut, selvennetään hiukan: koe on täysin pätevä, koska säätöelin ei ole se pistooli. Pistooli on se kompressori. Ja moottori letkun päässä ei ole tulppa, vaan kuristin. Avoin ison letkun pää kuvaa painekotelossa imurunnereita nr. 2-, pikkuletku runneria 1.

Mutta,

Muutetaan koejärjestelyä:

tulppaa paksumman letkun pää.

poraa letkuun 10 reikää

asenna jokaiseen kymmeneen reikään sopiva letku

suuntaa osa pikkuletkuista isommassa letkussa pistoolia kohti, osa pistoolista poispäin.

Totea virtauksen suunta vesipullomenetelmällä. Tai asenna eri suuntiin suunnattuihin letkuihin painemittari. Jos virtausnopeus ei kerran vaikuttaisi mitään, mittarit kai näyttäisivät kaikki samaa? Lupaan, että näin ei ole. Epäilijöiden kannattaa kokeilla.

Kertokaa epäilijät vielä millä taikavoimalla se kaasutin imaisee kohokammiosta sitä bensiiniä, jos kaikkialla painejärjestelmässä vallitsee sama paine virtausnopeudesta riippumatta?

Tuomas: vw Jetassa nousi ahtopaine välijäähdyttimessä 0,2bar. Vaihdoimme kolmea eri mittaria kaikissa mahdollisissa järjestyksissä minimoidaksemme mittarista tulevan virheen, kaikilla osapuilleen sama tulos. Jetassa huikeat 110hv. Asiasta löytyy lisää dataa Mikkelin AMK:n kirjastosta löytyvässä päättötyössä. Mittaukset tehtiin siis dynolla.

Lisäksi RH voi kertoa, paljonko ahtopainemittarin näyttämä muuttui, kun letkun paikkaa muutti imusarjan päässä. Muistaakseni yksikkö kymmenysbaareja kuitenkin.

[karkin]

Kari, mikä on se lisäarvo jonka antamasi paineilmamoottori-esimerkit tälle keskustelulle optimaalisen imusarjan rakenteesta antaa?

Jaa lisäarvo?Luulin että viihdykettä haettiin :-)
Eiköhän lisäarvon määrittely kuitenkin näissä nettibullshitjauhamisissa jää lukijan vastuulle.
No yritän,vaikka nää nyt oliskin poimittavissa tuolta ketjusta.
Kaikkia koskee sama: JOS KOMPRESSORIN TUOTTO RIITTÄÄ korvaamaan sylinterien täyttämiseen
hukatun ilman ja ylläpitämään tarvittavaa painetta.

Tuossa ekassa paineilmamoottorissahan säiliötä on koko järjestelmä venttiileille asti.
Jos siinä on jokaisella samanlaisella työsylinterillä samanlaiset venttiilit ja saman halkaisijaiset putket,niin toimiiko tuossa nuo neljä mäntää samalla lailla tietyssä paineessa?Entäs jos siinä on vaikka yksi putki paksumpi ja pitempi kuin muut,onko siinä putkessa eri paine kuin muissa?Mikä tässä säätelee sylinteriin laskettavan ilman määrän?

Tuossa toisessa on ihan samalla lailla neljä mäntää samanlaisilla venttiileillä,siinäkin painesäiliötä on koko järjestelmä.Mikä tässä säätelee sylintereihin laskettavan ilman määrän?
Poikkeaako tämän mäntien toiminta jotenkin edellisestä?


No lisätään vertailuun 2 barin paineilla läppä/läpät selällään(oletan että noilla paineilla ei ajeta osakaasulla) käyvä kone,siinäkin on paine koko järjestelmässä ja samanlaiset venttiilit.Mikä tässä säätelee sylintereihin pääsevän ilman määrää jos venttiilin takana on 2baria painetta?Miksi tämän koneen sylinterit täyttys ilmalla eritavalla?
No kuinka paljon eroa noihin esimerkkien paineilmamoottoreihin on 2barin ahdoilla läpät selällään
käyvän moottorin sylinterien täyttämisessä ja mikä sen määrää?Ahdin, painekotelo,imusarja,venttiilit vai mikä?
Jos kompressorin tuotto ei riitä korvaamaan käytettävää ilmaa niin paine laskee,mut mikä säätelee edelleen sylintereihin laskettavan ilman määrää?


Jos sieltä painekotelo/imusarjasta saadaan eripaikoista mitattua kovastikkin erilaisia paineita ja esim. letkukoko niitä jotenkin muuttaa,niin sillonhan metrisen pikkuletkun päässä sijaitsevan
ahtopainemittarinkin täytyy näyttää puuta heinää.
Samalla perusteella sen "välttämättömän"yleensä jonkun mutkittelevan pikkuletkun päässä olevan absoluuttisen painemittarin tietoon perustuva seoksen säädön tarkkuus asettuu vähintäänkin kyseenalaiseen valoon:-)

Sylinterikohtaisiin eroihin löytyy muitakin syitä kuin erot sylintereihin survottavan ilman määrässä tai imusarjan putkissa olevat minimaaliset erot!

No se lisäarvo tulee tässä:-)
Onko imusarjan muodolla tai putkien pituudella oikeesti paljon merkitystä ahdetussa koneessa paineet päällä ajettaessa?
Tehdasarjoissa ei kuitenkaan ole suuria eroja putkien mitoissa ja virtausominaisuuksissa,jotka vaikuttaa enemmän silloin kun ajetaan "imukoneena".

No joo menen taas puis :-)

[audimies]

En tiedä miten muut tuon Karin esittämät faktat ottavat,mutta mun mielestäni tuo kirjoitus on tyhjentävä ja selvä.

Jos ajattelee esim tuota ahtopainemittarille tulevaa letkua niin en tiedä miten se on muilla,mutta mulla on siinä välissä suht monta mutkaa ja jonkin verran myös erikokoisia letkuja,t-haara liittimiä,myös bensanpaineen säätimelle on mennyt erikokoisia ja erillaisia ym letkuja. En kyllä millään jaksa uskoa että niissä olisi ollut aina eri paine eri yhdistelmillä.

Joskus olen itsekin hieman herättänyt kysymyksiä imusarjoista,mutta ei siitä sen enenpää kun saa lokaa niskaan kun niitä alkaa arvostelemaan.

Aika jännää sinänsä miten tässä keskustelussa on kaiken maailman vimpaimia ja väksytin esimerkkejä millä ei ole mitään tekemistä tämän asian tai imusarjan kanssa,mutta kaipa jotkut hartaasti uskovat että he puhuvat asiaa.

Jyrki,ite joskus myös mittasin paine-eroja imusarjasta ja ennen välijäähdytintä eikä eroa ollu ainakaan luokkaa 0.1-0.2bar,koska sen olisin mittareista erottanut (ja mittarit oli vielä saman merkkisiä)

Hauskaa viihdettä kunhan ei mee riitelyksi,toivottavasti ei.

[Tykki]

No, kun Karin perusperiaatteiden mukaan edes normaali kaasutin ei voisi toimia, ja koko tämä keskustelu pyörii kokoajan samassa pisteessä. Paineessa. Ja vaikka maailman loppuun asti tolkuttaisin ettei paine ole tekijä joka kumoaa imusarjan aiheuttamat ongelmakohdat ja erisuuret ilmamäärät sylintereiden välillä, se tuntuu jotenkin menevän "ohi". Ja se, että onko moottori ahdettu vai ahtamaton, ei sekään vaikuta asiaan mitenkään muutoin kuin kasvaneena ilmamääränä. Joillakin on ihmeellinen käsitys (ilmeisesti lähtöisin juuri tuosta "paineesta purkissa"-vertauksesta), että kun painetta nostetaan, se alkaa jotenkin väkisin oikoa tietään siellä imusarjassa ja kannessa. Painetta 1 tai 1000 baaria, niin ilmamassa joutuu kiertämään samat mutkat ja kyhmyt imusarjassa (ja kulkemaan saman matkan). Eli imusarja toimii joko hyvin tai huonosti, eikä painetta siihen asiaan tarvitse sekoittaa ollenkaan.

Taidan jättää omaltaosaltani keskustelun tähän, koska tuskin pääsemme kuitenkaan mihinkään veitsenterävään "lopputulokseen", joka tyydyttäisi kaikkia.

Karilla on oma näkemys asiasta, ja hyvä niin. Myös minulla on omani, ja sepä ei taida tämän keskustelun pohjalta paljon muuttua.

Ja lopuksi vielä: =)

[cancermann]

Kokeilkaas ottaa (taas) vaikka 10mm letkua, T-haara, ja Y-haara.

Letku kiinni T haaran "läpi menevään" osaan, ja vettä paineella läpi. Mistä tulee suurin osa vedestä? Tuskin tuosta haarautuvasta osasta. Silti paine eri haaroissa melko tarkasti sama.

Sama koe Y-haaralla, tässä syöttöletku kiinnitetään Y:n alaosaan, eli vesivirta haarautuu symmetrisesti. Kummasta noista ulostuloista vesi tulee lujemmin? Melko tarkkaan samalla virtauksella molemmista, ja paine edelleen sama.

[audimies]

Sorry nyt Riku,mut nyt ei ihan mee oikein,koska järjestelmä on suljettu ,ja vain imuventtiilit sitä ohjaavat.

En jaksa tarkemmin selostaa,toivottavasti ymmärsit pointin.

[matrikkel]

Eihän tuo systeemi ole suljettu kuin osan ajasta, mitä enemmän koneessa on kierroksia sitä avonaisempi se on ja sitä enempi Rikun ja aikaisemmat esimerkit alkavat pätemään. Ja mitä avonaisempi se on, niin sitä vähemmän se on suljettu paineastia? :-]

[audimies]

Niin miten sen nyt selostais.....ööö....siis ei ole suljettu mutta paine on vakaa eli vaikka 2bar eli vähän sama kuin nopeassa tahdissa aukais ja sulkis noita Y ja T haaroja vaikka ei se nyt ihan niinkään mee kun toi Y ja T haara esimerkki on niin huono,mut...no olkoon.

[Ilkka L]

Painemittari eroaa imusarjasta siinä, että siellä mittarin letkussa ei ilma virtaa.

[okkim]

Minun mielestä tässä unohdetaan se pointti että ilmalla on massaa. Ei siellä ahtopainemittarin letkussa sitä ilmaa (ilmamassavirtaa) mihinkään kulje, eli se sama paine pätee siellä kuin imusarjassa. (Edit: Ilkka kerkesi mainita jo saman.)

Kyllähän se paine siellä imusarjassa on joka paikassa suunnilleen sama silloin kun kone käy tyhjäkäyntiä ja painetta on. Mutta kun ilma virtaa lujaa (niinkuin Repon esimerkkilaskussa) tulee siitä ilman massasta merkitsevämpi, johonkin ahtaampaan paikkaan tulee häviötä.

[karkin]

Heh,en yritä käännyttää kenenkään ajatuksia,kunhan heittelen vaan kysymyksiä:-)
Jaa,että imukoneella ja painekoneella ei oo mitään eroo?
Äkkiseltään tulis mieleen tuo mitä nimet kertoo :-)
Millä tavalla ilma menee sylinteriin imukoneessa?Luulisin että se imetään sinne ja sitäkin taitaa venttiili ohjata.
Entäs paineilla ajettaessa?
Kuvitellaan nyt sitten vielä näin:
Mulla on imusarja/ painekotelo kiinni kannessa jonka kaikki venttiilit on kiinni.
Laitan sinne 2 tai vaikka 1000 baria painetta,ilma ei poistu mihinkään ja vuotoja ei ole,onko siellä jokapaikassa se paine?Liikkuuko ilma johonkin tuossa paineisessa tilassa ja mihin se liikkuu kun kerran venttiilit on kiinni ja vuotoja ei ole?
No mikä sen ilman liikkumisen saa aikaan?
Mitä tapahtuu kun avaan venttiilin?Paine päästetään purkautumaan sylinteriin(paineisesta tilasta paineettomaan tilaan tai alipaineiseen tilaan vapautetaan painetta,ei imetä,vai väittääkö joku että paineisesta tilasta imetään alipaineiseen tilaan?),vai työnnetäänkö sitä ilmaa sinne jollain?Edelleen,mikä sitä sylinteriin päästettävän ilman määrää säätelee?Kompressori,imusarja vai mikä?

Paljonko virtausopilla tai imusarjan virtausominaisuuksilla on merkitystä silloin kun venttiili päästää vaan paineen purkautumaan sylinteriin ja sulkeutuessaan pysäyttää kompressorin korvaaman sylinteriin poistuvan ilmamassan liikkeen?
No mistä se ilman liike syntyy?Onko se ilmamassa jatkuvasti virtaamassa sylinteriin päin vai aiheuttaako venttiilien avaaminen ja sulkeminen jotain?

Onko imukoneen ja paineella käyvän koneen sylinterien täyttämisessä eroa?Ei vai
Tokihan ahdettu konekkin käy usein suurimman osan ajasta imukoneena.


Joo ja :-)

[audimies]

Y ja T haarat vois jäädä pois et olis vähän helpopaa....kun niissä pitäs olla imusarjakin jossain kohtaa..?

[karkin]

Eihän tuo systeemi ole suljettu kuin osan ajasta, mitä enemmän koneessa on kierroksia sitä avonaisempi se on ja sitä enempi Rikun ja aikaisemmat esimerkit alkavat pätemään. Ja mitä avonaisempi se on, niin sitä vähemmän se on suljettu paineastia? :-]

Heh,eihän se rakenne kierroksien lisäämisellä mikskään muutu,samat venttilit siellä edelleen
ilman liikkumista ohjaa oli sitä painetta vaikka -1-100baria.:-)

[AnLe]

pakko sohasta vielä kun tuntuu että vältellään asia kysymyksiin vastaamista ja keksitään mitä oudompia omia vastineeksi.

Miten tuossa mun esittämässä hiekkapuhallus vehkeessä hiekka siirtyy ulos?

[Mr.Crossfire]

Pakko on itekin saada jotain sanotuksi, vaikka en mistään mitään tiedä... :)

Ite ajattelin tuota venttiilien avautumista ja sulkeutumista ja imusarjan painehommaa sillä tavalla, että se varmaan toimis juuri niinkuin Kari tuossa aiemmin selosti, jos kaikki venttiilit aukeaisivat yhtä aikaa, pyttyihin päästettäis paine, venttiilit kiinni ja imusarjan paineistus uudestaan; varmasti menisi kaikkiin pyttyihin saman verran tavaraa.
Nyt taasen kun yhdessä pytyssä kerrallaan aukeaa venttiilit, niin aina jonkun imuputken paine alenee hetkellisesti kun venttiili aukeaa, juurikin koska ilmalla on massa ja massalla hitaus. Sitten kun venttiili lässähtää kiinni, niin sieltä lähtee paineaalto imuputkea pitkin painekoteloon?
Nämä ilmiöt tekevät imusarjan virtauksesta jokseenkin pulssimaista, niinkuin pakosarjankin virtauksesta.
Nähdäkseni jokaisen imuventtiilin takana vallitsee tilanteesta riippuen suurempi tai pienempi paine kuin imusarjassa keskimäärin. Kun ilma tulee kolmeasataa ja venttiili lässähtää kiinni, rymppääntyy ilma kasaan ja siihen paikkaan tulee isompi paine. Sitten taas kun imuventtiili aukeaa ilma lähtee kohti palotilaa kiihtyvällä tahdilla, jolloin imuventtiilin taakse muodostuu alipaine, kun ne jälkimmäiset ilmamolekyylit ei ihan heti kerkiä niitten ensimmäisten mukaan...

Toiko tämäkään taas lisäarvoa keskustelulle, enpä tiedä. :)

[juhakill]

Siis mulla on konehuoneessa reiällinen vesipullo,kompressori,paineilmaastia ja letkuja mitä ihmeellisimpine haaroineen joista osa suhaa suoraan ulkoilmaan ja osasta tulee vettä. Sitten sinne koneeseen meinaa mennä vielä hiekkaakin? Olen pihalla. Mutta INTERNETistä löysin pari kuvaa,kait joku on tutkinu asiaa audi5 ajatellen.
En ota mitään vastuuta oikeellisuudesta. Jatkakaa.