Paljonko energiaa kuluu 42->59 asteeseen lämmittäminen

[peeki]

Eli kaavat ulkoa muistavat: kuinka paljon energiaa kuluu kun 800 litraa vettä lämmitetään 42 asteesta 59 asteeseen? Kyseessä on siis varaaja jonka läpi menee käyttövesikierukat ja kiinnostaisi paljonko energiaa menee kun porukka käy suihkussa?

[Ilkka L]

Taitaa mennä n. 15,7kWh.

[hopsis]

1.2Wh per kilo menee yhden asteen lämpötilan nostoon.

800Kg * (59c-42c) * 1.2Wh = 16,32KWh teoreettisesti ilman häviöitä ja veden lämpötilan mukana muuttuvan tiheyden muutoksia.

[peeki]

Kiitos paljon

[alpi]

1,16Wh on tarkempi arvo tuolle hopsiksen 1,2:lle, sen mukaan laskien pääsee tuohon Ilkan tulokseen. Ei sillä, että se puolikas kWh olisi jotenkin merkityksellinen tuossa :)

[Ipsi]

Anteeksi offtopic. Petrickillä on joko helvetin iso perhe tai sitten suihkussa lotrataan ihan tosissaan. :-p

[Puuhapete]

Tai sitte aivan liian iso varaaja :)
Muistan eräässä 70 luvulla rakennetussa talossa mitä olin ostamassa olleen kuution vesisäiliö. Se oli korvattu pienemmällä sähkövaraajalla yllättäen.

[Anamonta]

Miten se varaajaan koko siihen lämmitystarpeeseen vaikuttaa?

Jos tarvitset monta sataa litraa lämmintä vettä niin onhan se ihan sama otetaanko se 300 litran vai 800 litran purkista? Mieluummin ainakin itse käytän isoa varaajaa, että ei ainakaan lopu lämmin vesi kesken.

Isossa varaajassa on tietenkin enemmän pinta-alaa mistä haihtuu lämpöä, mutta varaajan pitäisi olla sen verran hyvin eristetty että ero on kyllä aika pientä.

[jussi.linnansuu]

Vaikuttaa se varaajan koko siinä mielessä, että suihkussa lotraaminen loppuu kun lämmin vesikin loppuu.

[maspe]

Pienemmällä varaajan koolla saadaan säästöä, kunhan perhe tottuu siihen, että suihkussa on rajallinen määrä lämmintä vettä käytössä. Säästöä tulee sekä vesilaskussa että sähkölaskussa. Jos taas on totuttu kuluttamaan isompikin varaaja lauantaisaunan aikana, niin vuosikustannus voi olla huomattava pienempään verrattuna.

[Ipsi]

Meillä on uudessa (tulevassa) torpassa kilolitran varaaja. Tosin siellä on lämmintä käyttövettä varten vain 2 x 45 litran kierukat. Kokkareita on luvassa jos rouvalta lämmin suihkuvesi loppuu. Ajatus on pitää varaajassa jotain 80 astetta yläosassa, joten kyllä noilla spekseillä pitäisi riittää.

[Metsässä]

Pienemmällä varaajan koolla saadaan säästöä, kunhan perhe tottuu siihen, että suihkussa on rajallinen määrä lämmintä vettä käytössä. Säästöä tulee sekä vesilaskussa että sähkölaskussa. Jos taas on totuttu kuluttamaan isompikin varaaja lauantaisaunan aikana, niin vuosikustannus voi olla huomattava pienempään verrattuna.

Ei välttämättä mene ihan noin. Otetaan kaksi perhettä, molemmissa 4 päätä, toisessa perheessä 200L varaaja ja toisessa vaikka tässäkin mainittu 800L.
200L peheessä kaikki käyvät illalla suihkussa ja viimoinen toteaa suihkun loppumetreillä että lämmin meinaa loppua.
800L perheessä kaikki käyvät myöskin illalla suihkussa ja tuhlaavat vaikka 300L vettä surutta.
300L vettä maksaa enemmän kuin 200L, mutta kun otetaan se 200L kylmää vettä joka lämmitetään niin siinä kuluu melko varmasti enemmän virtaa kuin siinä että lämmitetään 300L vettä jotka ovat menneet varaajaa jossa on jo 500L lämmintä vettä.

Joku insinöörin puolikas voi varmaan laskea tuon teorian..?

[mikaj]

Tän insinöörin ei tartte laskea, että meneekö 300litran vai 200litran vesimäärän lämmittämiseen enemmän energiaa... Mielestäni sen verta yksinkertainen asia että jokaisen pitäisi osata se itse päätellä.

Periaatteessa mitä isompi varaaja, niin sitä isompi kustannus. Tämä tulee lämpöhäviöistä, eli se lämpö karkaa sieltä varaajasta ulos. Tosin tästäkin tulee vain lämmityskauden ulkopuolella Suomessa persnettoa mikäli varaaja on asennettu lämmitettävään tilaan, talvellahan se sitten pitää laskea käyttölämmöksi mutta silti jollain muulla tavalla voisi olla halvempi lämmittää kuin suoralla sähköllä. Se on yllättävän paljon kun tommoisesta peruseristeellä olevalla varaajasta menee lämpöä hukkaan vuorokaudessa.

[maspe]

Metsässä: Toki isommasta varaajasta riittää lämmintä vettä pidemmän aikaa ja vedenlämpö pysyy tasaisena, mutta yhtälailla sama energiamäärä kuluu veden lämmittämiseen isossa ja pienessä varaajassa, jos ei oteta häviöitä huomioon.

Lähinnä ajatukseni oli se psykologinen seikka, että kun vettä ns. rajattomasti ja sen lämmitys kuuluu hintaan, kuten esimerkiksi kerrostalossa ilman asuntokohtaisia vesimittareita, niin sitä vettä käytetään huolettomammin kuin sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jossa sähkö ja vesi mitataan ja maksetaan kulutuksen mukaan. Jos omakotitalon varaaja on riittävän pieni, niin sekin vesimäärä riittää, kunhan jokainen käyttäjä on ollut riittävän monta kertaa tilanteessa, jossa shampoot joutuu pesemään kylmällä vedellä. Isolla varaajalla tätä tilannetta ei tule, joten veden säästökään ei ole samalla tavalla "selkäytimessä" vaan vesi voi valua koko ajan.

[Ilkka L]

Periaatteessa mitä isompi varaaja, niin sitä isompi kustannus. Tämä tulee lämpöhäviöistä, eli se lämpö karkaa sieltä varaajasta ulos.

Nyt ollaan asian ytimessä. Lämpöisen veden turha seisottaminen varaajassa ei ole kovin taloudellista touhua. Tosin tuohan se oman mukavuuden, kun lämmintä vettä on niin, että riittää.

[Ipsi]

Mutta jos haluaa lämmittää sen veden vesitakalla, niin ihan pikkuvaraaja on vähän huono siihen. Tai sitten pitää tunnin välein poltella vähän sytykkeitä sen sijaan, että pistää sinne pari pesällistä klapeja vuorokaudessa.

[irk]

Onhan noita lukuja siitä miten paljon ihmiset käyttävät vettä. Yleensä ne ovat tätä luokkaa:
omakotitalo: 130l/hlö/päivä
rivitalo: 150l/hlö/päivä
kerrostalo: 170l/hlö/päivä

Omakotitaloissa on omat vesimittarit ja sen huomaa noissa lukemissa. Rivareissa ei kaikissa ole huoneistokohtaista mittaria ja kerrostaloissa ne mittarit ovat harvinaista. Ainakin omakotitaloissa tuohon lukemaan sisältyy myös auton pesut ym. pihalla käytettty vesi.

Meillä menee kahden hengen omakotitaloudessa kaikkinen n. 75m3 vuodessa, eli n.100l/hlö/päivä. Meillä on tarpeettoman iso varaaja kulutukseen nähden, mutta kun tulee vieraita niin onhan se hyvä ettei lämmin vesi lopu kesken. Onkohan muuten "kaksiosaisia" varaajia, joista toisen puoliskon lämmityksen voisi kytkeä tarvittaessa päälle ja käyttöön. Ei se hukkalämpö isommassakaan varaajassa sellainen ole että kannattaisi säästön takia vaihtaa pienempään. Takaisinmaksuaika voi olla aika pitkä etenkin kun se hukkalämpö ei talvella edes mene hukkaan.

[JM]

Eikös toi vesi kerrostu aika tehokkaasti varaajaan? Meinaan vaan, että siellä tuloputken lähellä se vesi taitaa olla aina melko viileää ja siinä mielessä se vastus saa kyllä tehdän ihan samalla tavalla töitä lämmitettiin sitten pientä tai isoa varaajaa. Jos X määrä vettä poistuu ja tilalle tulee x määrä +6c lämpöistä vettä, joka pitää lämmittää, niin kaipa se lämmitys suurinpiirtein saman verran vie sähköä, jos tarkastellaan vain sitä lyhyttä ajanjaksoa, jolloin juuri suihkuteltu lämmin vesi korvautuu kylmällä ja se lämmitetään takas tavoitelämpötilaan. Suuremman vesimassa pitäminen samassa lämpötilassa kuin pienemmän vie tietty enemmän sähköä. Eikös se lämpökin ole energiaa, joka on sitoutuneena veteen?

Meillä on 300L saunavaraaja, ja siitä ei oo kyllä koskaan vielä loppunut lämmin vesi. Välillä on saunottu vähän ahkeramminkin äijäporukassa. Kyllä varaajan täytyy sen kokoinen olla, että siellä suihkussa saa elpyä rauhassa esimerkiksi kovan lenkin jälkeen. Pikkasen alkais korpeamaan, jos takki tyhjänä raahaudut suihkuun ja siinä sitten hetken elpymisen jälkeen toteat, että per*ele, loppuu lämmin vesi. Silloin menee säästö sairauden puolelle.

[Topau]

Lämmitysenergia suihkussa käyntiin riippu myös hanasta tulevan veden määrästä. Meillä emännän hiukset on lyhyenäkin sellaista sorttia, että lähes painepesuri tarvitaan niiden kasteluun. Vissiin jotain vesieläintensukua tuo kuontalo. Mun harveneva lakipiste kastuu sitten helpommin. Tuohon liittyen myös hanasta laskettava vesimäärä vaikuttaa... eli ekomoodissa 9 litraa/minuutissa tai täysillä varmaankin 20 litraa/minuutissa. Tuosta pystyy sitten laskemaan ajan perusteella, että kuinka monta litraa kukakin käyttää. Siihen sitten lisäksi lämpötilan nosto, eli +6 asteesta +37 asteeseen (vaimolla +42 tai enemmän, kun sen asetus polttaa).

Siitä sitten laskemaan: 10 minuutin suihkuttelu 90 litraa ja nosto 31 astetta on 3,2kWh/nuppi (vaimolla sama vähintään triplana).

[Hervast]

Hiukan kuulostaa ankealta, jos suihkussa käydessä joutuu jänskäämään että riittääkö lämmin vesi. Mökillä on moisesta kokemusta kun 40l haato varaaja löytyi valmiiksi kalustosta kun suihkua mökille värkkäsin. Siinä tahtoo kahdelta hengeltä loppua lämmin vesi helposti kesken jos pitkää kuontaloa pesee.

Käyttövesijärjestelyissä löytyy variaatioita. Useampi varaajasäiliö jos löytyy, niin kesäaikaan voi laittaa toisen kylmäksi. Veljellä oli moinen systeemi, ennenkuin muutti suorasähkölämmityksen maalämpöpumpulla toimivaksi.
Ja puulämmitteisissä taloissa, joissa on lämminvesivaraaja, voidaan käyttää lämpimänveden linjassa sähköboileria buusterina ja kesäajan lämmönlähteenä. Pienehkökin varaaja nostaa käyttöveden lämmön riittävän korkeaksi, jos vaikkapa varaajan lämpö heittelee, tai käyttövesikierukan teho ei tahdo riittää kaikkiin tilanteisiin.

[Puuhapete]

Kerrostuu se vesi varaajassa. Pystyvaraajassa syöttö tulee varajan sisällä putkella yläosaan, eli varaaja täyttyy yläkautta. Alhaalta lähtee lämminvesi. Meillä oli tuo syöttöputki varaajasta murtunut ajansaatossa ja suikussa lämminvesi loppui aina kuin seinään. Eli kylmävesi sekottui jo puolivälistä varaajaa lämpöseen veteen.
Vaakamalleista ei vielä ole kokemusta, että onko siellä kylmälle vedelle varaajan sisällä putki yläosaan myös.

[Murre]

Kenen tekele ja malli Petrillä on?

[Puuhapete]

En muista, mutta toimintansa lopettani suomalainen merkki se oli, 15v vanha nyt jo. Syöttöputkena oli hapertuva muoviputki.
Sama tapahtu mökin parca safirin 100l pystyvaraajas 20v sitten.

[Juisii]

Tuossa Topaulla on mielstäni "oikea" lähtökohta laskea lämpimän veden energiakulutus

Eli yksinkertaistettuna,

Suihkutteluveden lämpö - Sisääntulevan kylmän veden lämpö = Lämpötilan nosto

Lämpötilan nosto x Kulutetut litrat = energian kulutus

Tämä täysin riippumatta siitä kuinka isosta tai pienestä varaajasta se lämmin vesi tulee (Toki asia erikseen on tilanne jossa varaajasta tuleva vesi on alle suihkuttelulämmön. Sitä ennen termostaatilla varustettu suihkusekoitin huolehtii halutusta lämmöstä riippumatta siitä onko varaajalta tuleva vesi +80 vai +50 asteista. Kuumempaa vain sekoitetaan kylmään vähemmän)

Sitten energiankulutukseen vaikuttaa erikseen tuo varaajan itsensä hukkaama energia.

Karkeasti "hukkaenergiaa" syntyy enemmän mitä suurempi pinta-ala varaajassa on (W/m2) samoin kuin mitä kuumempaa vettä varaajassa pidetään (W/K).

Meillä ainakin saunana lauteiden alla oleva varaaja taloa ostettaessa hohkasi saunan "jo melkein" saunontakuntoiseksi, johtuen siitä että varaajan lämpö oli asetettu tappiin. Pienentämällä tuota hukkalämpökin havaittavasti väheni...

[Sami P.]

Onkos kokemuksia lämmittimistä, jotkä lämmitävät veden lennossa? Mökki- ja tallikäytössä tuommoinen houkuttelisi ainakin pienen tilavaatimuksen puolesta. Eikä laitetta tarvitsisi kytkeä pois päältä pidempien poissaolojenkaan ajaksi. Samoin sekoitusventtiiliäkään ei nähdäkseni tarvitsisi, koska ainakin joissain laitteissa ulostulevan veden lämpötila on max.65 astetta.

[JM]

Meillä ainakin saunana lauteiden alla oleva varaaja taloa ostettaessa hohkasi saunan "jo melkein" saunontakuntoiseksi, johtuen siitä että varaajan lämpö oli asetettu tappiin. Pienentämällä tuota hukkalämpökin havaittavasti väheni...

Mulla taas Jäspin RST- saunavaraaja ei lämpene pinnastaan ollenkaan. Termostaatti jossain 75c nurkilla ja joskus yöllä käynyt kädellä tunnustelemassa, että lämpeneekö se (yösähköllä lämmitellään). Silloin varaajan ylivuotoputkikin on tipotellut, että varmaan se on ollut lämmin, mutta pinta oli ihan viileä.

http://www.jäspi.fi/sahkolammitys/la...vls-ja-vls-rst

http://jakoavain.files.wordpress.com...2/dsc_0090.jpg

[Puuhapete]

Mulla taas Jäspin RST- saunavaraaja ei lämpene pinnastaan ollenkaan.

Mulla on kans nykyään Jäspin RST(JÄSPI VLS 150 S RST) vaakamallin varaaja mökillä ja hyvin tuntuu olevan eristetty. Tyhjäys hana, jonka asensin propun tilalle varaajan alle, tietysti lämpee ja vuotaa lämpöä ulos.