Kotiverkon luominen (tietotekniikkakysymys)

[hopsis]

Jos meinaat ilman konffaamista pärjätä ja vehkeet ei paljon liiku paikoiltaan niin aivan tavallinen ethernet kytkin on laite jota haet. Maksaa ehkä 20-40€ mallista, nopeudesta ja porttien määrästä riippuen.

[mle]

Huoneistokaista antaa palvelukuvauksen mukaan max. viisi IP-osoitetta per liittymä. Eli, jos laitteita on max. viisi, riittää ihan mikä tahansa perus kytkin. Jos laitteita on enemmän niin tarvitset reitittimen. Esim. Linksys WRT54G on ollut ihan perushyvä wlan-reititin.

[zorza05]

Lähiverkko taitaa olla vaan sama asia, kuin wlan. Hankit vaan hyvän wlan reitittimen ja luot lähiverkon kotiin, niin sillä saa kyllä kaikki nykylaitteet kytkettyä verkkoon. Itselläni on 4g mokkula jaettu reitittimen kautta wlaniksi. Reititin on keskimmäisessä kerroksessa ja hyvin toimii alakerrassa SmartTV ja yläkerrassa tietokoneen netti. Lisä-antennilla saisi vielä halliinkin jaettua verkon.

Ei tarvitse piuhojen kanssa pelata yhtään. Helpoiten varmaan löydät oikeanlaisen reitittimen, kun kävelet giganttiin ja selität tilanteen. :)

E. Olinpas hidas.

[hopsis]

Niin, abbreviaatio (W)LAN tulee sanoista (Wireless) Local Area Network eli suomennettuna (Langaton) Lähiverkko. Aina kun puhutaan lanista, puhutaan lähiverkosta. Tää on aika basic juttua varmasti monille mutta ehkä avuksi niille joita ei niin paljon kiinnosta. Reitittimen ja kytkimen ero taas on se että kytkin ei osaa hoitaa liikennettä ulkomaailmaan, ainoastaan lähiverkkoliikennettä siihen kytkettyjen laitteiden ja vaikka sen routerin väillä. Varsinaiseen nettiyhteyteen tarvitaan se reititin, näistä on puhuttu meillä perinteisesti puhekielessä modeemeina.

[Shuttle]

Jos nopean härvelin haluaa niin sitten tuo asuksen RT-N66u olisi passeli. On ihan helppo ottaa käyttöön.
Vähän arvokas, mutta kohtalaisen vikkelä.
Hitaammallakin pärjäisi varmaankin.

[spadde]

On monia mahdollisuuksia miten tämän toteuttaa. Mutta kätevin on tehdä se tosiaan WLAN:ia käyttäen. Kaikki laitteet ei välttämättä tätä kuitenkaan ilman lisäpalikoita tue, niin silloin jää vaihtoehdoiksi joko ostaa ne lisäpalikat, tai käyttää vaihtoehtoisesti esim. lisäreititintä, jolla muuttaa wlan -> lan muotoon joillekin laitteille.

Itse olen kotona toeuttanut homman seuraavasti:

Yhdestä pistokkeesta tulee ADSL linja kotiin, eli siihen modeemi/reititin (wlan/lan) kiinni. Tämä jakaa yhteyden wlan muodossa asuntoon + 4 porttinen reititin mahdollistaa lan piuhojen käytön läheisyydellää oleville laitteille (ps3, pöytäkone, ip-tv).

Sitten takkahuoneessa on myös tv ja pöytäkone, joille halusin myös yhteyden lan piuhoilla. Tänne laitoin yhden wlan reitittimen (WNDR4000) joka toimii tässä tapauksessa "lisälinkkinä" verkkoon. Eli vahvistaa signaalia talon toisella puolen ja mahdollistaa myös 4 porttisen reitittimen käytön laitteille joissa ei wlan mahdollisuutta ole.

Läppärit + muut kannettavat laitteet toimii sitten wlan:lla.

Niin kun sanottu, niin toisille nämä on arkipäivää. Mutta halusin vaan tuoda tämänkin mahdollisuuden ilmi, jos joku näitä asioita pähkäilee miten toteuttaa.

[alpi]

Huoneistokaista antaa palvelukuvauksen mukaan max. viisi IP-osoitetta per liittymä. Eli, jos laitteita on max. viisi, riittää ihan mikä tahansa perus kytkin. Jos laitteita on enemmän niin tarvitset reitittimen. Esim. Linksys WRT54G on ollut ihan perushyvä wlan-reititin.

Kytkimellä kodin laitteita EI pidä internetiin yhdistää, vaikka ISP:llä julkisia osoitteita riittäisikin. Niihin pääsee silloin julkisesti käsiksi, jolloin kuka tahansa netinkäyttäjä voi vaikka streamata videota nettiin kytkettyyn televisioon.

Kytkimelläkin laitteet siis saa nettiin (olettaen, että ISP jakaa riittävästi osoitteita), mutta tietoturva on tasan nolla. Reititin on oikea vaihtoehto, wlanilla tai ilman, tarpeista riippuen.

[hopsis]

Vaikea uskoa etteikö siellä talojakamossa olisi minkäänlaista palomuurillista laitetta välissä. En noista huoneistoliittymistä niin tiedä mutta aika erikoiselta tuntuu.

[alpi]

Minusta taas kuulostaa pöljälle, jos asukkaalle ei tarjota julkista osoitetta. Asettaa aika paljon rajoituksia netinkäytölle...

Reitittimen ja kytkimen ero taas on se että kytkin ei osaa hoitaa liikennettä ulkomaailmaan, ainoastaan lähiverkkoliikennettä siihen kytkettyjen laitteiden ja vaikka sen routerin väillä. Varsinaiseen nettiyhteyteen tarvitaan se reititin, näistä on puhuttu meillä perinteisesti puhekielessä modeemeina.

Tätä pitää sen verran oikoa, että reititin on laite joka yhdistää eri (lähi)verkkoja toisiinja, kun taas kytkin yhdistää laitteet osaksi samaa lähiverkkoa.

Modeemi on taas laite, joka moduloi ja demoduloi digitaalista signaalia sopivaan analogiseen kantoaaltoon, jotta sitä voidaan välittää esim. puhelinlankoja pitkin. Reititintä ei siis voi kutsua modeemiksi oikein millään :)

[RistoEe]

Sotketaan nyt soppaa vielä sen verran että nykysin monissa modeemeissa vaan on jo ympätty samaan pakettiin reititin+wlan, eli tavallaan niitä voi kyllä nimitellä ristiin.

Ja Palaten itse kysymykseen, itsellä oli Talolaajakaistakäytössä Asuksen RT-N56u purkki ja toimi moitteetta. Itse asiassa toimii vieläkin kun muuton myötä jouduin vaihtamaan ADSL:ään ja hankin vain tyhmän modeemin, josta sitten piuha tuohon reitittimeen ja kaikki laitteet toimi uudessa kämpässä samoilla asetuksilla kuin vanhassakin ;)

[hopsis]

Reititin ei ole modeemi eikä päinvastoin mutta puhekielessä tuulipukukansalle ne on kaikki samoja laitteita :)

[alpi]

Noh, vähän sama kuin nimittäisi moottoria renkaiksi, koska molemmat on osa samaa kokonaisuutta ;)

Reitittimeksi minä käsitän puhekielessä laitteen, jossa ei ole modeemia. Toki monessa modeemissa on reititin, mutta on myös sellaisia, joissa ei ole. Pointti oli lähinnä, että asioista ymmärtävät puhukoot asioista niiden oikeilla nimillä, tuulipukukansasta viis :)

[hopsis]

Truedat, mitäköhän siitä tulis jos mekin mentäis Aholaitaan puhumaan tuulipuvuista? Rohkenin näin rönsyillä kun kysyjä toivottavasti sai jo vastauksen. Yleensäkin ottaen nää on sen verran basic juttuja että kun joku laite pitää kuitenkin ostaa niin samantein voi laittaa sen myyjän tekemäänkin jotain palkkansa eteen eli alan liikkeeseen vaan kertomaan mikä on tarve.

[Ilkka L]

Kiitos vain vastauksista. Tuo Asuksen RT-N56u vaikuttaisi juurikin sellaiselta mitä tarvitsen ja sen hintakin on ihan ok.

Kokeilin muuten vanhaa Zyxelin ADSL-purkkia (modeemi/reititin mikä lie) tuossa tarkoituksessa. Sain sen toimimaan siten, että kytkin huoneistokaistan seinätökkelistä ethernet-piuhalla suoraan purkin yhteen output-ethernet-porttiin.

Tämän jälkeen sain nettiä jaettua piuhaa pitkin yhdelle laitteelle purkin toisen ethernet -portin kautta ja toiselle laitteelle sain Wlan yhteyden. Ethernet -porttien kautta pystyi siis jakamaan vain yhdelle laitteelle kerrallaan ja Wlan oli myös luokattoman hidas (<20M nopeus) vaikka piuhaan kytkettyä laitetta ei käyttänyt. Varmaan Wlan yhteyden ongelma. Piuhan kautta sai kuitenkin sen mitä seinästä tulee eli öpaut 50M. Lennosta ei myöskään pystynyt vaihtamaan piuhaan kytkettyä laitetta toiseen vaan se vaati ADSL-purkin boottauksen. Kovin vaivalloista.

[alpi]

Tämän jälkeen sain nettiä jaettua piuhaa pitkin yhdelle laitteelle purkin toisen ethernet -portin kautta ja toiselle laitteelle sain Wlan yhteyden.

Tässä tapauksessa laite toimii kytkimenä, eli se ei turvallinen tapa. Ethernet porttien (ja wlanin) välinen liikenne on kytketty samaan verkkoon. Reititys tapahtuu edellämainittujen ja modeemin välillä.

Ethernet -porttien kautta pystyi siis jakamaan vain yhdelle laitteelle kerrallaan...

Kokeilitko myös niin, ettei wlanin kautta ollut yksikään laite yhteydessä? Tämä vaikuttaa siltä, ettei ISP halua jakaa enempää julkisia osoitteita.

[Puuhapete]

Mulla on aina ollut yksi "julkinen" IP vain jota kaikki talouden laitteet sitten NAT:lla jakaa. Tämä myös silloin, kun oli vielä kiinteä julkinen ip. Nykyään käytän DHCP:ltä tulevaa.
Jokasessa routterissa pitäis olla NATti käytti sitten eetteriä tai weelania.

Vaikea uskoa etteikö siellä talojakamossa olisi minkäänlaista palomuurillista laitetta välissä. En noista huoneistoliittymistä niin tiedä mutta aika erikoiselta tuntuu.

Varmasti on jokin palomuuri jossain välissä, mutta se tuskin rajoittaa liikennettä tai mitä portteja saa käyttää. Kyllähän netin pitää olla auki ja loppukäyttäjä/asiakas on vastuussa omasta tietoturvasta.

[Ilkka L]

Kokeilitko myös niin, ettei wlanin kautta ollut yksikään laite yhteydessä? Tämä vaikuttaa siltä, ettei ISP halua jakaa enempää julkisia osoitteita.

Kyllä vain. Piuhan kautta pystyi jakamaan vain yhdelle laitteelle nettiyhteyttä kerrallaan, oli wlan päällä tai ei. Voi toki olla, että ISP jakaa vain yhtä ip-osoitetta, mutta pitänee varmistaa tuo minun liittymän kohdalla.

Edit: 5 ip:tä näyttäisi olevan tarjolla tämän mukaan:
http://saunalahti.fi/attachment/cont...V_1_1_2012.pdf

Tämä oli vain kokeilu ja arvelinkin, ettei se ole järkevä/turvallinen tapa. Enpä käytä sitä enää jatkossa.

Jos joku sattuu tarvitsemaan ADSL-purkkeja niin täältä niin saa hakea ilman korvausta. Hyllyssä taitaa olla kolme Zyxeliä, joista kaksi on ihan iskemättömiä tehtaan paketissa. Yv:tä kehiin, jos kiinnostaa.

Edit: ADSL-purkit löysivät uuden kodin.

[jtlukkari]

WLAN -reitittimissä on isoja eroja, itse jouduin vaihtamaan toimivan 3G reitittimen uuteen sen vuoksi, kun operaattori vaihtui ja modeemi ei enää tunnistanut Sauniksen mokkulaa.
Otin Telewellin TW-3G:n mutta sen WLANin teho ei riittänyt juuri mihinkään, joten vaihdoin sen TP-Linkin TL-MR3420 -malliin, joka edullisesta hinnastaan huolimatta on hyvin toimiva laite.
Reitittimen perässä on saman valmistajan neliporttinen kytkin, jossa on kiinni langallisesti tulostin, NAS, valvontakamera ja pöytäkone.

[Ilkka L]

Kävin kuitenkin hakemassa Gigantista halpisreitittimen:
http://www.gigantti.fi/product/tieto...tin-go-rt-n150

Tuosta hinnasta sai vielä pikkuisen pois yhden myymälässä sattuneen härdellin vuoksi.

Alkukokemukset varsin positiiviset. Käyttöönotto tavattoman helppoa, lähti välittömästi pelittämään tehdasasetuksilla, kun vaan löi ethernetpiuhat koneista siihen kiinni ja virtapiuhan seinään. Turva-asetukset toki laitoin heti kohdalleen, kun vehkeen toiminta oli ensin varmistunut.

Piuhan kautta sai speedtest.netin kautta: 48/9M ja wireleksen puolelta 38/9M, molemmat mittaukset tehty, kun samaan aikaan telkun kautta pyöritettiin piuhan välityksellä youtubea.

Laite tekee juuri sen mitä sen oli tarkoituskin ja olen ihan tyytyväinen. Onhan tuo niin halpisvehkeen oloinen, kuin vain voi olla. Katsellaan miten pitkään toimii.

Seuraavaksi pitääkin sitten hankkia telkkariin wireless näppis, kun tuo netin käyttö pelkällä kakella on yhtä tuskaa.

[audiq]

Mikähän on ongelmana, kun kannettavassa (seiska) on tikun kautta netti ja koitin jakaa netin toiseen kannettavaan (Vista), onko se nyt sitten wlanin kautta. Löysin seiskasta nettiyhteyden jakamis -kohdan ja sain sinne pykattua langattoman yhteyden, jonka toinen kannettava löysi ja jne, homma/netti toimi hienosti. Mutta, kun Vista-koneen sammutti, niin eipä enää toiminutkaan yhteys sen jälkeen.

Sitten poistin luomani lähiverkon molemmista koneista ja tein uudet, mutta edelleenkään ei toimi. Sen jälkeen palautin molemmat koneet muutamaa päivää aiempaan palautuspisteeseen ja aloitin ns tyhjältä pöydältä, jonka jälkeen yhteys toimi taas niin kauan kunnes Vista-koneen sammutti.

Se ero oli, että ensimmäisellä kerralla yhteyksissä paloi jakavassa seiska-koneessa huutomerkki, mutta yhteys toimi. Toisella kerralla huutomerkki syttyi vasta siinä kohtaa, kun netti ei enää toiminut.
Kokeilin muuttaa IP-osoitteen lähiverkosta kiinteäksi ja samaksi molempiin koneisiin, mutta ei vaikutusta, eikä se jostain syystä edes muuttunut kiinteäksi, vaan jäi automaatille.

Sitten kokeilin piuhalla liittää koneet yhteen, mutta kun yhteys ei suoraan toiminut, niin en asiaa sen jälkeen enempää tutkinut.

Yhteydet-valikossa lukee tikun kohdalla operaattori ja "internet-yhteys".
Langattoman lähiverkon kohdalla suojaustyyppi WPA2-PSK, radiotyyppi 802-11g, SSID ja "Ei internet-yhteyttä". Koneet on siis ymmärtääkseni kavereita, mutta tämä toinen ei halua päästää toista nettiin asti. Radiotyypin kohdalla lukee välillä tuntematon.

Vianmääritysraportti sanoo

Kohteella Langaton verkkoyhteys ei ole kelvollista IP-määritystä Tunnistettu

Nollaa sovitin Langaton verkkoyhteys Valmis

Tutki reitittimen tai laajakaistamodeemin ongelmia Ei suoritettu

Tämä tietokone on määritetty muodostamaan manuaalisesti yhteys kohteeseen xxxxxnetti
Jos haluat muodostaa yhteyden verkkoon automaattisesti, sinun on muutettava verkkoasetuksia. Muodosta jatkossa yhteys verkkoon xxxxinetti automaattisesti Epäonnistui
Muodosta yhteys verkkoon xxxxxnetti päivittämättä asetuksia Valmis

[coolmanni]

Onko molemmat koneet työryhmässä?
Jos on niin voisi kokeilla laittaa työryhmäksi täsmälleen saman mikäli tätä ei ole jo tehty.

[audiq]

Työryhmän nimi on nyt molemmilla sama, mutta mitä muuta pitää tehdä, jotta ne saa samaan työryhmään?

Ja tyhmä kysymys. Kumpi yhteys pitää asetuksista jakaa. 3G modem vai langaton verkkoyhteys Wifi?

[Otto.]

Koneille sama subnet mask ja ip-osoite peräkkäiset manuaalisesti. Jaat 3g modem yhteyden wifi:n kautta.

[audiq]

http://support.microsoft.com/kb/306126/fi
Huomasin että on XP, mutta tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä, että mitä on kokeiltu.

IP-osoite 192.168.0.2
Aliverkon peite 255.255.255.0
Oletusyhdyskäytävä 192.168.0.1

Kun Internet-yhteyden jakaminen otettaan käyttöön, lähiverkkosovitin asetetaan käyttämään IP-osoitetta
192.168.0.1. Tietokoneesi saattaa menettää yhteyden verkon
muihin tietokoneisiin. Jos näissä tietokoneissa on kiinteät IP-osoitteet, ne tulisi asettaa
hankkimaan IP-osoitteensa automaattisesti. Haluatko ottaa Internet-yhteyden
jakamisen käyttöön?

Itku näiden kanssa tulee. Olen kokeillut samaa IP:tä, peräkkäistä ja jakavassa kiinteää ja vastaanottavassa automaattista. Kun kone kerran kysyy salasanaa verkkoon, niin on se nyt vähän erikoista, että hommasta on saatu vaikeampaa kuin yhden napin taakse jakamisen ohjelmoiminen. Nykyään kahvinkeittimetkin juttelevat aamutakin kanssa, niin kaksi tietokonetta ei ymmärrä toisiaan.

[hopsis]

Koska se on Applen syndikaatin yksinoikeus. Jos asiana on jakaa yhden tikun yhteys kahdelle koneelle niin eikö 3G-router olisi helppo ratkaisu?

[coolmanni]

Onko verkkoasetukset varmasti oikein molemmissa?
Eli siis internet-yhteyden jakavassa koneessa:

IP-osoite 192.168.0.1
Aliverkon peite 255.255.255.0

Ja toisessa koneessa:
IP-osoite 192.168.0.2
Aliverkon peite 255.255.255.0
Oletusyhdyskäytävä 192.168.0.1

[audiq]

Mitä tuohon iPv4 DNS -palvelin kohtaan laitetaan. Nyt jakavassa on 192.168.0.1. Ja mitä toisessa koneessa pitäisi siinä kohtaa olla.

Verkkoasetuksien voisi kuvitella olevan aika lähelle oikein, kerta yhteys toimi aluksi niin kauan ennen kuin toisen koneen sammutti. Ja sen jälkeen koneet palauttamalla edelliseen palautuspisteeseen, niin sama juttu. - Toimi niin kauan kunnes toisen koneen sammutti.

Mikä tuo yhteyden sisäinen IPv6 osoite tarkoittaa? Se on eri koneissa. IPv4 on nyt uudelleen asetettu coolmannin ohjeen mukaan.

IP-osoite 192.168.0.1
Aliverkon peite 255.255.255.0

Ja toisessa koneessa:
IP-osoite 192.168.0.2
Aliverkon peite 255.255.255.0
Oletusyhdyskäytävä 192.168.0.1

Oletusyhdyskäytävä -kohta jätetty tyhjäksi jakavasta. IPv4 DNS-palvelin kohdassa 192.168.0.1 Toisessa koneessa ei kohdassa lukenut mitään ja nyt lukee sama kuin jakavassa.

Ai niin, hopsis. Tämä yhteyden jakaminen on vain tilapäisjuttu.

[coolmanni]

Laita DNS-palvelimeksi juuri sen jakavan koneen ip-osoite, eli siis 192.168.0.1
IPv6 tulee jossain vaiheessa korvaamaan IPv4:n siitä ei tarvitse välittää.
Voit tietenkin kokeilla ottaa IPv6:n pois käytöstä jos se auttaisi.

Tarkistapa vielä mitkä ovat verkkoasetukset molemmilla koneilla silloin kun jakaminen toimii.
Eli mene komentokehotteeseen (cmd) ja kirjoita siihen: ipconfig /all

[audiq]

Palauteltu palautuspisteeseen.
Ongelma on ilmeisesti isäntäkoneessa.

Isäntä

IPv4-osoite 192.168.137.1
IPv4 aliverkon peite 255.255.255.0
IPv4 DNS-palvelin 192.168.100.1
DHCP käytössä ei

Asiakas

DHCP käytössä
IPv4 -osoite 192.168.137.209
IPv4 Aliverkon peite 255.255.255.0
IPv4 oletusyhdyskäytävä 192.168.137.1
IPv4 DHCP-palvelin 192.168.137.1
IPv4 DNS-palvelin 192.168.137.1

Noilla asetuksilla toimii. Mutta isännän Wifi tilttasi ja uudelleen käynnistämisen jälkeen ei enää internet-yhteyttä. DHCP oli mennyt käyttöön ja sen myötä muutkin jutut muuttuneet. Kuitenkaan yhteys ei palautunut, kun isäntäkoneen asetukset palautteli aiemmin toimivaan tilaan. Otin komentokehoitteen kautta asetuksia talteen kuvakaappauksena, että kun tilttaa taas, niin leikitään sitten taas lisää.

Toimivissa asetuksissa selkein ero toimimattomiin on ainakin se, että 3G modem on jaettu, eikä Wifi.

[ksarvala]

Alkaa olemaan tunkua 2.4 GHzbandillä, ja tekisi mieli 5GHz WLANia kun ipadissä on ja läppäristäkin se jo löytyy. Onkos kellään kokemusta Netgear DGND4000-100PES vehkeestä?

Ominaisuuksia löytyisi, mm. eri SSID ja piilotus eri taajuuksille, samoin guest-verkoissa, USB-storage ja USB-printteri (mulla on nyt Buffalon verkkokovalevyn mukana printserveri, boottaa ~10 min), ajastetut wifin päälläolot, DLNA yms. Ulkoista antennia ei ole, joten miten mahtaa kuulua ok-talossa?

Toinen kysymys: uusissa wifi- telkuissa onko 5GHz taajuutta? Ja miksi naapurin telkku näkyy inssiderillä asemana eikä clienttina? Kanavat kun menee tukkoon, kun pöljät ajavat suotta 8MB laajakaistan perässä tuplaleveydellä 300MB joka vie 2/3 koko 2.4 GHz kaistasta.