Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Sähköautot ja tekniikka, merkistä riippumaton jutustelu.

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

  • Tuolla "meillä pohjoisessa" tarkoitin kollektiivisesti Pohjoismaita. Sillä että posti kuskataan minulle nääsvilleen ei ole niinkään väliä. Vertasin lähinnä "meitä pohjoisen asukkeja" johonkin keski-etelä-eurooppaan ja Kaliforniaan, Floridaan, teksasiin yms lämpimiin seutuihinm

    On tutkittu että parhaat latingit saadaan jossain reilun 60c lämmössä, kyllä siinä aika monta kilohattiwattia menee harakoille kun koko viikonlopun pitää noita akkuja jossain 20-30 asteen pakkasessa siinä +60c.

    Eräs oululainen taksiyrittäjä yritti Teslan model ässää, ei pystynyt taksina pitämään. Toki siinä seistään paljon tolpalla yms.. toki tulevaisuus on todennäköisesti sähköstä, joten en sitä vastaan kiistele, yritän vain tuoda esiin näitä haasteita, etenkin täällä Pohjolassa.

    Comment


      Paha sanoa kun ei tiedä mistä tuo hinta koostuu. Jos on vaikka päällystetty piha eikä putkia valmiina maassa niin varmaan palaa rahaa kun kaivetaan ja päällystetään uudestaan. Jos taas on valmiina lämmitystolpat joihin tulee putket niin parhaassa tapauksessa riittää kun vaihtaa tolppiin uudet pääkallot reilusti alle 1000€/kpl töineen. Eihän näihin taloyhtiöissä ole vielä edes 10 vuotta sitten osattu tai haluttu varautua.

      Mutta juuri tuon takia ARA jakaa sitä avustusta. Tuo linkki jonka postasin tuossa 10 viestiä aiemmin. Ei se tuossakaan tapauksessa koko 75k€ välttämättä jäisi taloyhtiölle mutta vaikka siitä jäisi 5000€ niin joku sitäkin vastustaa kun ei tajua että saisi joskus myydessään siitä omasta yksiöstään paremman hinnan. No nää on näitä asioita jotka ei koskaan muutu. Onneksi ei tarvi henkilökohtaisella tasolla välittää. Helpottaa aika paljon kun saa sanoa "Minä olen senaatti" kuten se eräs herrasmies siinä elokuvassa.

      Comment


      • Suunta olisi oikea, jos tuokin paristotekniikka tulisi tuotantoon: https://www.electrive.com/2020/01/07...1EGSLXkADVLtus

        Comment


        • Niin, eiköhän se akkuteknologia ala nyt kehittymään kun on rahaa ja kiinnostusta takana. Aiemmin ei ole ollut mitään intressiä kellään sen kehittämiseen.

          Comment


            Tuossa on yksi usean talon halli, jossa juuri on tulossa ylimääräinen yhtiökokous latausinfran rakentamisesta. Kustannusarvio Aran tuen jälkeen on vähän yli 400e per paikka. Infra ollaan rakentamassa kaikille 117 paikalle ja kustannuksiin on jätetty noin kymppitonnin varaus ns. yllätyskustanuksille. Kustannukset maksaa autopaikkahallin osakkaat, ei kaikki taloyhtiön osakkaat.

            Varsinaiset latauspömpelit on sitten jokaisen autopaikkaosakkaan oma päätös ja kustannus. Oikeastaan ainoa rajoite on se, että pömpeli pitää ottaa siltä operaattorilta jonka kanssa yhtiö on tehnyt sopimuksen.

            Comment


            • Alkuperäinen kirjoittaja Blackslide Näytä viesti
              Tuolla "meillä pohjoisessa" tarkoitin kollektiivisesti Pohjoismaita. Sillä että posti kuskataan minulle nääsvilleen ei ole niinkään väliä. Vertasin lähinnä "meitä pohjoisen asukkeja" johonkin keski-etelä-eurooppaan ja Kaliforniaan, Floridaan, teksasiin yms lämpimiin seutuihinm

              On tutkittu että parhaat latingit saadaan jossain reilun 60c lämmössä, kyllä siinä aika monta kilohattiwattia menee harakoille kun koko viikonlopun pitää noita akkuja jossain 20-30 asteen pakkasessa siinä +60c.
              Tällaisia vääriä tietoja olisi paras olla toistamatta jos ei tiedä mistä puhuu. Suurin latausteho ja purkuteho (ei hyötysuhde, kaksi ihan eri asiaa) tulee kyllä lämpimällä akulla mutta se ei tarkoita sitä että akkua tarvitsisi lämmittää lähellekkään tuota lämpötilaa normaalikäytössä. Ensinnäkään kukaan ei pikalataa millään 100kW tehoilla kotona niin että akun tulisi olla erityisen lämmin, eikä toisaalta siihenkään 60 astetta tarvita (onko tämä nyt keksitty jostain youtube varttimailivideosta missä akku on lämmitetty todella kuumaksi että saa hetkellisesti revittyä suuret tehot ulos?). Muutaman kilowatin tehoilla pystyy hyvin lataamaan niin että akku on vain hieman plussan puolella eli valtavia tehoja siihen akun lämpimänä pitämiseen ei tarvita.

              Comment


              • Juupajoo.. onhan tuo tekniikka nyt kehittymässä. Mutta ei ongelma ole ollut kehittämisen kiinnostuksen puutteesta vaan siitä että öljypohatat aikanaan ostivat sähköauton patentit eikä antaneet kenenkään tehdä plug-in pirssejä. Eikä tuo 60c ollu hatusta tempaistu. Toki yhteys ehkä vähä hatara tuohon viikonlopun ylläpitoon.

                "Wang and the team found that the batteries preheated to 60 degrees Celsius could sustain the extremely fast charging process for 1,700 cycles"

                Lisää voi lukea: http://www.techxplore.com/news/2019-...ic-vehicle.amp

                EI toki kokoajan noita lämpöjä tartte pitää mutta pikalataus toimii huomattavan paljon paremmin.

                Ja joku valoakkuhomma oli kans jollain huuhaalla työn alla..

                Comment


                • Hopsiksella aiemmin hyvä kommentti siitä, että sähköauto ei (ainakaan vielä tänä päivänä) sovi läheskään kaikille autoilijoille erinäisten syiden vuoksi, mutta on kyllä niinkin että vastustuskin perustuu usein aikamoisiin olkiukkoihin.

                  Otetaan esimerkiksi sähköautot ja tulipalot: on totta, että sähköauton ajoakku on syttyessään (ns. "thermal runaway") todella vaikea sammuttaa. Usein kuitenkin unohdetaan, että ajoakkua on varsin hankala saada edes syttymään. Polttomoottorikäyttöisiä autoja palaa suhteessa huomattavasti enemmän, mutta varsin harvoin niistä uutisoidaan (ok, sähköautot ovat keski-iältään nuorempia ja täten kenties vähemmän alttiita vioille, joten ihan mustavalkoisesti ei voida ajatella tulipalo/ajosuorite -suhdetta).

                  Tässäkin ao. uutisessa annettiin aluksi ymmärtää sähköauton olleen syyllinen parkkihallin tulipaloon (myöhemmin sentään korjattu syypää diesel-Opeliksi) ja teksti kirjoitettu sävyyn, joka asiaan perehtymättömälle antaa kuvan vaarallisista paloloukuista, jollaisen jokainen parkkihallissa oleva sähköauto muodostaa. Todellisuudessa, polttiksesta alkanut ja monia sähköautojakin polttanut tulipalo ei sytyttänyt yhdenkään sähköauton ajoakkua, eli tulipalon laajuuden kannalta oli vain parempi, että hallissa oli niinkin paljon sähköautoja.

                  Kyseessä siis Maaseudun Tulevaisuuden uutinen Stavangerin lentokentän parkkihallin tulipalosta, jonka sytytti dieselkäyttöinen Opel Zafira, jota oltiin käynnistämässä: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...kkeli-1.784056

                  Tänä päivänä on suurta hupia lukea sähköautoihin liittyvien uutisten kommentteja, joissa "esson baari" (huom! ei viittaus tämän foorumin alueeseen) tarjoaa huumorin.

                  Comment


                  • Siinä ihan faktaa: "Sähköauto syttyi kolmesti – akkupalo on arvaamaton ja vaikea sammuttaa"

                    https://pelastustieto.fi/pelastustoi...ttaa/#fe7c8cbd

                    Comment


                      No joo, menee tulipalolla pelottelu vähän kauas aiheesta. Sillä peloteltiin myös silloin kun siirryttiin hevosvankkureista polttomoottorin käyttöön.

                      Samoja akkuja kuitenkin jokaisella kotona kännyköissä, tietokoneissa, porakoneissa ja ties missä. Ei ne nyt kovin usein syty palamaan (köh* samsung *köh)

                      Comment


                        Palouutisointi on kyllä jännää ja joskus melkoisen tarkoitushakuista. On uutisoitu Norjan Stavangerissa tapahtuneesta autohallipalosta, joka varmana tietona alkoi sähköautosta ja jota Iltalehden autotoimitusta myöten taivasteltiin. Sittemmin palon sytyttäjäksi paljastui Opel Zafira. Suomen mediassa uutisoitiin laajasti kuinka Hongkongissa Tesla syttyi tuleen latauksen aikana. Samoin on uutisoitu Teslan syttymisestä Shanghaissa, Kaliforniassa, Saksassa jne. Melko varmasti noissa paikoissa palaa muitakin autoja, mutta ei niistä kannata uutisoida, koska se ei ketään kiinnosta. Suomen Pelastusopiston tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain noin 2 00 liikennevälinepaloa. Montakohan prosenttia noista on sähköautoja.

                        Comment


                          Koko lailla noin. Klikkiotsikot myy. Ei ketään kiinnosta jos Peugeot 307 paloi Citymarketin parkkipaikalla. Tietoa kyllä on saatavana jos sitä osaa, tai paremminkin haluaa, hakea. Mut onhan se tieten helpompaa vahvistaa omaa kuplaansa, taustoja sen kummemmin tutkimatta.

                          Niille jotka ei muista, silloin kun 307 oli uusi automalli Peugeotilla niin Suomeen tulevassakin kuormassa paloi muistaakseni 9 kappaletta autoja aivan omia aikojaan. Rahtilaivan ruumassa tai maahantuojan varastossa. Sitä kyllä uutisoitiin silloin että uskaltaako kukaan tällaista pösöä ostaa kun se saattaa milloin tahansa itsesyttyä. No ompa niitäkin edelleen aika paljon liikenteessä.

                          Comment


                          • Hiukan asian vierestä, mutta Suomessa syttyy bussi tuleen lähes viikoittain (lähde: Trafi 10/2013). Silti rakennettaan umpinaisia bussiasemia kuten vaikka Kamppi. Eiköhän sähköautojen paloista ole tehty kärpäsestä härkänen.

                            Comment


                              Kia:n uutinen tai haastattelu oli kiinnostavaa luettavaa. Ongelma autojen kehityksessä ei ole akkuteknologian hidas kehittyminen vaan automallien hidas uusiutuminen. Siis seitsemän vuoden sykli tarkoittaa, että akkuja pitää kehittää tietyn kokoiseen tilaan. Tuossa jutussa oli, että vuosittain kehittyy 8% akut (en nyt tarkistanut mikä tarkalleen.

                              Aikaisemmin ei ole ollut mitään mikä pakottaa kehittämään autokäyttöön sähkömoottoreita ja akkuja. Nyt on ja vaikka vielä ei mullistusta ole näkynytkään niin onhan nämä sähköautot vielä melko alussa vaikka historia alkaakin 1800-luvulta.

                              Comment


                                Kantsii googlettaa Broadbit Batteries. Jospa lähivuosina saavat homman käyntiin niin ratkaisee monta akkutekniikan ongelmaa. Eikä sekään nyt aivan väärin ole että kyseessä saattaa olla Nokian veroinen vientituote tälle maalle.

                                En yleensä itte paljon innostu mistään hypestä mutta tuossa on jotain niin hienoa tiedossa jos onnistuu että pakko on vähän jo höristää korvia.

                                Comment


                                  Alkuperäinen kirjoittaja andre_ Näytä viesti
                                  Tuleehan se silti kerros/rivitalo-asujalle kalliiksi/maksamaan ylimääräistä jos taloyhtiö joutuu remontoimaan lataustolppien sähköistyksen. Monissa vanhemmissa ja isommissa yhtiöissä ei saa käyttää sisätilan lämmitintä koska kokonaissähkökulutus karkaa liian suureksi. Samoiten oletan että uudemmissakin taloyhtiöissä oletan olevan sähkönsyötön mitoitettu niin, että jokaisessa tolpassa olevasta 16A sulakkeen takana olevasta pistorasiasta ei voida ottaa lähellekkään kaikista täyttä kuormaa samaan aikaan (tai kaikista tolpista täyttä kuormaa samaan aikaan). Saatika sitten ne kellä ei ole omaa parkkiruutua tai sitten kun omalla kustannuksella hankittu latausrasia omalle parkkipaikalle, ja sitten tulee asoy:n osakkaille jaettu maksu sähköjärjestelmän saneeraamisesta. Kyllä s evielä menee kun pari edelläkävijää asennuttaa Tesloilleen latauslaitteet mutta kun kaikki Avensikset upgreidataan sähköllä toimiviksi niin jää sähkönsyötöt pieniksi. Varmaan voimaloissa sähkö riittää mutta ei kyllä ihan yksioikoista ole miten saadaan taloyhtiöihin sähköt (lähes) kaikille paikoille.

                                  Kyllähän se on helppo kertoa foorumeilla positiivisia kokemuksia kun on omia tarpeita vastaava ladattava auto hankittu. Ei tietystikkään ole kaikille nii itsestäänselvyys että auton lataus kotona, töissä tai vieraissa onnistuu kuten foorumeille hehkutetaan. Lähivuodet näyttänee miten homma ratkeaa. Itse saisin kotiin hankittua (varmaankin omalla kustannuksella) latauslaitteen ja töissä on neljä Virta-latauslaitetta ja niissä havaittu ainakin viisi eri hybridiautoa, joten hankalaksi menisi töissäkin lataaminen.

                                  Onko kellään kokemuksia taloyhtiön parkkipaikalle / omakotitaloon asennettavan latausratkaisun kokonaishinnasta? Missä hinnoissa moiset mahtaa pyöriä?
                                  Espoo, vuosi 2018. 9 huoneiston yhtiö, lämpötolpalliset autopaikat 17 kpl omassa pihassa, paikoitusalueen sulakkeet kahdessa eri lähdössä 3x25A ja kaapelit MCMK 3x6+6.

                                  Fortumilta tilattu latauspistekartoitus hinta ~400,-. Latauskartoituksesta: Nykyinen infra mahdollistaa 8 autopaikalle yksivaiheisen 16 A latauspisteen ilman älykästä kuormanhallintaa. Latauskartoitus taloyhtiön piikkiin.

                                  Hallitukselta lupa asennuttaa omalla kustannuksella lämpötolpan rinnalle 1-vaiheinen 16 A latauspiste omalla sähkömittaroinnilla. Asennennutettu 2018 kyseinen type 2, 1-vaiheinen latausasema, B tyypin vikavirtasuojalla ja kiinteällä type 2 latausjohdolla, hinta asennettuna 1.200,-. Ladattu kyseisestä latauslaitteesta 4 MWh 2018-20, vuosittain lukematieto isännöitsijälle, kirjanpitäjältä lasku vuosittaisen taloyhtiön sähkönhinnan mukaan.
                                  Tietoa sähköautoilusta: https://10myyttiasahkoautoilusta.fi/
                                  Viimeksi muokannut Killeri; 13.1.2020, 19:34. Perustelu: Viestit yhdistetty.

                                  Comment


                                    Googlailin Motivan esiselvityksen (2015) Kiinteistöjen latauspaikoista. Sieltä löytyi pointti jota en ole juuri huomannut että nostettaisiin esille eikä varmaan kosketa niitä ketkä laittaa autot tarpeeksi nuorena kiertoon. Laittaa tuon sähköauton käyttökulujen halpuuden uuteen valoon.

                                    Litium-ioni-akun hinta on nykyään 800–1 000 €/kWh. /6/ /7/ Jos akun elinikä on 1 000 lataus-purkaus -sykliä /8/, 24 kWh akun (hinta 19 000– 24 000 €) yhden täyden syklin hinnaksi tulee 19–24 €. Varastoidun kilowattitunnin hinnaksi tulee 0,8–1,0 €. Vaikka akuston hinta puolittuisi edellä mainitusta ja elinikä olisi pitempi, sähkön varastointikustannus olisi edelleen melko suuri. Lisäksi akusta ei saada takaisin verkkoon kaikkea sinne ladattua sähköenergiaa, vaan latauksen ja purkauksen aikana syntyy häviöitä (10–20 %).
                                    1. Sähköajoneuvojen latauspisteitä suoraan syöttävien ryhmäjohtojen tasauskertoimen pitää olla 1. Useita latauspiirejä syöttävien piirien tasauskerrointa voidaan pienentää, jos käytössä on kuormituksen valvonta. 2. Sähköajoneuvojen liittämiseen pitää olla oma virtapiiri o tarvitaan standardin tulkinta siitä, voiko latauspisteitä ketjuttaa, vai pitääkö jokaisen latauspisteen syöttö tuoda suoraan keskukselta 3. Jokainen latauspiste pitää suojata erikseen enintään 30 mA vikavirtasuojalla. 4. Jokainen latauspistettä syöttävä piiri on suojattava erikseen ylivirtasuojalla. o Sama tulkintatarve kuin kohdassa 2 (standardin teksti viittaa siihen, että jokaista latauspistettä syötetään omalla piirillä).

                                    Kohtien 1 ja 2 vaatimusten lähtökohtana on ilmeisesti pitkäaikainen kuormitus. Tällöin esimerkiksi kaikki ajoneuvot ovat samaan aikaan latauksessa yön yli, jolloin vuorottelua ei voida ottaa huomioon. Tilanne on erilainen kuin esim. autolämmityspistorasioiden käytössä, jossa kuormitusaika on yleensä enintään 2 tuntia ja vuorottelu voidaan ottaa huomioon, ja on otettukin huomioon pistorasioita syöttävän piirin mitoituksessa. Siksi sähköautojen latauksessa ei onnistu sama mitoitus kuin lämmitystolpissa. Vaatimus vaikuttaa myös keskuksen j
                                    https://www.motiva.fi/files/10869/Ki...siselvitys.pdf

                                    Lisäksi löysin muuta huomion arvoista eräästä toisesta hakutuloksesta:

                                    Parkkipaikkojen lämmitystolpat on usein kytketty sarjaan. Tästä syntyy ongelmia sähköautojen latauksen kanssa. Kaapeleiden ja sulakkeiden kestävyys rajoittaa sähköautolatauspisteiden määrää yhdessä ryhmässä.
                                    Koko pysäköintialueen muuttaminen sähköautojen latauskäyttöön voi vaatia pääkeskuksen muokkaamista tai vaihtamista. Kiinteistöstä riippuen myös kiinteistön liittymäjohto voidaan joutua vaihtamaan isompaan.
                                    https://www.theseus.fi/bitstream/han...inen_Janne.pdf

                                    Eli karkeasti vanhaan taloyhtiöön menee sähköliittymä ja pahimmassa tapauksessa pääkeskus vaihtoon. Lisäksi parkkipaikan auki kaivaminen jne. Vaikea saada yhtiökokousta äänestämään tarpeeksi suurella enemmistöllä.

                                    Comment


                                      BMW i3 94Ah (33kWh) upgradeakku maksaa Saksassa 7000 euroa, mutta voihan se olla että suomihinta on kolminkertainen. Ilmisesti VTT ja LVM tietävät akkujen oikean hintatason, joskin epäilen sitä kyllä vähän. 1000 lataus-purku -sykliä tarkoittaisi karkeasti ottaen kolmen vuoden käyttöikää jos suunnilleen joka päivä ajetaan tyhjäksi ja ladataan täyteen. Näillä tiedoilla akkukauppiaille koittaa hyvin pian tilipäivä, noita reilu kolmevuotiaita sähköautoja alkaa jo jonkin verran liikenteessä olla.

                                      Comment


                                        No mitenkä ne iankaikkisen vanhat 500 tuhatta mailia ajetut Teslat sitten vaan porskuttaa edelleen alkuperäisillä akuilla? Varmasti ladattu yli 1000 kertaa.

                                        Muuten tuo motivan selvitys on kyllä ihan asiaa. Aivan sähkösuunnittelun perusteita. Jos tehdään uutta niin suunnitellaan se käytön mukaan. Jos saneerataan vanhaa niin sitten mietitään mitä pitää tehdä. Ehkä ajattelen sitä hieman liian suoraviivaisesti. Sähköalan ammattihenkilölle on kenties helpompi hahmottaa mistä asoista on kyse kuin keskiverko maallikolle mutta toivottavasti hallituksissa, tai jos ei hallituksessa niin isännöitsijä osaa edes auttavasti näitä asioita. Sillä pääsee jo pitkälle kun tilaa sen esikartoituksen jossa katsotaan mitä siellä kiintöistöllä nyt on ja mitä sinne voi saada ja miten.

                                        Comment


                                          Alkuperäinen kirjoittaja andre_ Näytä viesti
                                          Googlailin Motivan esiselvityksen (2015) Kiinteistöjen latauspaikoista. Sieltä löytyi pointti jota en ole juuri huomannut että nostettaisiin esille eikä varmaan kosketa niitä ketkä laittaa autot tarpeeksi nuorena kiertoon. Laittaa tuon sähköauton käyttökulujen halpuuden uuteen valoon.





                                          https://www.motiva.fi/files/10869/Ki...siselvitys.pdf

                                          Lisäksi löysin muuta huomion arvoista eräästä toisesta hakutuloksesta:





                                          https://www.theseus.fi/bitstream/han...inen_Janne.pdf

                                          Eli karkeasti vanhaan taloyhtiöön menee sähköliittymä ja pahimmassa tapauksessa pääkeskus vaihtoon. Lisäksi parkkipaikan auki kaivaminen jne. Vaikea saada yhtiökokousta äänestämään tarpeeksi suurella enemmistöllä.
                                          Sähköauton akun valmistuskustannus tällä hetkellä 100-200 $/kWh (https://theicct.org/sites/default/fi...0_20190401.pdf)
                                          Latausyklejä akut kestävät huomattavan paljon (https://10myyttiasahkoautoilusta.fi/...-kallis-uusia/, https://storage.googleapis.com/geota...ion/index.html)

                                          Meidän taloyhtiö rakennusvuosi -90 ja ei tarvetta tässä vaiheessa sähköliittymän tai pääkeskuksen päivittämiselle eikä parkkipaikan aukikaivamiselle.
                                          Kun yhdeksästä osakkaasta kahdeksalla on asennetuna tämä nyt mahdollinen yksivaiheinen latauspiste, niin yhdeksännen halutessa myös latauspisteen on tehtävä päätös joko älykkäästä kuormanhallinnasta tai sähköinfran päivityksestä. Veikkaan että tähän menee vielä melko monta vuotta.


                                          Omaa kärryä nyt ladannut 505 kertaa 5.12.2018 alkaen, akun kapasiteetti laskenut 1.2%. Ladattu energia 7,097.54 kWh. Kilometrit 19 -> 46 tkm.
                                          Viimeksi muokannut Killeri; 13.1.2020, 19:36. Perustelu: Viestit yhdistetty.

                                          Comment


                                            Sitäpä minä juuri tässä ihmettelen, että mihin VTT:n ja LVM:n laskelmat akun kestoiän ja hinnan suhteen perustuvat, kun kokemuksiin perustuva tieto on vähän toisenlaista.

                                            Comment


                                              Alkuperäinen kirjoittaja hopsis Näytä viesti
                                              No mitenkä ne iankaikkisen vanhat 500 tuhatta mailia ajetut Teslat sitten vaan porskuttaa edelleen alkuperäisillä akuilla? Varmasti ladattu yli 1000 kertaa.
                                              Matemaattisesti ylittää googlaamalla saadun Tesla Model S rangesta (600km) lasketulla tuhannella syklillä (600000km) tuolla 500000mile/804672km vain ~25%:lla. Joten hajaantukaa - ei mitään uutisoitavaa. :) Tilastopoikkeama.

                                              Comment


                                                Minä pitäisin sähköauton akuston uusintariskiä huomattavasti pienempänä pahana, kuin meidän hallituksen eestaas tempoileva autoveropolitiikka on. Pöydällä oleva kristallipallo kertoo seuraavaa: Eiköhän tässä käy kuten viime vuosikymmenen lopussa, jolloin dieselautojen autoveroa pudotettiin roimasti, jolloin niiden myynti nousi ja kohta sitten nostettiin dieselpolttoaineen veroa silleen sopivasti. Olen kovasti ihmeissäni, jos verokarhun tassu ei uppoa sähköautoilijan taskuun melko syvälle lähivuosina. Jollain pitää korvata polttoaineveron tuoton pienentyminen sähköautokannan yleistyessä.

                                                Comment


                                                  Varmasti autoilun verotus muuttuu polttoaineista saatavan verotuoton vähentyessä. Melkein voisin lyödä vetoa, että tilalle tulee melko varmasti ajosuoritteinen maksu mitä tuo eräs liikenneministeri yritti väkisin jo ajaa käytöön.
                                                  Akkujen kestosta varmaan löytyy jotain dataa valmistajilta, mutta miten se tosikäyttöön sitten peilautuu. Selkeästi on aikakin yksi leiri joka suunnilleen sanoo, että akut on lähes ikuisia. Siis jos akun kapasiteetti laskee prosentin noin 50tkm matkalla niin sehän on auton kesto-oletuksen suhteutettuna ikuinen. Mutta luultavasti akuissa tapahtuu muutakin latauksien ja iän myötä kuin vain kapasiteetin laskua.

                                                  Jos esim sanotaan, että akku kestää 1000 sykliä, niin mitä se ihan oikeassa elämässä tarkoittaa.
                                                  Eräässä kandityössä sanottiin näin (varmaan joku yleinen mittatapa).Liittyy kannettaviin audiolaitteissin, mutta samoja litiumpohjaisia akkuja nekin käyttää. Onkoha kukaan vielä tehnyt tutkimusta autoakuista?
                                                  "Akun käyttöikää voi arvioida sille ilmoitettujen latauspurku -syklien avulla. Lataus-purku syklit kertovat kuinka monta kertaa akku voidaan ladata ja purkaa kunnes sen kapasiteetti laskee 80 %:iin alkuperäisestä nimellisarvosta"
                                                  Ja että
                                                  "Akku ei säilytä ominaisuuksiaan ikuisesti, vaan sen suorituskyky heikkenee vanhetessa. Merkittävämmät muutokset ovat akun kapasiteetin lasku ja sisäresistanssin kasvu."

                                                  Siis onko tuo 80% sitten jokin ongelma? Se kuulostaa melkein samalta, kuin vanhojen polttomoottoriautojen kohdalla. Harvemmin se polttoaineen kulutus vähenee auton vanhetessaan, joten mikä on polttomoottoristen "kapasiteetin" lasku samoilla parametreilla.
                                                  Viimeksi muokannut Puuhapete; 14.1.2020, 13:14.

                                                  Comment


                                                    Sen enemmän politiikkaan menemättä, monia eri vaihtoehtoja on jo tutkittu polttoaineverosta saatavan tulon korvaamiseksi ja se ei pelkästään koske sähköautoilijoiden taskuja, vaan kaikkien autoilijoiden taskuja.

                                                    Comment


                                                      Siis onko tuo 80% sitten jokin ongelma?
                                                      Tämä on juurikin se villakoiran ydin. Aiheuttaako se sähköauton omistajalle merkittävän ongelman, jos/kun auton akuston kapasiteetti laskee 80% tasoon alkuperäisestä. Luultavasti ei aiheuta, jos piuhan päähän pääsee riittävän usein mutta, jos päivittäinen ajosuorite (kodista töihin) ei enää onnistu ilman välilatausta niin se alkaa olla iso ongelma.

                                                      Comment


                                                        Ainoa fakta lienee, että liikenteestä tulevien verotulojen määrä ei voi vähentyä. Kaikkia se tulee koskemaan joo.
                                                        Sähköveroon ei voi oikein liikenteen takia koskea, koska se iskisi kaikkialle muuallekkin. Muuta joo ei mennä veroihin, jostain se raha varmasti otetaan valtiolle.

                                                        Tuossa kandityössä oli muutenkin ihan hyviä pointteja, että akun kestoon vaikuttaa paljon miten sitä akkkua käytetään, miten sitä ladataan, millaisissa olosuhteissa yms.

                                                        Comment


                                                          Niitä hyviä pointteja akunkeston lisäämiseksi on tässä ketjussa aikaisemmin jo käsitelty. Viileät olosuhteet, hidas lataaminen pienellä virralla ja ei mielellään ihan "täyteen", niin näillä toimenpiteillä saa akkuun lisää käyttöikää. Minä en edes lataa joka päivä kun siihen ei ole mitään tarvetta.

                                                          Comment


                                                            Porukoiden kerrostaloyhtiössä päätettiin asentaa jokaiselle yhtiön autopaikalle latausvermeet... kaiken laskeskelun jälkeen todettiin, että voidaan asentaa maksimissaan 10A sulakkeen kautta jokaiselle paikalle laturi. Ai miksi? no paikallinen sähköverkko ei anna enempää periksi, eikä ihan helposti voida lisätä kapasiteettia verkon puolelta. Taloyhtiön oma verkko kestäisi helposti isommatkin pisteet, mutta Heleniltä ei tosiaan saada isompaa letkua järkevään hintaan. Nyt siis puhutaan 26 autopaikasta... Eli ehkä lataushybridiä voi latailla, mutta siinäpä se, jos Teslaa haluat ladata nopeasti, ni parempi mennä muualle etsimään laturia.

                                                            Oman asunnon parkkipaikoilla annetaan pätkittynä sähkönä lohkolämmitintä/sisätilalämppäriä varten sähköä, ja maksimissaan 2kW per töpseli kuormitusta. Jos tuosta halutaan sähköauton lataukseen soveltuva kenttä, niin pitää kaivaa johdot ylös ja vaihtaa paksummat johdot.

                                                            Monessa taloyhtiössä on ihan samat hommat edessä... eikä se Helenin/Carunan/jne verkko silti tahdo jaksaa ilman, että vaihdetaan jopa kaupunginosaa syöttävää johtoa isommaksi maan sisältä.

                                                            Comment


                                                              Yhtä paljon kai sitä sähköä tulee tolpasta, ajoi plugarilla tai täyssähköllä. Jos töistä tullessaan vaikka esimerkin vuoksi illalla klo 18 laittaa auton lataukseen ja ottaa aamulla klo 7 irti kun lähtee taas töihin niin kyllähän se 13 tunnin aikana ehtii jo toistasataa kilometriä taas rangea lataamaan jopa siitä pienestä 10A sulakkeesta läpi. Onhan se täyssähköauton ison akun lataamiseen ilman muuta aika masentavaa kituuttamista mutta jos sillä joku pääsee helposti aina seuraavan päivän arkiajot niin ei sitä systeemiä myöskään ole järkevä ylimitoittaa mihinkään 3x32A syöttöön. Ei sillä lopulta ole useinkaan merkitystä onko akku täynnä vaikka viiden vai kymmenen tunnin päästä jos liikkelle lähdetään anyway vasta 15 tunnin päästä.

                                                              Jos kiinteistön sähköliittymä ei riitä niin homma muuttuu kertaluokkaa kalliimmaksi eikä siihen monikaan yhtiö lähde. Parempi tapa on tuo gedun esimerkin malli jossa lataus on ylipäätään mahdollista. Vaikka sitten hitaamminkin.

                                                              Comment

                                                              Working...
                                                              X