Talousviisaita kysymyksiä

[hopsis]

Omat kokemukset ja käsitykset Nordeasta on että mitä parempi on asiakas, sitä parempi on palvelu. Suomeksi jos muissa pankeissa saa 30k€ vuosituloilla neuvoteltua itselleen lainan, Nordeassa samat ehdot täyttyy esim. 50k€ tuloilla. Sillä samalla maksukyvyllä jolla mekin saimme pari vuotta sitten ~180k€ lainan, olisi Nordeasta myönnetty 140k€. Vertailun vuoksi saimme pyytämämme tarjouksen myös kahdesta kilpailevasta pankista. Nordea oli ainoa joka pelasi itsensä heti ekalla kierroksella ulos. Toisaalta eräs hiukan paremmin tienaava oli saanut Nordeasta ihan hyvillä ehdoilla oman lainansa.

Nämä eivät ole mitään absoluuttisia totuuksia vaan omakohtaiset kokemukset kahden asuntolainan osalta ja toisaalta kahvipöytäkeskustelujen päätelmiä.

[Vieras]

Jossain vaiheessa tullaan siihen kysymykseen, onko isoimman lainan myöntänyt pankki paras...

[hopsis]

Niin, jos tarkoitat pankin riskiarvioita asiakkaan maksukyvystä niin ymmärrän pointin. Vaikea vaan uskoa niin suuriin eroihin eri konsernien välillä että 3/4 pankista tekee keskenään hyvinkin vertailukelpoiset tarjoukset ja se yksi antaa rivien välistä ymmärtää että mitä te köyhät tänne tuutte tuomaan hiekkaa kengänpohjissa pankin lattialle.

[Vieras]

Heh, varmaankin just noin ne ajattelee.
Meillä taas OP jäi yhdellä kertaa kaikista muista n.30ke vajaaksi. Soundin toteamus kertoo kyllä paljon, saman olen itsekkin huomannut. Erikoisinta on, että vaihtamalla konttori aikoinaan Vuosaaresta Itäkeskukseen irtosi laina niillä ehdoilla kuin me tahdottiin. 5km tiputti marginaalia huomattavasti.

[hopsis]

Eikös tuo ole aika lailla suora lainaus Wahlroosin (Nordean hallitus) takavuosien toteamuksesta. No en minäkään niin itsekeskeisesti ajattele että joka konttorissa ja joka tilanteessa tapahtuisi juuri niinkuin tällä kertaa. Tuo oli vain oma henkilökohtainen kokemus.

[Ilkka L]

Minullakin OP putosi kilpailutuksessa pois, koska eivät antaneet riittävän suurta lainalupausta. Henk. koht. maksukyky & takuut muiden pankkien kohdalla olivat kyllä riittäviä. OP:n kohdalla en myöskään pidä heidän bonusjärjestelmästä -> ei mitään läpinäkyvyyttä kuluihin vaikka asiakashan ne loppupeleissä maksaa. Muutenkin asiakaspalvelu OP:ssa oli suoraan sanottuna juuri sieltä mihin aurinko ei paista. Tästä kokemuksesta nyt toki reilu vuosi jo aikaa, tilanteet voi olla muuttuneet ja virkailija/konttorikohtainenkin tuo asiakaspalvelun taso lienee. Myöskään Rahoitustarkastus ei taida suitsia pankkeja asuntolaina-asioissa enää yhtä rautaisella otteella.

Nordeasta olen myös kuullut hyvää monelta taholta. Se tuli omassa kilpailutuksessa kolmannenksi. Palvelu oli hyvää ja erityisen hyvänä pidin sieltä saatavaa henkilökohtaista pankkineuvontaa lainaan littyvissä asioissa. Ilmeisesti olisivat dedikoineet, jonkun tietyn henkilön juuri sinua varten. Myös nuo OP:n "keksimät" lyhennysvapaat vuodet oli jo 2013 syksyllä pöydällä.

Neuvoisin kuitenkin kaikkia lainoja hakevia ihmisiä kilailuttamaan kaikki mahdolliset pankit. Toisten huonot kokemukset jostakin pankista ei välttämättä ole tae siitä, että juuri sinä saat sieltä myös huonoa palvelua/tarjouksen.

Omalla kohdalla tämä asunnon osto on ollut varsin hidas prosessi. Edelleen asuntoa etsimässä;) Kohta lähden yhtä ehdokasta katsomaan. Tilanne tuntuu viimeisen puolentoista vuoden mittaan muuntuneen yhä enempi ostajan markkinaksi.

Niin ja jos jollain on myynnissä Espoosta 3h + keittiö tyyppinen asuntoratkaisu, niin yv:llä saa tarjota.

[Vieras]

Nordeasta on saanu aina lyhennysvapaata. Näin ainakin vuodesta 2005 jolloin ensimmäisen lainan otin. Nyt kun vapaa oli ajankohtaista, kysyttiin vain " kuinka pitkään laitetaan?"

[Jape]

Joo ite oon ollut tyytyväinen Nordeaan, asunnonvaihdon yhteydessä olen myös kilpailuttanut pankkeja ja Nordea on ollut myös näissä lähes poikkeuksetta halvin. Joskus sain halvemman tarjouksen muualta, mutta neuvoteltiin sitten marginaali sopivaksi Nordeassa.

Käytännössä lyhennysjousto toimii Nordeassa siten, että tulevat lainanlyhennykset näkyvät hyvissäajoin verkkopankissa ja se on muokattavissa pelkän koron suuruiseksi mikäli tarve, käsittääkseni noita eriä voi laittaa myös suuremmaksi jos haluaa. Tuo jos mikä on joustavaa.

Paikallisessa OP:ssa olen kanssa joskus neuvotellut ja todella mukavaa ja asiakaspalvelualtista henkilökuntaa sieläkin on, joku tuossa osuuskuntatouhussa vaan tökkii..

[Peke78]

Aina ollu asuntolainat OP:ssa, kun ovat yksinkertaisesti voittaneet "tarjouskilpailun". Ja palvelu pelaa, kun pankki on pieni konttori pohjoisessa. Vaikka pääkaupunkiseudultakin olen aina tarjoukset kysellyt, niin kalliita ne on aina ollu tuohon OP:hen verrattuna. Muistaakseni Nordea on ollu ainoa, joka on edes ns. kilpaillut hinnoissa. Nyt menossa kolmas asuntolaina, ekan otin vuonna 2003. Ja lyhennysvapaita on ennenkin tarjonneet OP:sta, mutta tietenkin kulut ne niistä halunneet.

[Peke78]

Mites muuten käy maksujen kanssa, jos vertaa 6kk maksuvapaata 12kk maksuvapaaseen? Tarkoitan pyydettiin 7kk ja laittovat 12kk, mutta kuulemma voi maksaa ne 5kk sit esim. könttänä jälkikäteen. Häviääkö tos jos ottaa noin ja maksaa sit takasi?

[Zikke]

Eiköhän se oo aika se ja sama näillä koroilla. Itse en jälestäpäin maksaisi mitään könttänä. 5-kuukauden lyhennykset saa kyllä paremminkin poikimaan.

[Peke78]

Joo minä en. Ehkä Audiin ilmestys lisähevosia tai uudet vanteet tms. :D

[nomoreford]

Ymmärtääkseni voit tehdä verkkopankin kautta myös asuntolainaan ylimääräisen lyhennyksen (siis jos OP:sta kysymys). Lainan numero on tilinumero, ja teet sinne vaan tilisiirron. Systeemi ymmärtää sen lainaksi ja esittää muutamia lisäkysymyksiä. Voit esimerkiksi laitta toistumaan em. 5 kk.

Kannattaa ehkä kuitenkin varmistaa vielä pankistä ettei tule yllätyksiä, mutta näin ainakin kulutusluotton kanssa. Ohje tuli asiakaspalvelusta, kun itse lyhennän tuolla asuntolainasta "vapautuvalla" rahalla kalliinpaa lainaa.

[hopsis]

Juuri näin. Viime vuonna maksettiin asuntolainaa 20k€ ylimääräinen lyhennys kerralla. No hassle, tekstiviestivarmennus piti tehdä mutta sinne ne sujahti ilman mitään sen kummempaa sopimista.

[Peke78]

Voi tehdä, näinhän se menisikin ja näin siis neuvottiin. Mutta se ois sama maksaa käsittääkseni kerralla ku joka kk erikseen. Tässä vaan kiinnostaa tietää, häviänkö rahassa jos vertaa 7kk maksuvapaata vs 12kk maksuvapaa missä maksetaan 5kk pois könttänä lopussa.

[nomoreford]

Kyllä häviää. Kuinka paljon, niin se riippuu korosta ja kuukausierästä.

[AnLe]

Kun ei kukaan vastannut niin laskin auki pari esimerkkiä.
100k lainaa 2% korko ja 1000e lyhennys + 20k lainaa 7% korko ja 300 lyhennys:
korkomenot: 14886e ja laina-aika 110kk, 9v2kk
Samat lainat siirtäen 12kk lyhennysvapaitten vapautuvat lyhennykset lyhentämättömänä kulutuslainaan
Korkomenot: 13081e ja laina-aika 122kk, 10v2kk
Erotus lyhennysvapaan eduksi 1805e Ohan se iso raha sekin, mutta onko riskin arvoinen?

Mielenkiinnosta laskin toisenkin mallin
200k lainaa 2% ja 20k 7%
Korkomenot: 48883e ja laina-aika 244kk 20v4kk
Samat lainat siirtäen 12kk lyhennysvapaitten vapautuvat lyhennykset lyhentämättömänä kulutuslainaan:
49556e ja laina-aika 256kk 21v4kk
Erotus Lyhennysvapaan eduksi [COLOR="Red"]-672[/COLOR]

[nomoreford]

Voi tehdä, näinhän se menisikin ja näin siis neuvottiin. Mutta se ois sama maksaa käsittääkseni kerralla ku joka kk erikseen. Tässä vaan kiinnostaa tietää, häviänkö rahassa jos vertaa 7kk maksuvapaata vs 12kk maksuvapaa missä maksetaan 5kk pois könttänä lopussa.

Jos nyt en ihan väärin laskenut, niin tappio 1000€ lyhennyksellä ja 2% korolla olis 25€.

[Peke78]

Tänks, korko alle 1% ja kk-erä on 1600€ eli ei puhuta isoista rahoista. :)

[nomoreford]

Noilla spekseillä alle 20€.

[salonenm]

AnLe, jälkimmäinen laskelmasi painuu miinukselle, koska laskuissasi et ole jatkanut kokonaislyhennystä yhtä suurena yhtä kauan, kuin mitä se olisi ilman lyhennysvapaita. Jos näin olisit tehnyt, laina-aika ei kasvaisi. Se olisikin matemaattisesti mahdotonta, koska lainan lyhennykseen käytettävä pääoma pysyisi koko ajan samana, mutta maksettava korko olisi pienempi. Mikäli tätä kokonaislyhennystä ei jatketa yhtä pitkälle, joka kuulle vapautuu jonkin aikaa alkuperäiseen lyhennyssuunnitelmaan verrattuna se 300e kuussa pääomaa , joka voidaan sijoittaa. Tämän korko kumoa loput lainan pidentymisen kustannukset.

Lisäksi kaikissa näissä laskuissa on yksi perustavanlaatuinen iso virhe, mitä ei tule helposti ajateltua. Rahan arvo muuttuu koko ajan, joten jos halutaan edes suuntaa antava laskelma, pitää diskontata. Käytännössä siis jokainen lyhennyssumma pitää muuntaa jonkun tietyn hetken rahan arvoksi, yleensä nykyarvoksi, käyttäen ns. hatusta vedettyä inflaatiokeskiarvoa. Tämä on talouslaskelmissa aivan perustoimenpide.

[AnLe]

Juu, inflaation vaikutus tahalteen jätetty pois, nollissahan se tosin pitkään ollut. Harmillisesti en tallentanut exceliä, niin en osaa sanoa missä meni vikaan, copypastesin kentät ja vaihdoin arvot alkutilanteeseen.

Se että kun kulutusluotosta päästään eroon, ei sitä rahaa enään sijoiteta asuntolainen lyhentämiseen, on se normaalin ihmisen tilanne, tätä simuloin, tottakai jos olettama on että 1300 käytetään aina ja joka kuukausi pienenee laina-ajat, mutta näin ei yleensä oikeassa elämässä käy.

Voiko joku paljastaa mistä saa tollasta yli 7 korkoa, silleen että voi sijoittaa tuon 6-700e kuussa ja nostaa vuoden kuluttua pois?

[salonenm]

Ei mistään. Tai no high yield lainoista tai osakkeista, mutta ne on noilla ajoilla riskikkäitä. Jos tuollaisella lyhennysvapaan rahalla sijoitetaan, niin sehän pitää tietenkin sijoittaa ajatuksen melkein se, että pidetään yhtä kauan kuin on lainaakin maksettavana.

[hopsis]

Talouskuri alkaa näkymään ihan konkreettisesti. Oli alkuvuonna melkein kympin verran yhteensä kaikenlaisia rahoituksia/osareita/whatever. Olen kolme kuukautta laittanut kaikki ylimääräiset lainojen tappamiseen ja lykännyt vähemmän tarpeellisia tai enemmän kalliita ostoksia tulevaisuuteen. Nyt on helmi-huhtikuu välissä sulanut about neljännes tuosta lainapääomasta. Rehellisyyden nimissä on sitä tullut kyllä töitäkin tehtyä aika paljon, vapaapäiviä jäänyt 1 tai 2 per kuukausi jos ei nyt näitä pääsiäisen yms pyhiä lasketa, eilenkin jouduin yhtä puolen päivän hommaa lykkäämään jo vapun ylitse kun ei vaan mukamas ole aikaa.

No anyway toivon että autorahoituksia saa vielä siinä vaiheessa halvalla kun joskus vuoden päästä on kaikki muut paitsi pirtin laina maksettuna, sehän tässä suurimpana motivaattorina on :)

[Vieras]

Fiksuinta olisi tietysti laittaa se raha joka jää pätkien jälkeen yli, asuntolainan lyhennykseen kun korot on alhaalla. Se tietysti rokottaa taas lelujen hankkimista.

Itse meinasin aloittaa lainan extralyhennyksen heti, kun saan yhden kortin maksettua pois. Toki vaihtoehtona olisi tehdä enemmän töitä mutta kiva se olis perheenkin kanssa viettää aikaa.

[hopsis]

Kyllähän sen nyt tiedät ihan hyvin että leluja pitää ihmisellä olla :)


Jotenkin suhtaudun henkisesti niin että asuminen maksaa aina ja lainanhoitokulut ovat verrattavissa vuokranmaksuun. Niille on lokeroitu oma pottinsa joka kuukausi ja on ihan hyväksyttävää että se summa vaan menee, loput on sitten vapaasti kulutukseen. Fiksuinta olisi toimia tietenkin niin että ylimääräinen raha antaisi mahdollisimman parhaan taloudellisen hyödyn mutta en minä asuntolainasta olisi lainkaan huolissani.

[Mr.Crossfire]

Toi on yksi näkemys että maksaa asuntolainaa, toisaalta taas voisi ajatella niinkin että ylimääräiset rahat kannattaisi sijoittaa parempituottoisiin kohteisiin, koska lainojen korot ovat melkein nollassa.

[AnLe]

Jeps, kuten tuolla yllä esitin, lyhennysvapaat on kalliimpi tapa tehdä lainalyhennykset kuin tasaisen lyhentämisen tie, vaikka olisi korkeamman koron lainoja mukana, jos sen sijaan kulutusluoton sijaan laittaisikin lainanlyhennyksistä vapautuvan rahan sijoituksiin, ja pitää ne sen saman ajan kuin lainaa olisi ollut jäljellä, tulee säästöä, ei muuten.

[Sebastian]

Ostellaan tuossa emännän kans taloa ja pankissa käytiin lainaa kuulostelee.
Siinä sitten tarjosivat 10 vuodeksi kiinteätä korkoa, kannattaneeko tuollaiseen tarttua?
Eli siinä jäis Euriborille 0,6% asti nousuvaraa ja jos yli menee niin pärjättäisiin diilissä.
Laskettiin tuota eka vuodelle mitä se tarkoittaisi kuukausitasolla niin 22€ enemmän kuin nykyinen Euribor12+marginaali.

Vertailuna käytimme 10 vuoden korkokattoa (nousuvaraa 0,5%) jonka kustannus olisi kertamaksulla nelisen kiloa.

Tuskin kukaan pystyy sanoo millä aikataululla Euribor muuttuu, nouseeko edes. Mutta onko tuollaisissa mitään järkeä?

Toivottavasti joku viisas ymmärtää mitä yritän kysyä. =D

[aurinkola]

Hyvä pohtia tuota korkotason mahdollista nousua tulevaisuudessa. EU alueellahan on tämä talouden vinoutuma jatkunut jo pitkään. Koko Euroopan talous lepää Saksan varasssa. Muilla sakkaa ja PAHASTI.
Useimmat EU-maat mm. Ranska on pahasti velkaantunut ja myös rakas Kekkosslovakia. Poliitikot ovat antaneet liikaa etuuksia jotka on rahoitettu velalla eikä BKT-kasvulla (Kekkosslovakian malli). Koko tämän vaikean yhtälön pakottamana EKP joutuu pitämään ohjauskoron pitkään alhaalla (suuri työttömyys, velkaantuminen, vienti ei vedä)
Edellämainituista syistä EKP ei voi eikä uskalla nostaa ohjauskorkoa.
Mielenkiintoinen yhtälö varsinkin Kekkosslovakian kannalta on: kuinka pitkään voidaan PITÄÄ YLLÄ KEINOTEKOISESTI kotimaista kysyntää VELKARAHOITUKSELLA. Sitten kun se loppuu niin rytinä alkaa.
Varovaisuus on valttia velkojen suhteen.