Nykyajan rakentamisen tasoa.

[harrastelija]

Pesitkö kuumalla vedellä kloriitin kanssa? Se haihtuu kivasti kun vähän höyryää. Suosittelen kylmää vettä kloriitin kanssa touhutessa (ainakin kylppärissä).

[haraldh]

Kloriitti ei toimi lämmön kanssa hyvin, lämpö jotenkin pilkkoo sen kloorin siitä niin ettei siitä ole iloa. Kloriinin kanssa läträtessä korkeintaan haaleaa vettä.

[cancermann]

Kellään ajatuksia tästä: http://www.hartmankoti.fi/attachment/4f9e630914ab8.pdf
Tarjous tuntuis yhtäkkiä hyvältä, mutta...?
Itse kun olen vaan peruskorjannut, puuttuu kokemus uuden rakentamisesta eli lupa-asiat yms on ihan hukassa...
Tuntuis yhtäkkiseltään helpolta latoa x -summa tiskiin ja sais muuttaa valmiiseen, mutta mikä on Seinäjoella se oikea summa (piha tietysti lisäksi) jos tontti on vaikkapa 50000e että voi muuttaa?

[Otto.]

Tuohon "muuttovalmiin" hintaan pitää laskea päälle pääsuunnittelijan, vastaavan mestarin sekä muiden suunnittelijoiden kustannukset. Lisäksi tulee liittymäkustannukset (sähkö, vesi, viemäri, tietoliikenne) ja pihan rakennuskustannukset. Rakennuslupakaan ei ole ilmainen.

Tuo "muuttovalmiin" toimitussisältö kannattaa sitten tarkistaa, että mitä kaikkea siitä jää puuttumaan ja jonka joutuu joko itse tekemään tai teettämään muilla. Ainakaan itse en ole löytänyt yhtään talopakettitoimittajaa, joka tekisi myös perustukset. Näihin kaikkin saa helposti hukattua yhteensä ainakin 50 keur, ja helposti enemmänkin, jos rakennuspaikka on haastava perustusten teon kannalta.

[James Potkukelkka]

Kannattaa pyytää joltain alaa tuntevalta henkilöltä arvio tuollaisesta talopaketista ja käytte läpi kaikki puuttuvat asiat perustuksista pyyhekoukkuihin ja arvioitte niille hinnan.

Mutta ihan ensiksi hanki se tontti ja suunnittele sille tontille sekä paikallisiin kaavamääräyksiin sopiva talo eikä niin että ensin valitaan hienosta kuvastosta se "unelmien talo" ja sitten vasta katsotaan minne lähdettäisiin sitä rakentamaan. Eli ei ns. perse edellä puuhun. ;)

[Hervast]

Väkisin tulee sellainen ajatus että mitähän tuostakin toimituksesta on karsittu jotta pääsee noinkin edullisiin hintoihin ? Senverran tuli silmäiltyä että vesikiertoinen lattialämmitys sisältyy hintaan, toivottavasti myös yläkertaan. Monesti yläkerta jätetään sähkön varaan, kun ajatellaan että kyllä se lämpö nousee ylöspäin. Tuollainen korkea olohuone, varsinkin etelään päin avautuessaan tarkoittaa sitä että ilmanvaihdosta on löydyttävä paukkuja myös jäähdytykseen, ja talvella maksimaalisen asumismukavuuden takaamiseksi pitäis lasin olla lämmitetty. Lisää kustannuksia...

Jos budjetti on luokkaa 300 k€ niin kallistuisin yksikerroksisiin vaihtoehtoihin. Ihan ärsyttää välillä kun se tonttimaa on olevinaan niin kallista että omakotitalotkin pitää tehdä pienille tonteille kylki kylkeen ja jopa 3 kerrokseen jotta saa riittävästi asuintilaa. Lisää vaan hitosti kustannuksia joka kerros rakennuttajalle ja portaat on aina potentiaalisia vaaranpaikkoja. Myös iän karttuessa tai jos sattuu vaikka menemään jalka poikki tms. arvostaa yksikerroksista taloa ilman portaissa ramppaamista.

[thompson]

Hartmanin toimitussisällöstä en osaa sanoa mutta meidän muuttovalmiista paketista puuttuivat seuraavat asiat:
- TV-antenni + asennus
- Takka ja hormi + asennus
- Ulkopintojen maalaus
- Terassi
- Kodinkoneet
- Lumiesteet (pakettiin kuului vain rakennusmääräysten vaatimat esteet)

Edellä mainittujen lisäksi rahaa kului muutoksiin ja varusteupgradeihin, kun nuo talopaketit sisältävät usein mm. hinnaston edullisimpia hanoja, peilikaappeja, yms.

Luonnollisesti rahaa paloi myös jo edellä mainittuihin asioihin.

[quattro20v]

Kevennys tähän väliin:

http://youtu.be/zxtI1_acHQ0

[audiq]

Tekisi mieli laittaa "kurkihirreksi" mäntytukki, mutta ei ole varastossa sellaista. Mitäs siinä käy, jos nyt kaataa, kuorii ja lyö kosteana paikoilleen? Rakenteiden sisään sitä ei tarvitse tunkea kuin jokunen sentti päistä. Vissiin pahin aika kaataakin nyt. :/ Ideoita?

[skige]

Tekisi mieli laittaa "kurkihirreksi" mäntytukki, mutta ei ole varastossa sellaista. Mitäs siinä käy, jos nyt kaataa, kuorii ja lyö kosteana paikoilleen? Rakenteiden sisään sitä ei tarvitse tunkea kuin jokunen sentti päistä. Vissiin pahin aika kaataakin nyt. :/ Ideoita?

Pahin aika on tosiaan nyt. Kannattaa kysellä ja katsoa jos saat hirren kuivuriin jonkin muun puulastin kanssa, jolloin hinta ei tule korkeaksi ja saat hirren nopeasti käyttöön.

Jos kurkihirsi jää ilmavaan tilaan niin kyllähän se siinä kuivuu talven aikana, taipuma saattaa tosin jäädä vähä suuremmaksi kuin kuivalla ja sinistymistä voi tulla.

[audiq]

Olisiko se sitten fiksumpi lähteä naapureilta kyselemään Tapani-myrskyssä kaatuneita? Paljon puuta kyllä meni nurin silloin myrskyssä. -Paitsi meiltä ja nekin on jo klapeina. Silloinhan oli märkä keli, ettei mitään "talvella kaadetuiksi" voi niitäkään kutsua, mutta onhan ne kerinneet kevättuulissa jo jonkin verran kuivua.

Pahin paikka kostealle hirrelle on 8cm paksun Finnfoam-kerroksen läpivienti. Päästä tuulettuu ja huonetilasta, mutta läpiviennin kohdalta ei. Ajattelin kyllä, että voisi sen läpiviennin jättää tiivistämättä aluksi ja laittaa panelit siltä kohtaa ruuveilla kiinni, niin saa myöhemmin lyötyä vaahdon.

Olisi vaan niin paljon nätimpi kuorittu mänty kuin höylätty tai liimapalkki.

[PJKK]

Tiivistämisen tarvetta?

Löytyykös täältä neuvoja miten painostaa rakentajaa tiivistämään rakenteita uudestaan myös ulkopuolelta? Kyseessä on uusi kerrostalo, jossa on yllättäen kaikkea pientä ja isompaa korjaamisen tarvetta.

Oheisista lämpökuvista (kuva2) näkyy kuinka ikkunan alapuolinen kevytseinä vuotaa jalkalistan takaa. Nämä kuvat otettuani rakentaja suostui tiivistämään rakennetta sisäpuolelta uretaanivaahdolla. Entäs ulkopuolelta? Kuinka pitkälle saavat uretaanin pelkästään sisäpuolelta ruuttaamalla? Useampi osakas ja kuluttajaneuvonta ovat sitä mieltä, että tiivistys pitäisi tehdä myös ulkopuolelta (rännit pois jne). Ongelmaksihan saattaa ajan myötä tulla rakenteisiin pääsevä kosteus, mikäli tiivistys on ulkopuolelta puutteellinen.

Rakentaja ei tähän mennesä ole suostunut kuin tähän sisäpuoliseen tiivistämiseen. Lämpökuviakaan eivät suostuneet / suostu ottamaan. Vasta itse ottamani kuvat laittoivat heidät töihin.

Tiivistämisen tarvetta saattaa olla myös muuallakin. Esim seinien nurkissa (kuvat 3 ja 4). Mites nuo pitäisi tehdä? Näissä lämpötilaerot tosin eivät ole yhtä suuria kuin ikkunoiden ja parvekkeiden jalkalistojen alanurkissa. Näille eivät kuulemma aio tehdä mitään...Pitäisikö niellä moinen?

[STP]

Tuosta sivulta 13: http://www.finlex.fi/pdf/normit/1495...ysohje_pdf.pdf
Alin hyväksyttävä pistelämpötila sisällä +9 kun ulkona on -10. Sisältäpäin alkaen rakenne on saatava tiiviiksi (eli normaali rakenne harvenee ulospäin) joten tuo urtsia sisältäpäin lienee ihan normaali korjauskäytäntö. Ulkokuori tuulettuu kuivaksi (jos tuulettuu...)

Äkkiseltään nuo kuvat 3 ja 4 on normaaleja. Tuo automaattinen väriskaalan venytys kuvassa olevan lämpötilan mukaan tekee vaan kaikesta pahannäköistä :-) Paljon oli ulkolämpötila mittausten aikana?

[PJKK]

Kiiitos linkistä, pitää tutustua. Ulkolämpötila oli kuvia ottaessa muutaman asteen plussan puolella.

Yritetään saada rakentaja vielä suorittamaan lämpökuvaukset kaikissa asunnoissa, jotta tietäisivät minne tyrkätä uretaania. Nyt laittavat sitä sinne missä tuntuu selkeä veto. Varsin ammattimaista. Rakentajalla ei muka ole omaa lämpökameraa...Pitänee itse avata jokin pellitys ja tarkastaa tiivistys ulkopuolelta.

[Pertti K]

Jaa? Arvelin että oli varmaan ihan reilusti pakkasella ulkona, jos jalkalista on +5°C, jos oikein kuvia tulkitsin. Huhhuh.

[PJKK]

Helsingissä ei ole vielä ollut kuin yhtenä viikonloppuna pari päivää pakkasella. Silloin totesin, että pakko tehdä itse jotain, kun eivät muuten usko. Seuraavaksi viikonlopuksi sain lämpökameraa lainaan, mutta silloin lämpötila oli muutaman asteen plussalla.

Kuvaan paikat uudestaan kovemmalla pakkasella. Haluttaisiin kuvaajaksi kuitenkin sertifioidun toimijan. Saatetaan ottaa se omalla rahalla ja yrittää siirtää kulut rakentajalle, kun puutteita löytyy. Mikäli nyt eivät ota lusikkaa käteen ja kuvauta itse asuntoja.

[JuizeR]

http://www.vertia.fi/tiiveysmittaus/

Esimerkiksi tuolta mittausporukka käymään ja toteamaan tilanne.
Tiiveysmittauksiin kuuluu lämpökuvaukset sun muut mukaan, jos jotain löytyy. Ja todennököisesti tuolla jotain on.

Urtsu on usein käytös kyllä kun jälkeenpäin tiivistellään.

Tiiveysmittauksia tehdään ainakin täälläpäin myös mm. ammattikorkeakoulujen kanssa, ja siellä itsekin yhden tiiveysmittauksen vastikään tein.
Noilla virallisilla firmoilla vain vtt:n myöntämät sertifikaatit hommiin yms. paperit kunnossa. Noiden korjauskehotuksia tulisi jo rakentajankin noudattaa että energiasäädökset täyttyy.


Tuoltahan voisi sitten yrittää kaataa mittauksista aiheutuvia kuluja rakentajan piikkiin, jos rakenteista löytyy selviä virheitä.
Ja jos rakenteesta virheitä löytyy niin sehän kuuluu automaattisesti rakentajan / urakoitsijan vastuulle, eli menee ns. takuuajan piikkiin.
(Olikohan 5 vuotta, tms.. Siis selvät rakennusvirheet.)

[PJKK]

Meilläpäin on quattro-kelit ikkunoiden välissä. Lämpökuvauksia odotellessa...

[jonese]

Eihän tuossa lämpövuotoa ole kun lumet ei sula. Mutta ulkopuitteen tiivistyksessä on toivomisen varaa.

[vayne]

Juu puhaltelee välistä lumia, vaikkakin se ulkopuite saa olla melko horo muutenkin.

[kapaz]

Rakennustekniikka muuttuu varmaan kokoajan, en muuten, mutta noita valomainoksiakin tulee työnpuolesta jonkunverran asenneltua.
Ennen laiteltiin vain porapulteilla seinään jne, mutta nykyään nuo peltiseinähallit on taas erilainen haaste.
Toki löydetty siihenkin ratkaisu joka toimii.

Vaimon kanssa väitelly (joku inssi) ihan tarpeeks, mikä on oikea tapa rakentaa ja mikä ei;)

Mie oon ite rossipohjaukko viimeiseen asti, jotta hengitys tuvassa säilyis, ja sitä ihmettelen miks Suomessa ei tätä ajatusta hyväksytä, vaan on pakkopulla ns. pulloja rakentaa?

Sorge jos meni OT osiolle , saa poistaa.

[maspe]

Onko joku laskeskellut omalle talolleen energialuokkia? Vilkaisin itse juuri ympäristöministeriön sivuilta taulukkoa ja jos energiaa menee alle 150 kWh/m2 vuodessa, niin A-luokan talo pitäisi olla. Oma talomme menee tuon rajan alle todella reilusti, joten mietityttää millä perusteella nuo rajat on asetettu. Joku aika sitten mediassa oli juttua, että A-luokan taloja ei firmat rakennuteta myyntiin juurikaan, ja että muutenkin A-luokan ja paremman energialuokan taloista olisi pulaa. Jos niitä on rakennettu jo 30 vuotta sitten, niin miksei nykysinkin?
Energialaskua katsellessa tulee mieleen, että voisi tuota energiaa vieläkin enemmän säästää, joten jatketaan remonttia. Matalaenergiataloon saakka tätä ei kuitenkaan taida olla järkevää remontoida. =)

[audiq]

--
Ja ainoat "homevapaat" talot taitaa nykyään olla vanhat hirsirakenteiset rossipohjaiset talot, missä vetää nurkissa niin, että pitää villasukkia pitää. Tuo kertoneen aika paljon siitä, että minkälainen pitää olla sen ilmanvaihdon määrä oikeasti ettei ole minkäänlaista kosteus/home ongelmaa.

Mitäs jos imetäänkin purut pussiin ja laitetaan lasivillat tilalle? Lautalattia korvataan lastulevyllä ja kakku koristellaan laminaatilla?

Muutamaa taloprojektia seurannut ja hämmästellyt, miten jotkut ns. ammattitimpurit eivät ymmärrä kunnioittaa vanhaa ja toimivaksi todettua rakennetta, vaan vanha puretaan surutta pois ja lyödään tilalle muovia ja jne. Tässä kun koittanut etsiä tervettä ja pilaamatonta rintamamiestaloa, niin sitten näkee toisella silmällä, kun osa kantaa puruja pihalle ja kiikuttaa taloon lastulevyjä ja hengityskonetta tilalle.

[kontio]

mieti höyrynvastuksen kannalta...villasta ja purusta tuulee kummastakin läpi,eipä sillä ole vaikutusta. välipohjien lattiamateriaalilla ei ole periaatteessa väliä jos kellarissa on asumisolosuhteet.

Edit oiketin loppuun asti kun ajattelee tuon tuuletusraon niin kyllä se ongelmakosteus lähinnä sisältä tulee vaikka tuuletusrako puuttuu. Olettaen että räystäät ja rännit toimii eikä ulkoa sada sisään.. ei sillä että se laudoituskaan tiivis olisi.
Taas niitä entisaikojen kumilatekseja on paha arvioida, alkydimaali kuitenkin halkeilee kuivuessaan ja lateksisideaine ei. Eli se on taas eri ceissi.

mutta kuten sanottu en ole ihan perillä miten monimuotoisesti niitä on toteutettu.

siihenhän noiden vanhempien talojen toimivuus on pitkälti perustunut että aamusta iltaan lapataan halkoa pesään ja joka raosta vetää vähäsen...

[audiq]

Purussa on monta hyvää ominaisuutta, joita ei villassa ole.

Ajatellaan vaikka rakennetta, että on kylmä kellari ja alakertaan vaihdetaan purujen tilalle villat ja lautalattia korvataan lastulevyllä ja laminaatilla. Jo aikaisemmin on kylmään kellariin tuotu käyttöveteen ja viemäröintiin kuuluvia putkia ja laitteita, jonka takia kellaritiloissa on alettu pitämään pientä lämpöä ja tuuletus on lämpöhukan takia minimoitu. Monesti on myös kellarin seiniin lyöty ulkoseinille eristeitä, villaa tai jotain muuta.

Tuollaisiakin taloja on tullut vastaan, että on talo "myyntimaalattu" muovimaalilla ja tuuletusrakoa ei ole. 60 vuotta ollut oikeanlainen maali talossa ja edellisenä kesänä ennen myyntiin laittamista on sudittu muovikalvo päälle hymyssä suin. :( Ja juuri sudittu maali kun ei lähde pinnasta käytännössä millään irti. Kallis maalaus...

Yhdessä kohteessa oli sellainen rimoitus ulkoseinissä, johon en ole aiemmin törmännyt. Oli lauta raolla ja sellainen rima veistetty, että lautojen rako täyttyi ja rima oli noin 4,5cm paksu, niin oli ihan normaalin näköinen rimoitus. Riman alla ei vaan ollut normaalia ilmatilaa. Tuollainen rimoitushan toimii eristeenä ilman tuuletusrakoa ja tuuletusrakoa ei kyseisessä kohteessa ollut. Muovimaali toki oli sudittu.

[kontio]

alkydi/öljymaalilla vesihöyrynvastus on varmaan samaa kertaluokkaa kuin kostessulkulitkuilla. mulla on työkoneella joku paperi aiheesta, voin etsiä jos muistan... Toki ei se höyrytiivis ole lähellekään.
Edit erikoista on että miten se öljymaali on hengittänyt tarpeeksi hyvin vusoikymmenet. En osaa sanoa

saako vesihonteistakaan enää mistään "lateksi"versiona. Akrylaattimaalejahan ne kaikki melkein on.

[audiq]

Jos ulkolaudoituksen maali ei hengitä ja ei ole tuuletusrakoa, niin maali korkkaa aika nopeasti irti. Se rakenne toimii niin kauan ilman tuuletusrakoa ennen kuin joku sutii hengittämättömällä maalilla ulkolaudat. Tällaista seinää juuri pähkittiin, että miten hemmetissä sen saisi järkevillä kustannuksilla entistettyä. Ei sitä oikein saa.

[kontio]

Itse asiassa näyttää olevan akrylaatit, alkydit ja lateksit nettikeskusteluissa niin sujuvasti sekaisin että Suomi24 on oikea foorumi rintamamiestalokeskusteluun pikaisella googletuksella.
enkä tosiaan ole rintamamiestalojen asiantuntija... enkä halua ollakaan, ainakaan nettipalstoilla ;)

eli jätän tämän tähän ja menen työmaakierrokselle... sisäkuorielementti uretaanieristeellä ja muurattu julkkari on paljon vähemmän stressiä aiheuttava kuin rintamamiestalon pohdinta :)

[audiq]

Tuossa lainauksessa esimerkiksi puhutaan hengittävästä öljymaalista. Jossain on mainittu pellavaöljypohjainen maali. Sitten on tietysti keittomaali. Naapuritalo taisi olla keittomaalilla maalattu ennen ja sitten sutivat hengittämättömän maalin pintaan. Siinä pinnassa ei pysyy nyt sitten enää mikään maali.
Sitten on petrooli-pellavaöljymaaleja, lyhyemmin petroolimaalia. Senkin pitäisi hengittää. Tuskin poikkeaa kovin paljoa pellavaöljypohjaisesta maalista.

Rintamamiestalo ja rintamamiestalon maalaus

Rintamamiestalo ja rintamamiestalon maalaus pitää tehdä hengittävällä maalilla. Koko rintamamiestalon remontti on tehtävä oikeaoppisesti rakenteet huomioiden. Useimmiten rintamamiestalon ulkomaali oli alkujaan niihin sopivaa öljymaalia mutta vuosikymmenten aikana moni rintamamiestalo on maalattu erilaisilla akrylaattimaaleilla eli ns. lateksi-maaleilla. Tämä akrylaattimaali ei sovi rintamamiestalon tuulettumattomaan seinärakenteeseen. 4 Öljyn Laatumaalilla voidaan kyllä maalata hyvin alustassaan kiinni olevan akrylaattimaalin päällekin, mutta mikäli seinällä esiintyy ns. lateksimaalin irtoamista parhaan tuloksen saa poistamalla ns.lateksimaali kokonaan.

http://www.virtasenmaalitehdas.fi/tu...yn-laatumaali/

[kontio]

ok jätän tämän kuitenkin tähän :)