Soittaja on voittaja.

[KuiKelo]

Mitä mieltä olette siitä, että ihmiset eivät vastaile s.posteihin autojaan myydessä vaan vaativat yhteydenottoa puhelimitse? Mun mielestä esim. kyselyt kunnosta yms. on järkevintä hoitaa s.postitse, siellä on sitten tiedot kirjallisena, jos haluaa niitä mietiskellä. Itse en ainakaan muista kaikkea puhelimessa kuulemaani tai muista välttämättä kysyä kaikkea oleellista.. Onkohan tämä juuri näiden pelkällä puhelimella toimivien motiivi, että ei ole mustaa valkoisella??

[Juuzmo]

Samoilla linjoilla mennään. Varsinkin jos on useampi kuin 1 ehdokas ostettavaksi, niin ennemmin kyselen s-postilla niin tulee ainakin kaikki kysyttyä + jää talteen kaikki asiat, ei tarvi sitten raapia päätään myöhemmin et olikos tässä nyt se ja se homma hoidossa. Autoa myydessä on sitten ihan sama miten minuun otetaan yhteyttä, tosin puhelimeen ei aina ehdi vastailemaan, ja yleensä jää jotain mainitsematta kun luettelee vaikkapa ominaisuuksia tai muuta. Eli en sanoisi soittajaa voittajaksi, eri juttu sitten kun vaikka sovitaan jostain akuutista, että voiko autoa vaikka tulla katsomaan tai koittamaan.

[jta]

Kaikki ei ehkä päivystä sähköposteja aktiivisesti.

Taustalla voi olla myös se, että puheesta kuulee onko ostaja renkaita potkimassa tai edes vähän enemmän kiinnostunut. Pelkissä sähköposteissa voi olla paljon sellaista "kunhan kyselen". Ja hyvä supliikki myyntihousut jalassa oleva pistää kyllä ostajan pään pyörälle.

Kyllähän tuo kysyminen ja vastaaminen kirjallisesti omastakin mielestä on hyvä juttu.

[Jonde]

Olen huomanut että, ei kannata nykyään aliarvioida millään viestimellä asioivaa kaveria.
Sain kesällä auton myytyä erittäin hyvään rahaan henkilölle, joka tekstiviestein kyseli ummet ja lammet.
Tuli kiltisti paikalle eurot mukana ja vie auton mukanaan lyhyen koeajon jälkeen. Toista oli nämä kun soitti ja sano että tulee katsomaan ja "ostamaan" ne vasta renkaita potki ja tunti joka millin autosta.
Itse olin vähällä jättää tälle tekstiviesti kaverille jopa vastaamatta, kun ajattelin että joku renkaanpotkija jolla ei ole varaa soittaa, vaan toisin kävi, soittajat ja sähköpostin lähettäjät jäi toiseksi.

[mikaj]

Varsinkin jos hieman nuorisio kiinnostavaa autoa myy, niin ei sitä vaan jaksa vastailla sähköposteihin ja tekstiviesteihin. Mikäli auton hinta on enemmän kuin röökiaskin, niin tuntuu ettei kellään sitten kuitenkaan ole varaa ostaa sitä. Koitetaan vain tingata hintaa tai sitten antaa vaihdossa -82 umpiruosteista bemaria, mistä tarttis saada ainakin 1500euroa vaihdossa, kun siinä on madallusarja ja takaspoileri.

No minä nyt olen myyjänä huono, ainakin ostajan kannalta. Ei ole koskaan ollut mitään autoa pakko myydä. Nyt ollut hetken tuo -77 Polo myynnissä, mutta taas se on pois myynnistä kun oon kyllästynyt persaukisiin paskanjauhajiin. Pidetään sitten tallissa vaikkei itsellä ole käyttöä.

[Jari Kanerva]

Oliskos hankala soittaa ja sopia, että jatketaan asiaa esim. sähköpostitse? Hyvin ymmärrän ongelmina nämä Per Saukot, kutka kaiken ilmaiseksi haluavat ja vielä vaihtaa samaan lykkyyn sen ruosteisen Rellunsa. Ja kuten Mika edellä totesi, pakkohan ei ole mitään myydä.

[Mr.Crossfire]

Siitähän se tulee, puhelimella soittamiseen kynnys tuntuu olevan korkeammalla kuten tästäkin ketjusta voi havaita. Sillä karsii kätevästi tyhjäntoimittajia. Tekstiviesteihin en itsekään jaksa vastailla, siitä on kuitenkin meikäläiselle kulua. Asiallisiin sähköpostitiedusteluihin kylläkin, koneen vieressä kun tulee yleensä aikaa vietettyä muutenkin. Markkinataloudessa on kuitenkin onneksi se hyvä puoli, että ostajana voi valita että keneltä ostaa.

[TeroPee]

Mie taas mielellään soitan sille joka on lähettänyt sähköpostia, toki niin että myyjän meili on soiton aikaan siinä nenän edessä. Voi vastailla myyjän kysymyksiin samantien. Jos en tavoita meilin lähettäjää niin laitan tevin tai vastaan meiliin että yritin soittaa.

[Monster]

Pahimpia autonostajia on kaverit jotka kysyy tekstareilla jokaisen asian erikseen. Eikö olisi helpompi homma soittaa tai laittaa emaililla kunnon kysymyspatteri kerralla ettei tarvitse tekstareilla miljuunaa kertaa vastailla. Ja pari auto myyneenä huomio että "nykynuoriso" ei uskalla soittaa vaan kaikki kysellään tekstareilla. Soittamalla moni asia selviäisi kerralla. Tässä yksi kloppii tuli Treelta Hkiin Golfia ostamaan ja ei ollut osannut tekstarilla autosta etukäteen kysyä että onko tuontiauto. Noh, olihan se - niin eivät uskaltaneet ostaa vaikka auto virheettömässä kunnossa tai täydellisellä historialla, reilusti halvin jnejne. Oppi varmaan "kloppi" (toivottavasti) että kannattaa edes vähän kysellä autosta ennenkuin ajaa 400km turhaa :=)

[jasso]

Suurin syy taitaa olla osaamattomuus "tietoteknisten viestivälimien" kanssa ja sitä kautta kammo niitä kohtaan. Ja en tarkoita nyt sitä, ettei osaisi teknisesti lähettää ja lukea viestiä, vaan ettei ymmärrä miten miten niiden kautta kuuluu keskustella.

Sähköpostiin vastaamatta jättäminenhän on maailman helpointa. Eikä vaikeaa tai työlästä ole vastatakaan lyhyesti jotain. Toisaalta ei se ole työlästä suoltaa sitä tarinaa suullisestikaan puhelimeen.

Tarkemmin ajateltuna se aiheeton kammo taitaa enemmänkin olla siinä kirjoittamisessa ylipäänsä. Minusta aivan sama kirjoittaako ylös vai puhuuko suoraan, jos se tarina on jo olemassa päässä. Toisin päin ymmärtäisin helpommin siirtymävaikeuden, sillä puhuttaessa ei ole aikaa miettiä mitä suoltaa ulos. Jos puhetta riittää, niin ei se pitäisi olla sen kummempaa kirjoittaa se paperille.

[Vieras]

Pahimpia autonostajia on kaverit jotka kysyy tekstareilla jokaisen asian erikseen. Eikö olisi helpompi homma soittaa tai laittaa emaililla kunnon kysymyspatteri kerralla ettei tarvitse tekstareilla miljuunaa kertaa vastailla. Ja pari auto myyneenä huomio että "nykynuoriso" ei uskalla soittaa vaan kaikki kysellään tekstareilla. Soittamalla moni asia selviäisi kerralla. Tässä yksi kloppii tuli Treelta Hkiin Golfia ostamaan ja ei ollut osannut tekstarilla autosta etukäteen kysyä että onko tuontiauto. Noh, olihan se - niin eivät uskaltaneet ostaa vaikka auto virheettömässä kunnossa tai täydellisellä historialla, reilusti halvin jnejne. Oppi varmaan "kloppi" (toivottavasti) että kannattaa edes vähän kysellä autosta ennenkuin ajaa 400km turhaa :=)

Hauskinta on se kun käytetään 10eur osan kyselyyn se 20 tekstiviestiä, eikä edes osteta :).

[bonus]

Sitten on kans niitä jotka myyvät jotain ja yhteystietoina pelkkä s.postiosoite. Sitten siihen ei perkele vastata moneen päivään, jopa viikkoon! Sitten jälkeenpäin laittaa vastausta takaisin kun on kerinnyt jo eri paikasta ostaa jonku tavaran. Niinkun kävi tässä taannoin kun puhelinta olin ostelemassa.. Itse ainakin jos jotain myyn niin sitä tulee vähän väliä kateltua onko kyselyitä, kun sattuu tietokoneella olemaan :)

[Juuzmo]

Jos on halua oikeasti myydä sitä härveliä niin kannattaisi kyllä vastata meileihinkin... Nimimerkillä ostin lähemmäs 20 kiloeuron auton kyselemällä kerran sähköpostilla, ja soittamalla kerran että sopiiko tulla katsomaan ja ostamaan. Senki huomannut että useammin ne soittajat ei ole ostajia, vaan juuri kysellään että onko pyörän mutterin kierteissä ruostetta, ja jos tullaan edes paikalle niin niitä renkaita potkitaan siinä koko ilta ilman tulosta. Kaikki siis tavallaan, ei kannata ruveta nuukaksi sen suhteen millä otetaan yhteyttä!

[Vieras]

Myin auton juuri tällaiselle sms-hepulle, ei tarvinnut edes auto näyttää, vein suoraan paikalle ja rahat tiskiin. Todella rasittavaa vaan noiden viestien kirjoittelu, yhdellä puhelulla olisi homma hoitunut hetkessä.

Itse olen puhelun kannalla, siinä saa kaikki asiat keskusteltua heti.

[jaarli81]

Itse kaksi edellistä autoa myynyt pääasiassa sähköpostikyselyiden perusteella ja jopa ton ex-lötkön tinkaus suoritettiin mailitse...syynä siihen oli se, että ostaja oli oikeasti sen verran ujo ja hiljainen kaveri, ettei puhelimessa ja kasvotusten paljo puhunut.

Nykyistä autoa kun ostin niin soitin ensin ja kyselin perushommat ja sitten jälkeenpäin kyselin asiat jotka unohtui kysyä...se on tosiaan helpompi siinä mailissa kirjoitella ylös ja tarkistaa, että kaikki itseä kiinnostava ja oleellinen on selvitetty.

Nykyään sama muussakin kaupankäynnissä lisääntyy eli kaikki hoidetaan netin kautta ja varsinki mitä nuorempi on, sen herkemmin haluaa netin kautta hoitaa eli ei tosiaankaan kannata aliarvioida sähköpostikyselyitä.

Sen ymmärrän, että jotain nuorison suosimaa autoa kun myy, niin tiukan hinnan kyselijöitä on liikaa ja ne saa karsittua sopivasti kun pyytää yhteydenottoa vain puhelimitse.

Tähän aiheeseen sopiikin osuvasti vanha legendaarinen Insinööri autoa ostamassa

[Ilkka L]

Insinööri autoa ostamassa

Tuossahan tuli kaikki oleellinen (ja vähän muutakin)autosta kysyttyä. Voisi itsekin kopioida tuon templaatiksi, kun seuraava auto on hankinnassa :)

Nojoo, mutta asiaan. Mielestäni sähköposti on varsin hyvä kommunikointiväline autokaupoissa. Siinä voi ajatuksen kanssa miettiä mitä kysyy ja mitä vastaa. Monesti on myös sellaisessa tilanteessa, ettei pysty puhelimeen vastaamaan tai ei ole sopiva hetki puhua autokaupoista. Sähköpostin äärellä kun on päivät pitkät, niin ainakin minulta saa asiallisiin kysymyksiin melko nopeasti asialliset vastaukset.

En kyllä ignooraa mitään yhteydenottoja autoa myydessä. Jos autoa olen ostamassa, niin monesti otan yhteyttä sähköpostilla ja puhelimella.

Noista junnuista ei ole minulle ollut juurikaan harmia autoja myydessä. No myytävät autot ehkä olleet sellaisia, jotka ei kyseistä ostajaryhmää kiinnosta.

[TDIq]

Sähköposti ja puhelin on mielestäni ihan hyviä kommunikointitapoja kun jotakin ollaan kyselemässä mutta tekstiviestejä en ymmärrä.

Ilmeisesti nykynuorisolla on niin hyvät puhelimet ja kuukausihintaiset liittymät että minullekin jaksetaan kirjoitella satojen merkkien pituisia tekstiviestejä kysellen jotakin vikadiagnoosia tai remonttiapuja. En yleensä viitsi niihin vastata vaikken itse puhelinlaskua maksakaan, korkeintaan laitan vastauksena sähköpostiosoitteen ja pyydän yhteydenottoa siihen (jota yleensä ei tule).

Saksasta kun autoa lähdetään ostamaan niin yleensä on pakko soittaa ainakin kertaalleen että myyjä ottaa ostoaikeet tosissaan, pelkkä sähköpostikysely usein menee bittiavaruuteen.

[Jari74]

Niin, sehän taitaa olla ihan sama millä tavoin viestitään (vaikka kirjekyyhkyillä) kuhan tavara menee kaupaksi =)

Itse suosin e-mailia johtuen ihan siitä syystä, että tosiaan kaikki jää ylös. Kauppa on hyvä hieroa pääpiirteiltään valmiiksi mailitse ja sitten viime "silaukset" kuntoon puhelimitse.

[-Anzelmi-]

Tähän aiheeseen sopiikin osuvasti vanha legendaarinen Insinööri autoa ostamassa

Tästäpä tulikin mieleen eräs Oululainen heppu, jonka kanssa yritin tehdä kauppaa moottoripyörästä pari vuotta sitten. Snadisti OT mut pakko tää nyt on tännekkin postata, oli sen verran erikoinen kokemus...

Tarina alkaa niin että ko. kaveri soitti ja kyseli pyörästä kaikenlaista jonka jälkeen sovittiin että tulee katsomaan seuraavana perjantaina.

Noh, heppu tosiaan ajoi Oulusta Vantaalle katsomaan pyörää seuraavana perjantaina. Kerroin pyörän historiasta yms ja tarjosin pyörää kokeiltavaksi jolloin selvisi ettei ko henkilöllä ole vielä korttia, oli kuulemma "pyöräkortti"koulu vielä kesken. Lähdettiin sitten "koeajolle" niin että mä ajoin ja tää hemmo istui kyydissä =D

Koeajon jälkeen alkoi sitten kysely joka helvetin nippelistä,nappelista ja mutterista sekä siitä voisinko toimittaa pyörän Ouluun. Vastasin toimituksen onnistuvan mikäli maksaa kustannukset. Noh, tämä asia jäi hieman auki. Seuraava ylitsepääsemättömän kamala ongelma oli se, että edellisenä kesänä olin vaihtanut pyörään itse staattorin (laturin) ja tein samalla huollon. Hemmo oli hirveän huolestunut, kun ei voinut olla varma että kaikki on koottu oikein. Ei kuulemma itse ymmärtänyt pyörien tekniikasta ja epäili että olisin voinut unohtaa vaikka jonkin tärkeän ruuvin. (Tässä vaiheessa olin ajanut pyörällä korjauksen jälkeen n. 8tkm) Tämä huolen aihe ratkaistiin sillä että lupasin käyttää pyörän huollossa (seuraava huoltoväli alkoi olla jo muutenkin kohdalla) ennen toimitusta ostajan piikkiin.

Näin saimme lopulta kaupat sovittua seuraavaan viikonloppuun ja kaveri lähti takaisin kohti Oulua. Seuraavana maanantaina varasin huoltoajan ja ilmoitin kaverille että huolto ok ja kerroin myös hinnan. Tässä vaiheessa kaveri alkoi venkoilemaan ja kyselemään että kai huolto menee myyjän piikkiin. Kerroin ettei mene, niinkuin oli jo aiemmin sovittu. Tämä oli hänen puolestaan ok, kunnes 15 min päästä soi taas puhelin... Tällä kertaa kaveri kertoi ettei luota huoltoon, sanoi että jos ei kukaan ole huollon toimia valvomassa, voi olla ettei huoltoa tehdä kunnolla. Tähän argumenttiin perustaen pyysi mua vahtimaan huoltomiesten toimia huollon ajan. Kieltäydyin kunniasta mm kiireisiin vedoten ja sain kaverin jokseenkin vakuuttuneeksi ettei tällaista vahtimistarvetta ole.

Seuraavana päivänä soi taas puhelin. Tällä kertaa tämä "ostaja" pyysi siirtämään huollon viikonloppuun jotta voisi itse mennä vahtimaan huollon toimia, vaikka olikin aiemmin kertonut ymmärtävänsä pyöristä suunnilleen saman kuin sika satelliiteista. Tässä vaiheessa mulla meni sitten hermot tän kaverin touhuihin ja ilmoitin kaverille "kohteliaasti" etten hänelle pyörää myy.

Pari päivää myöhemmin kaveri vielä laittoi tekstiviestiä vieläkö myisin pyörän =D Noh, tässä vaiheessa pyörä oli jo myyty....

[JS1984]

Oma "erikoinen" kokemukseni koskee erästä Audia tuossa viime kevään/kesän korvilla. Olin siis A4:sta itselleni metsästämässä ja nettiautossa olikin aina silloin tällöin autoja jotka ilmoitusten perusteella jollain tapaa kiinnosti. Yksi (muistaakseni farmari) A4 oli ihan mukavilla varusteilla, mutta kuvat olivat melko suppeat. Eräässä sisustakuvassa oli itse kuvan ottajan kolmiraitaverkkarit päässeet myös kuvaan kun istui kuskin penkillä :) Ulkokuvassa näkyi myös jokin "maatalo".
En aivan satavarma ole ilmoituksen sisällöstä, mutta muistikuva olisi että ei tainnut olla tekstiä ollenkaan, tai sitten hyvin vähän.

Näin ollen pistin sitten nettiautokyselyä (sähköpostia siis) ja ilmaisin kiinnostukseni lisätiedoista. Olisinkohan kysellyt lisää kuvia ja onko tuontiauto (kilometrit olivat suht pienet, ja "hyvät" varusteet) jne...

Meni muutama päivä, jona aikana olin luonnollisesti kysellyt muistakin autoista lisätietoja jne. Puhelin soi ollessani kaupungilla, jokin n. 50v mies soittaa minulle ja aloittaa että kyselit tosta mun autosta. Siinä tietysti sitten kysyn, että mistäköhän autosta tässä nyt sitten on kyse. Soittajan ääni muuttuu kellossa ja hän toteaa että "jaaaaaa, mahtaakohan tästä nyt mitään sitten tullakaan kun et edes tiedä mistä autosta on kyse" :D No koitan ystävällisesti selittää että olen kysellyt muutamiakin autoja kun on auto hakusessa. En voi yhtäkkiä soittajan etunimestä päätellä mistä autosta mahtaisi olla kyse. Kova epäluulo ja "syyttely" tulee soittajan toimesta ja hän ihmettelee miten olen edes saanut hänelle sähköpostia laitettua. Sanon että nettiauton myynti-ilmoituksen kautta. Hän sanoo ettei ole sellaista palvelua edes tilannut ja täytyykin ottaa yhteyttä sivuston ylläpitoon. Hän haluaa ainoastaan puhelinsoittoja vain! (Ilmoituksessa ei ollut tästä siis mainintaa, jos siinä ylipäätään oli mitään tekstiä).
No enhän minä sitten juurikaan saanut lisätietoja autosta, eikä itse asiassa siinä vaiheessa kiinnostanutkaan :D Sen sijaan keskustelu kääntyi internetiin, ja opastin häntä tekemään muutoksia nettiautoilmoitukseensa ja sanoin että kirjoita nyt edes sinne sen verran omia sanoja, että VAIN puhelintiedusteluja. Varotin myös, että tämä ei kuitenkaan karsi kaikkia sähköisesti tiedustelevia ja selitin kuinka se on "nykypäivää" että ensimmäisiä kysymyksiä saatetaan hyvinkin tiedustella sähköisesti. Hyvässä hengessä sitten lopeteltiin puhelu loppujen lopuksi.

Että tällaisia kokemuksia :)
Itse myös käytän usein sitä, että sähköisesti kyselyä, jos jotain haluaa ostokohteesta tietää. Sitten puhelinsoittoa jos ja kun kiinnostus on säilynyt ja sovitaan tapaaminen.
Mutta ei ne puhelutkaan ylivoimaisen vaikeita ole. Ja molempia vastaanotan yhtä mielelläni.

[sfk78]

Kyllä itsellä ainakin alkaa välillä vanne kiristämään kun noita sähköposti kyselyitä pukkaa, toki on kyseisellä viestimellä puolensakin ja suosinkin sitä kun on esim vaihtokaupasta kyse, mutta kun tulee litannia kysymyksiä postiin niin tulee melkeinpä kyllä soitettua kyselijälle että voi sitten kertoa juurta jaksaen ajoneuvon tai osan kunnon ja historian yms.

Nuihin aiempiin kokemuksiin kummallisista ostajista itsellä on tapaus noin 8 vuoden takaa, kun myin kepössä autoa (subaru 200 legacy). Ostaja ehdokas soitti ilmoituksesta ja kyseli auton kunnon ja viritys asteen yms. asioita ja vaikutti puhelimessa erittäin kiinnostuneelta, ja lupasi tulla autoa tosi mielellä katsomaan. Kului muutama päivä ja ostaja ehdokas soitteli lähes päivittäin kysellen lisää autosta ja alkoi myös puhe hinnasta ja neuvon pidon jälkeen hinnasta päästiin sopuun "niin sanottuun viimeiseen hintaan". Ilmoitin kaverille että jos lupautuu tulemaan sovitulle päivälle voin auton varata ja ilmoitin että enempää en enää hinnasta tiputa, mielestäni auton kunto yms. asiat oli jo sen verran moneen otteeseen juteltu.
Eipä mitään ostaja ilmaantui sovittuna päivänä katsomaan oikein kuopiosta saakka, katseli auton läpi ja koe ajon suoritti jonka jälkeen vieläpä ilmoitti että ajoneuvohan on ihan sitä mistä on ollut puhetta. Asiat kääntyivät kaikenlaiseen ummet lammet smalltalkkiin ja löpinöiden jälkeen ostaja ilmoitti ettei haluakaan maksaa viimeisintä pyyntiä vaan lisää täytyisi saada hintaa pois.
Siinä vaiheessa ilmoitin että eikö puhe ollut että enempää ei hinta tipu, että jos ei ajoneuvo vastaa sitä mitä on puhuttu niin sitten katsotaan. Yllättäen alkoikin olla niin ettei ajoneuvo ollutkaan sitä mitä olisi pitänyt olla, lyhyehkön puheiden perumisen ja tinkimisen päätteeksi ilmoitin kaverille että auto ei ole enään myynnissä, josta tyrmistyneenä ostaja lateli pitkän litanian uhkauksia ties mistä oikeustoimista pesäpallomailaan asti, mutta lähti kumminkin viimein pois ilman autoa.
myöhemmin mietin että olisiko pitänyt olla "rehdimpi" ja pudottaa hintaa, mutta jotenkin vaan otti päähän kun oli jo kuitenkin mielestäni asiat "puhuttu".

Eli tuntuu että toisinaan se kirjoitettu sana on toki hyväkin asia, tuolloin sitä ei vielä tullut niin käytettyä

[Kotzi]

Mitä sitä turhaan töykeilemään vaikka joku siitä lopullisesta hinnasta vielä haluaisi tinkiä. Sanoo vaan, että se viiminen hinta oli se mitä sovittiin, jos ei miellytä niin älä sitten osta.

Jos ite myisin autoa niin melkeimpä mieluummin vastaisin sähköpostissa esittettyihin kysymyksiin kuin puhelimella. Saa sitten vastailla juuri sillon kun itselle sopii ja samalla vähän miettiä mitä sanoo eikä kaikkea mitä sylki suuhun tuo.

[Härski]

Minulla oli yksi auto myynnissä nettiautossa. Yksi vanhempi mies soittaa ja kyselee autosta, toki tiedustelee myös sitä tiukkaa hintaa.
Sanon heti puhelimessa monta sataa euroa halvemman hinnan mitä ilmoituksessa lukee.

Nooh käyn näyttämässä autoa tässä lähellä. Koeajot yms pakolliset puoli tuntia kestävät auton ihmettelyt.
Sitten rupeaa vielä tarjoamaan jotain naurettavaa hintaa autosta. Sanoin suoraan että en minä rupea ehjää autoa ilmaiseksi antamaan.

Ei mennyt auto kaupaksi sillä kertaa, mutta eipä se minua haitannutkaan. Ehjällä autolla viitsii ajella itse, varsinkaan kun se ei missään pakkomyynnissä ollut missään vaiheessa.


Niin asiaan: itse soitan aina kun olen ostamassa oikeasti autoa tai tarvitsen lisätietoa. Paljon joutusammin tavoittaa myyjän.

[wama]

Ostin Volvon kuukausi sitten. Kontaktia otin puhelimella ja aina myyjilltä (6 kpl) tuli automaattisesti tarinaa auton historiasta tai muista asioista, josta en olisi osannut olla kiinnostunut.
Neljä vuotta sitten ostin Audin. Se oli paljon helpompaa, kun myyjä toi auton seuraavana päivänä pihaan ihmeteltäväksi ja kerralla oli hyvä ostos näpeissä.

Itse olen kuvien perusteella aika onneton tekemään arviointeja mistään. Joten millä tahansa voi kontaktoida myyjää, mutta aina pitää mennä paikan päälle tarkastamaan kauppatavara.

Myyjän puheet ja oma tulkinta puheesta saattavat erota kovastikin myynnin kohteesta.

[seppo.kuisma]

Olen sen verran old school että kyllä mielelläni käytän puhelinta myydessäni ja ostaessani. Perusteina juurikin se, ettei tarvi odotella vastauksia ja voi heti sopia vaikka koeajon.

Mutta tärkeinpänä asiana näen sen että puhelussa saat edes jonkinlaisen kuvan ostajasta/myyjästä puhetyylin ja äänen perusteella. Myös reagointi johonkin äkkinäiseen kysymykseen kertoo heittääkö vastapuoli mahdollisesti legendaa. Tekstiviesti tai maili on niin anonyymi ja ilmeetön, helpompi valehdella tai liioitella ja on aikaa muotoilla lauseita.

[herrakani]

Mulla kävi kölvinä semmonen, että myin projektikuntoista autoa. Kundi soitti jostain metsästä, olisko ollu eteläpohjanmaalta et voisin ostaa sen vaimolle projektiksi, korimallia se on hinkunu. Selitin omasta mielestäni jokaista mutteria myöten että mitä pitää korjata ja vaihtaa elettä saa hyväks tai mitä pitää tehdä jos haluaa ajoon. Vaimokin soitti ja selitin kokoliki samat asiat hänelle.

Sovittu päivämäärä tuli, tyyppejä ei näy sovittuun aikaan.
Odottelen ja soittelen, vihdoin vastaus et ollaan vähä myöhässä kun sitä ja tätä. Vihdoin noin puoliltaöin paikalle saapuu humalainen miesjoukko trailerin kanssa, tarkastetaan auto ja aletaan vetää trailerille sitä.
Auto rissataan kiinni traileriin ja kundit alkaa puhumaan hyvin uhkailevaan sävyyn et MITÄ JOS EI MAKSETAKAAN. Mittailevat hauiksia ja hartioita, ovat sitä mieletä et "tommoset pojat on kasvatettu pullamössöllä, ei susta oo vastusta". Alan irrottaa rissoja ja rakseja trailerista niin yhtäkkiä kundit herää siihen et ei saatana ei tää pelästynytkään. Kundit kaivaa melkein 1000 euroa vaille puhelimessa tingityn hinnan, lähes itkien toteaa et enempää ei saa kasaan ku on tuota asuntolainaa ja lapsia ja läpäläpä. Annoin sit mennä ns oppirahana. Lupas kyllä maksaa tilille ja et toimitan paperit autosta kun rahat on tilillä. No, paperit on edelleen tässä pöydällä.

[helmut]

Mullakin on erittäin verepainetta nostava auton vaihtokauppa muutaman vuoden takaa..

Olin myymässä v40 volvoa ja kuopiosta soitti kaveri joka tarjosi passattia vaihdossa.
Kaupat sovittiiin seuraavan viikon lauantaiksi ja kun lauantai koitti niin soitin aamulla et nyt olen lähdössä tulemaan eli ollaanko vielä sovitussa suunnitelmassa, myyjä vakuutti et ei ongelmaa eli eikun kuopiota kohti.
Paikalle päästyäni kaupanteko paikalla odotti myyjän lisäksi kaveri joka oli tullut rovaniemeltä asti junalla autoa käteisellä ostamaan.

Täyty muutaman kerran tarkistaa et huumepäissäänkö olet tämmösen kuvion järjestänyt, koska myyjällä oli tiedossa et tämä toinenkin on tulossa, totesi vaan et käteisostajalla on etulyöntiasema ja sillä selvä.

Jos olisin hiukankin väkivaltainen kaveri ollut niin olisin repiny pääkallon irti tältä myyjältä.

Olen muutaman vuoden aikana myynyt useita auki 20te autoja ja yleensä semmoen jolla on paalut valmiina soittaa, toki poikeuksiakin on ollut. Itellä ainakin tää kirjottaminen on aika tuskaa joten supliikkina kaverina auton myyminen puhelimessa on hivenen helpompaa.

[JaniVaa]

toi kuulosti kyllä todella öljypaineita nostattavalta kertomukselta että kyllä olis kattila keittäny.
itellä oli semmonen tapaus kun turusta piti käydä ostamassa pari osaa ja menin saloon siskolle odottamaan ja sovittiin että siinä lauantai aamupäivästä soitellaan, ja soittelin kolmeen asti illalla eikä tyypistä kuulunut mitään sit päätin että lähden takaisin kotio hyvinkäälle ja kas kummaa juuri kun olen ajanut salosta 30km pois päin niin myyjä lähetti viestin että "oletko tulossa hakee osat?" pikkasen alko toi vitutuskäyrä nousta. krapulassako sitten maannut?

[Hervast]

Sikäli olen vanhanaikainen että pidän soittamista kaikkein parhaimpana kaupantekokeinona. Soittamalla selviää kaikkein nopeiten se onko tavara sitä mitä on luvattu. Ja tavaran myymistä auttaa todella paljon jos myyjä viitsii laittaa tietoja runsaasti esille niin ettei tarvi soitella turhan takia.

Seattia kun kauppasin niin sattui soma tapaus. Nuori hamppari jostain Joensuun takaa Heinävaarasta etsi autoa emännälleen n. 2000 hintaluokassa, pyynti oli Seatilla 2400. No mentiin näyttämään autoa ja lupasi kättäpäälle ostaa 2250 ilman kesärenkaita. Olisi myös heti lyönyt rahat näppiin ja olishan se meillekin käynyt, mut sovittiin että käydään hakemassa kotoa toiset avaimet ja paperit ja palataan asiaan n. tunnin päästä.
Avaintenhakureissulla tämä sankari soittaa ettei voikaan ostaa autoa kun "emäntä sanoi että ei saa maksaa yli 2000 siitä autosta"

Silloin melkein jo alkoi v*tuttamaan moinen vöttelö.

[Heksa K]

Tuossa edellä on jo tullutkin melko selvästi esille samat syyt, miksi itsekin pidän puhelinta parempana kaupantekomuotona. Yhden reilun 10ke auton olen myynyt tekstiviestikyselijälle, muut on menneet sille joka on soittanut/tullut autoa ensimmäisenä katsomaan ja muutama jopa niin, ettei ole edes minkäänlaista myynti-ilmoitusta ehtinyt laatimaan. :) Nettiauton ilmoituksiin varsinkin tulee jos jonkinlaista vaihtotarjousta sähköpostiin, jotka ei herätä minkäänlaista kiinnostusta, sen todellisen signaalin suodattaminen kohinan seasta on joskus hankalaa. Puhelimessa selviää ostajan olemuksesta melko nopeasti se, ollaanko autoa tosiaan ostamassa vai ollaanko vaan rahattomana haaveilemassa.

Itse myös autoa ostaessani pyrin aina ensisijaisesti soittamaan. Moni asia selviää sillä samalla hetkellä, eikä tarvitse odotella vastaisikohan joku ehkä joskus jotain johonkin sähköpostiin vai ehkä ei.