3B, sopivin turbo 350-400 tehoihin?

[AnLe]

Miksi sitten puhut koko ajan viiveestä kun oikeasti tarkoitat koska on max paineet?

Kopiomassasi tekstissä ei ahtoviisarin liikettä kommentoitu.

uskaltaisin väittää että samassa laitteessa saman tehon tuottava 1bar ahdin verrattuna saman tehon tuottamaan 2.5 barilla kerää tuota painetta kauemin ja siten on hitaampi heräämään vaikka on pienempi.

ja jos ei tehoilla ole merkitystä, kannattaisi katsella remmiahtimien/G60 koneiden suuntaan,
taitaa olla 1500rpm:ssä jo maksimipaine.

Tästä voisi kinata maailman äärin, mutta oma kantani on se että nopeempi on paremi jos viilataan,
ja se nopeus on kelloa/jarrudynoa vastaan eikä kivistön harrastamaa ahtomittarin viritystä.

Ja mitään yksiselitteistä totuutta ei ole, kaikki vaikuttaa kaikkeen.


Pahoittelen topin aloittaneelle, ei tästä vastausta sun kysymyksiin näytä tulevan.

[Hemi]

Anle : Ihan mielenkiintoista vääntöähän tämä on ja monia hyviä vaihtoehtoja uudeksi puhaltimeksi on tullut ilmi.

[audimies]

HUH HUH,

kyllä mäkin otan herneitä nenääni tuon tuosta,mutta jos ei saa omaa mielipidettänsä tuoda julki niin onhan tämä keskustelu tosiaan sitten vaikeeta,en mielestäni kertaakaan epäasiallisesti tuonut mielipidettäni julki,no ei mitään.....

mulle tämä ei ole ongelma,voisin hyvin jatkaa keskustelua kun kerrankin olisi jotain järkevää jutustelua....(siis mun kannalta).

mutta kyllä herranjestas diesel- ja ottokoneen
erot pitää huomioida. Se, joka ei välitä polttoaineen lajista on tuo kiinnitysmutteri

Tuohonkin olisin halunnut vastauksen....no lopetetaan sitten.

[audimies]

JUURI NÄIN!

Anle : Ihan mielenkiintoista vääntöähän tämä on ja monia hyviä vaihtoehtoja uudeksi puhaltimeksi on tullut ilmi

[matrikkel]

Unohtakaa nyt hyvät herrat tuo 'guru' ja 'hessuhopo'-juttu. Se ilmiselvästi vaikutti ennakkoasenteisiin ja hankasi valmiiksi sähköä ilmaan.

Jukka jo harmitteli sitä että se siellä profiilissa luki koska luulen että se tuntui hänestä vähän samalta kuin että Tuomaksella olisi lukenut 'Turbomies'. Ja tälläinen 'titteli' on vain omiaan luomaan vaikutelmaa henkilöstä ennenkuin ehtinyt edes näppistään lämmittää.

Muuten tämä on oikein hyvää juttua, pieneenkin kauhaan jää jotain kun saavista kaadetaan - ja jos tämä on otsikon aiheen vierestä kirjoittamista, niin muutetaan otsikkoa ja siirretään Mikan kysymys toiseen threadiin. :))

[jpeltopuro]

Hyvää keskustelua, mutta ei kannata yleistyksistä aina ottaa itseensä. Voivat oikeasti olla yleistyksiä, eivät nimettömiä syytöksiä kirjoittajaa kohtaan.

milloin se vehje nyt herää

Tuossa Anlen jarrulapussa herääminen tulee todennäköisesti n 3800 rpm kohdalla -kyseisessä vedossa. Jotenkin nuo I5 20v turbot ainakin alkavat tosissaan kiihtymään vasta, kun painetta ei enää nosteta jyrkästi. Tämä on mun kokemus ja näkymys, parista omasta ja useasta kyydissä istutusta. On sama, onko painetta se max minkä turbo voi antaa, ei se välttämättä autoa liikuta, jos max on vaikkapa se mainittu 0.4 bar. Herääminen eli totinen kiihtyvyys alkaa vasta paljon myöhemmin, jos on alkaakseen.

Se on totta, että vain kello ja dyno kertoo onko joku muutos onnistunut tai ei. Ja jos kelloa vastaan ajetaan, monesti se nopeampi herääminen voi vaikuttaa enemmän kuin suuri huipputeho. Nopeuttahan dynolappu taas ei kerro suoraan. Se miten kelloa vastaan ajetaan on jokaisen oma asia. Jos haetaan heräämistä, ja toistettavuutta, ajetaan esim 3. vaihteella 2000-7000 rpm vedätys, samassa paikassa ja samalla tavalla ennen ja jälkeen. Kello kertoo armotta mikä muutos parantaa kyseistä väliä, mikä ei. Joku ajaa varttimailia, mutta siinä on enemmän muuttujia, kuten lähtö ja vaihtamiset.

Ja se täytyy sanoa, että heräämisestä on huomattavasti vaikeampi puhua biturboissa taikka 1.8T:ssä, kehittyneempi tekniikka, muuttuva-ajoitteinen nokka ym tekevät ne niin paljon pehmeämmin ja nopeammin herääväksi.

[j-pm]

Niin tässä topiikin katoillessa peruskysymys katoaa ;-))

Mika: Oma valintani pitkien pohdiskelujen jälkeen 3B-
konetta varten ( ajtuksissa +350Hp ) oli H-1 54/55

En koskaan sitä käyttänyt, kun tuli mahdollisuus hankkia
tämä urQ, joten myin sen. Meni sitten toiseen 3B-projektiin.

[j-pm]

Lainaus:
mutta kyllä herranjestas diesel- ja ottokoneen
erot pitää huomioida. Se, joka ei välitä polttoaineen lajista on tuo kiinnitysmutteri


Tuohonkin olisin halunnut vastauksen....no lopetetaan sitten.

En nyt ole ihan varma tunnetko dieselin toimintaperiaatetta, kun tuota kysyt. Sen sytytystapahtumahan on aivan erilainen. Varmasti on kuitenkin "threadia" seuranneissa sellaisiakin, niin katsotaanpa hieman asiaa.

Dieselkoneessahan puristetaan ilma jopa usean kymmenen bar paineeseen sylinterissä. Sinne ruiskutetaan polttoainetta, joka syttyy puristuslämmöstä, dieselin setaaniluku määrää tuon syttyvyysherkkyyden ( siis vähäinen puristuskesto -bensalle käänteisesti toivottavaa ). Tehoa siis annostellaan polttoainemäärää säätämällä, ei ilmaa, kuten Otto- ( bensiini- ) moottorissa. Näinollen siinä ei ole kaasuläppääkään, vaan jo penimmilläkin tehoilla ilmavirta koneeseen on täysi sylinteritilavuus ( ei vielä ahtopaineen lisää )

Otetaan kaksi pakokaasuturbiinilla ahdettua esimerkkikonetta; bensiini ja diesel. Kummassakin osapuilleen samanlainen ahdin ja saman luokan sylinteritilavuus. Molemmat käyvät erittäin pienellä teholla vaikkapa 1500 rpm. Nyt painetaan kaasu pohjaan:

Diesel saa moninkertaisen annoksen polttoainetta suurempaan ilmavirtaansa jolloin palamistehoa syntyy välittömästi huomattava määrä, joka sitten pakokaasuenergiaansa hyödyntäen saa turbiinin voimakkaaseen liikkeeseen heti pakoventtiilin avauduttua. Diesekkoneessa siis ei ole seoksenmuodostusta, se vain jättää ylimääräisen polttamatta, silloin ollaan vain ylitetty ns. savuraja. ( sitä vältetään nykykoneissa eri keinoin )

Bensiinikone samalla alkuteholla käyttää palamiseen kaiken ilman ( se seos ), joten tuo lähtökohdan toiminta tapahtuu kaasuläppä lähes kiinni. Nopeasti sitä avatessa tuo vähäinenkin virtaus aluksi hidastuu. Jos poistopuolella on sitten ns. kuristava turbiinisiipi, tilanne huononee entisestään. Tässä syntyy se turboviive, koska laitteen on herättävä ns. vapaasti hengittävänä. Tilannetta voidaan parantaa jos sitä toisen puolen kuristusta saadaan vähennettyä ja kone muodostaa vääntöä parantuneen kaasuvirtauksen seurauksena, jolloin ahdinkin herää lisää. On huomattavan vaikea tehdä kaikiin bensiinikoneen vaatimuksiin vastaava ahdin. Tähän lisättävä, että toki sitten kun ollan saatu kone "ylös" hyvä Otto- moottori menee menojaan verrattuna vielä uusimpiinkin Dieseleihin.

Ottomoottorien ahtamista suuressa mitassa on tehty vasta noin 25 vuotta, joten nuo 80-luvun ahtimet ovat perustuneet Dieselvekottimiin. Ne eivät voi olla optimoituja, joten voidaan karrikoidusti ajatella niiden olevan joko tehoille ahdaspesäisiä heräävinä, tai sitten isoille tehoille sopivina liian hitaita. Ottamalla kompromissiahtaja tuolta väliltä, päästään tyydyttävään tulokseen. Nyt, jos tuota kompromissin siipeä päästään parantelemaan, voidaan saavuttaa jotain. Oikein tehty viistäminen on ollut yksi tapa. Jos tuosta viistämisestä tehdään itsetarkoitus, ollaan heti metsässä. Tämän päivän bensiinikoneen ahtimet ovat niin kehittyneitä, että oikean koon valinta jää enää tälle virittäjävelholle.

Vielä tuosta viiveestä hieman: Absoluuttinen tapa mitata se on kaasunpainallushetkestä koneen antamaan maksimivääntöön. Voidaan myöskin mitata maksimipaineeseen, mutta se ei ole relevantti, konehan sen työn tekee.

Miten mitata, millä alkukierroksilla, millä vaihteella jne tekee tulokset usein vertailukelvottomiksi. Toisaalta jos 50 km/h 3-vaihteella painetaan kaasu pohjaan, ollaan jo hyvässä vauhdissa ennen kuin paine on tapissaan. Myöskään dynamometrin käyrään ei ole sellaisenaan luottamista, koska mittaus voidaan tehdä usealla tavalla:

- ajetaan kone tappiin ja sitten jarruvoimaa lisäämällä pudotetaan kierroksia ahdot max koko ajan
- herätellään kone alavaihteilla ja sitten käyrä nopeasti ylimmällä vaihteella
- automaattivaihteisella syntyy ihan omaa käppyräänsä ( laitoin Finnsin fileisiin joskus 745:n edellisen koneen 500 Nm käyrän )

Pääero vapaasti hengittävän käyrään on kuitenkin se, koskaan ahdetusta koneesta ei saada heti dynokäyrän vääntöä sillä kierrosluvulla.

Sanoisin, että todellinen turboviive on kulutettu aika kaasun painalluksesta hyvän väännön alueelle siirtymiseen, jolloin selvää kiihtymistä tapahtuu, ahtopaine olkoon mitä vain. Omat empiiriset kokeiluni olen tehnyt käyttämällä samaa, tai täysin samanlaista autoa kiihtyvyyskokeilussa tietyllä samalla vaihteella nopeudesta x nopeuteen y. Jos lähtökierrokset ovat olleet tarpeeksi alhaalla, viivemuutoskin on näkynyt. Kello on lahjomaton..

[salonenm]

OT:

Tuomas, tuo oma turboviiveen määritelmä on nimenomaan virivirikirjoista otettu. Ja myös tuo vertailu vaparimoottoriin.

[Tommy200rs]

Voittaja siten, että kuka ekana perillä eikä kuka kovimmalla nopeudella maalissa.
Viiveen häiritsevyyden ja heräämättömyyden huomaa testissä:

Tapa 1
Aja 3:lla Suomalaistyyppiseen t i u k k a a n liian lyhyeen liittymäramppiin (esim Pirkkolan liittymä Kehä 1:lle) 2000 rundia kellossa ja vauhti noin 40km/h . Jos et pääse mielestäsi vaivattomasti muun liikenteen sekaan, niin todennäköisesti oli ärsyttävää tahmaa / viivettä.

Tapa 2
Aja samaan rampiin 2:lla ja ~2500 rundia kellossa ja nopeus ~sama. Pääset todennäköisesti aika vaivattomasti muun likenteen sekaan jos täydet paineet tarjolla 3000:ssa tai alle ja lennät ns. sekaan muikealla väännöllä ...

Jos voima tulee vasta 4000+:ssa niin olisi siinä naama happamana kun kiihdytyskaista loppuu kesken kun aloitti kiihdytyksen väärällä vaihteella ja rundeja ei ollut rampin alussa tarvittavat 3500, jotta iso fööni olisi riittävän äkkiä alueella. No ykkösellä ramppiin isolla föönillä, niin ei viive häiritse, mutta sitten häiritsisi se ainainen kepittämistarve.

[AnLe]

Janille vastausta, jos tuo moottori herää vasta 3800rpm niin on kyllä kovat vaatimukset,
3000rpm on 350nm ja 3500rpm 525nm. Omasta mielestä tuo herääminen juuri lakkaa tohon
kohtaan.

Ja sen Tuomakselle sen verran, että turha sun kanssa on kinata aiheesta, monta argumenttiä tossa heitin miksi olet väärässä, mutta sopivasti ne sivuutit.

Minusta on järjenköyhyyttä verrata eri tilavuuksisia, eri ahtimilla, eri ahtopaineita käyttäviä moottoreita toisiinsa pelkästään sillä, paljon on paineita 3000rpm tai millon on max paineet.

Ainoat asiat mitkä on erimoottoreille samat on se että sekuntti on yhtä pitkä ja 1hv on yhtä tehokas.

Oma käsitys aiheesta, että vehkeet herää sillon kun momenttia tulee enemmän ku kierrokset kasvaa.
(dynokäyrä on yli 45 asteen kulmassa)

Tommyn esimerkki on kuvaava, mutta kivistön maxpaine vouhotus antaa mun -93 passatille aika hyvät arvosanat koska, oli mikä kierrosluku hyvänsä, aina kun lyö kaasun pohjaan on siinä maksimipaineet (0.3-4 bar) = kivistön mukaan aikasta kunkku laite kun ei-oo-viivettä, mutta ei sillä silti ehdi lyhyestä rampista liikenteen sekaan (ollut 12v sitten 75hv)

[jpeltopuro]

Lisättäköön että kaikki laitteet eivät herää koskaan, eli tuo Anlen 75hv herääminen lienee unta. :-D

Perstuntuma sen kertoo milloin herää, ei dynolappu. Se on se hetki, kun huomaa tarvitsevansa selkä- ja niskanojia. Se heräämisestä, toivottavasti keskustelu jatkuu rakentavana varsinaisesta aiheesta.

[audimies]

Miikka, toi teoria on ok jos puhutaan suht osaavien virittäjien kesken,eli he osaavat olla tarpeeksi tietoisia siitä milloin auto kulkee,heidän olettamustensa mukaan (vähän huonosti sanottu,mutta täsmennän)

Eli kysymys oli tuossa näin:

Samoin tämä iän ikuinen kinaaminen heräämisestä, mä olen kaikilta vouhkaajita sitä aina kysynyt, mutta vastausta en ole saanut, milloin se vehje nyt herää

Nyt jos on yli kaksi erillaista ihmistä (virittäjävelhoa) siis ketä tahansa.Ja he vertaavat keskenään autojensa heräämistä,ja toisella tuo herääminen tapahtuu 2500rpm ja toisella 4000rpm,vaikka heillä sattumoisin olisi kaikilla sama auto,moottori ,turbo ym. Niin on täysin mahdotonta sanoa milloin tuo auto herää,kun jonkun heräämiskynnys on huomattavasti matalampi kuin toisten.JA VARSINKIN kun siihen on liitetty oma osaaminen (kone tehty,turbon valinta ym.) ja (iso) nippu vuoden palkkaa,niin on helppo ottaa tuosta heräämisestä muutama tuhat rpm pois,muutoinhan tuo viritys ei olisikaan niin onnistunut kuin tuo velho antaa siitä kuvan.Kun taas toisilla se saattaa olla huomattavasti kriittisempi asenne ja epäonnistumisen myöntäminen helpompaa.
Näin tuo asenne vääristyy,ja ulkopuolisen on lähes mahdoton saada osviittaa omalle turbon valinnalleen.Meitä kun oin moneen junaan,niinkuin täälläkin.

Jos taas puhutaan heräämisestä,kun korkein haluttu paine on saavutettu,niin on paljon helpompi käsitellä asiaa,kun on ollaan kaikki lähtökohtaisesti samalla viivalla.Eikä tulkinnan/oman koneen rakentelun positiivisia vaihtoehtoja ole.

Tästä voinkin sanoa muutaman esimerkin:

Aikoinani tuli juttua cossu miehen kanssa juuri tehoista/viiveistä ym. Ja hän oli itse tehnyt itselleen cossun koneen jossa oli HX40 holsetin ahdin (ahdin jonka mitat ovat 60/65 josta jokainen käsittää että on kyse isosta ahtimesta) ja kone oli erittäin asiallisesti tehty ja kaiken puolin ok,mutta kun alkoi puhe heräämisestä niin hän sanoi: joo,herää tosi makeesti.....on jopa vit....sen inhottava ajaa mukulakivillä ruuhkassa,meinaan vaan,kun on niin jäykkä alusta ja mukulakivillä kun on aika töyssyistä ja kaasujalka tahtoo täristä niin ahtopaine pamahtaa aina tuon tärinän aikana 2.0 bariin.....eli niin nopeasti tuo cossu heräs.
Ja kuka tuosta nyt ymmärtää milloin se herää,kun jokainen tietää että tuo on mahdoton yhtälö.

Toinen esimerkki: taas cossumies (eikä nyt pidä käsittää väärin,että väheksyisin jotenkin cossumiehiä, kun nämä "jampat" sattuvat vaan olemaan ystäviäni ja heillä sattuu olemaan cossu...eivätkä he ole "jamppoja" nimeltään,kun täällä vaan pitää olla vakavana,niin .......no joo)

Eli homma jatkuu: olimme ajelemassa hänen cossullaan ja muutamien kengitysten jälkeen (siis hienosti kulki)sanoinkin: joo,aika hyvin tuntuu olevan voimaa,mutta laitas nyt 5 vaihde päälle ja kierrokset esim 2500 ja sit hana auki,ni katotaan vähän tota viivettä? Vastaus oli selvä: Ei katota,kun tuollainen ei kuulu ajotapoihini.....ja kyllä tää herää hyvin!
No ei mua hänen ajotavat kiinnosta vaan tuo viive!

No näitä kun (varsinkinkin tuota ekaa esmerkkiä) joku sivullinen kuuntelee,niin aivan sanomattakin on selvää,että hänelle syntyy mielikuva viiveestä ja joka on varmuudella kaikkea muuta kuin oikea.

Ja voisi ottaa vielä selvemmän esimerkin! Esim 3B kone tai AAN tai ABY, niin mun mielestä ne herää siinä 2500rpm! Ja jonkun toisen mielestä heti (mitä se nyt sit tarkoittaa) ja kolmannen mielestä 2000rpm.
Mutta jos katotaan milloin se ahtoviisari nousee sinne tappiin ja nyt katotaan milloin se herää,niin kyllä käynti optikolla riittää (siis leikkiä),että saamme ajatukset yhteen.

Ja anlelle: Jani on tasan tarkkaan oikeassa,tuossa heräämisessä.Ja kun on nyt kyse sun ex koneesta niin onhan se ikävää,mutta todenmukaista kertoa negatiivisesti,vaikka ei siinä mitään sellaista ole,eli tässä on hyvä esimerkki tuosta omasta koneesta ja sen heräämisestä...

[audimies]

Anle: ilman muuta vastaan,oon vaan niin saamarin hidas...

[j-pm]

Tuomas

Jos taas puhutaan heräämisestä,kun korkein haluttu paine on saavutettu,niin on paljon helpompi käsitellä asiaa,kun on ollaan kaikki lähtökohtaisesti samalla viivalla.Eikä tulkinnan/oman koneen rakentelun positiivisia vaihtoehtoja ole.

Niinpä, herääminen, viive yms asiat ovat suhteellisia usein vain subjektiivisen tulkinnan
sisältäviä asioita, Sitten näitä hämärretään mittaamalla koneen osasuureita, eikä koko
laitetta. Kenenkään velhon henkilökohtaiset tuntemukset eivät vaikuta kelloon, kuten
teit mainitsemassasi 5-vaihde-episodissa.

kun täällä vaan pitää olla vakavana,niin .......no joo)

Ei kai noin, mutta käytit sitä velhoesimerkkiä niin kohdistavasti, ettei osoitteesta mitään
epäselvyyttä ( ehkä minulla on luetun ymmärtämishäiriö, tai Sinulla itse kirjoitetun vastaava,
tai sitten molemmilla ;-))). Mutta vain huomautin -ei tullut mitään laidallisia.

Et muuten kommentoinut Dieselasian tarkennusta.


Viiveestä yleensä:

Nyt olemme jumiutuneet vain pieneen osatekijään ( ja sekin jo threadista pihalla ), mutta
heitänpä soppaan ( vai oliko se soopaan ) vain koneiden kanssa vähemmän tekemisissä
olleita ajatellen esimerkin lähihistoriasta.

Turbo on vain kuitenkin yksi osa-alue moottorikokonaisuutta. Viiveeseen vaikuttaa monta
muutakin seikkaa; venttilien aukiolojen ajat ja ajoitukset, puristussuhde jne jne...Mutta
sytytysajoituksen merkitys jää usein taustalle, huonoimmassa tapuksessa se tuhoaa koko
laitteen. Itse jouduin silloisen kömpelön sytytyksen ahtopainekompensaation takia dynossa
ottamaan nakutuksen takia 5 astetta koko alueelta ( siis paineettomasta alapäästäkin
aivan turhaan ) käyrän kulma ( josta Antti puhui ) laski rajusti. Nythän tuo asteluku oli
vertailukelpoinen, kun sama laite otettiin uusiksi. Tuntui kyllä ajossakin. Sama ongelma
saatiin esiin isommalla uudella korkeampipuristeisella koneella myöhemmin, mutta sitten
alkoi hajota paikkoja...Tarvittaessa lisää.

[audimies]

No niin anle,

Miksi sitten puhut koko ajan viiveestä kun oikeasti tarkoitat koska on max paineet?

tuohon vastasin tuossa viimeisimmässä viestissä,ettei asiat vääristyisi ja olisimme kaikki samassa lähtökohdassa.

Kopiomassasi tekstissä ei ahtoviisarin liikettä kommentoitu

onkohan tää joku kysymys?

uskaltaisin väittää että samassa laitteessa saman tehon tuottava 1bar ahdin verrattuna saman tehon tuottamaan 2.5 barilla kerää tuota painetta kauemin ja siten on hitaampi heräämään vaikka on pienempi.

Aivan oikein,mutta jo 1.0 barin jälkeen ahtopaine nousee ehkä 2 sekunnissa 2.5 bariin (ja harva korjaan erittäin harva ajaa 2.5barilla)eivätkä kierrokset ehdi niin paljoa nousta, ettei eroa juurikaan ole. Tämän tietävät ne ,jotka ovat ajaneet samalla turbolla ja erolla 1.0-2.5bar.Itse olen sen kokeillut ja mulla oli muistaakseni 1.0bar/3100rpm ja 2.5bar/3500rpm,eli huomattavasti pienempi vääristymä kuin se että sanon sen heräävän 2500rpm,jossa oli 340nm.

ja jos ei tehoilla ole merkitystä, kannattaisi katsella remmiahtimien/G60 koneiden suuntaan,
taitaa olla 1500rpm:ssä jo maksimipaine

Ei liity turboviiveeseen!teho=turboviive.....silloin turboviive on jokaisen oma mielipide,eikä voi viiveitä verrata keskenään.

Tästä voisi kinata maailman äärin, mutta oma kantani on se että nopeempi on paremi jos viilataan,
ja se nopeus on kelloa/jarrudynoa vastaan eikä kivistön harrastamaa ahtomittarin viritystä

Ai nopeempi on parempi...no aivan varmasti.Tuo Lehtosen jarrudyno/kello on ok,mutta kaikki (n.90%) näistä täällä ei ole käynyt jarrussa ja silloin tuo mun mainitseva viiveen tutkinta on parempi.

Ja mitään yksiselitteistä totuutta ei ole, kaikki vaikuttaa kaikkeen

Samaa mieltä,mutta sun kysymyksesi oli:

Samoin tämä iän ikuinen kinaaminen heräämisestä, mä olen kaikilta vouhkaajita sitä aina kysynyt, mutta vastausta en ole saanut, milloin se vehje nyt herää?

Turhaan itsellesi vastaat ja turhaan muilta kysyt jos vastauksesi on toi!

Sen sijaan voisit mulle vastata:

1.MIKÄ on se tehomäärä,jolla sinun mukaasi ahdin herää?
2.Sanoit janille että omasta mielestäsi ahdin juuri lakkaa heräämästä tossa kohtaa (3800rpm)....TÄH,sanon minä.....ja mietin, lakkaa heräämästä....?Siis pitäisikö vaihtaa isommalle vaihteelle vai mikäköhän tuo oikein on?

3.Ymmärrän hyvin jos halua/osaa vastata!

[audimies]

Et muuten kommentoinut Dieselasian tarkennusta.

...ööö,tarkoititko tota joka tuli klo 10.59 tänään?

[porkkis]

Saisiko keskeyttää jänkkäyksen sen verran että itseänikin kiinnostaa alkuperäiseen kysymykseen vastaus. Teillä kun on näkemyksiä asiaan yleensä niin voi antaa vaikka useammankin vaihtoehdon eli budjetti- ja rahamiehille eri optiot.

Itse en ikävä kyllä tunne asiaa niin hyvin että voisin toisille suositella mitään ahtimia. Jostain on silti tarttunut kaaliin että GT30 voisi olla aika pätevä tuossa luokassa. Vai? Antiikkilinjalla tarvittaneen joku k27-hybridi. Vai?

[AnLe]

Lainaus:
Miksi sitten puhut koko ajan viiveestä kun oikeasti tarkoitat koska on max paineet?


tuohon vastasin tuossa viimeisimmässä viestissä,ettei asiat vääristyisi ja olisimme kaikki samassa lähtökohdassa.

Ai nopeempi on parempi...no aivan varmasti.Tuo Lehtosen jarrudyno/kello on ok,mutta kaikki (n.90%) näistä täällä ei ole käynyt jarrussa ja silloin tuo mun mainitseva viiveen tutkinta on parempi.

Kysyn uudestaa kun kerran max paine = viive miksi et puhu max paineesta?

1.MIKÄ on se tehomäärä,jolla sinun mukaasi ahdin herää?

Oma käsitys aiheesta, että vehkeet herää sillon kun momenttia tulee enemmän ku kierrokset kasvaa.
(dynokäyrä on yli 45 asteen kulmassa)

2.Sanoit janille että omasta mielestäsi ahdin juuri lakkaa heräämästä tossa kohtaa (3800rpm)....TÄH,sanon minä.....ja mietin, lakkaa heräämästä....?Siis pitäisikö vaihtaa isommalle vaihteelle vai mikäköhän tuo oikein on?

No kato ku on se max paine saavutettu, max vääntökin on saavutettu, tehon kasvu on enään kierrosten tuomaa lisää eikä auton kiihtymen kiihdy, miten sen nyt sanois.

sanoinkin: joo,aika hyvin tuntuu olevan voimaa,mutta laitas nyt 5 vaihde päälle ja kierrokset esim 2500 ja sit hana auki,ni katotaan vähän tota viivettä? Vastaus oli selvä: Ei katota,kun tuollainen ei kuulu ajotapoihini

Kyllä, tämän kisan sun tapasi tehdä voittaa ylivoimasesti, mutta KUKAAN ei oikeasti noin aja liikenteessä, eli vertailu on turha ja jos et vaihteita voi vaihtaa, suosittelen automaattia, ne tekee kickdownin ihan vakiona.

Lainaus:
ja jos ei tehoilla ole merkitystä, kannattaisi katsella remmiahtimien/G60 koneiden suuntaan,
taitaa olla 1500rpm:ssä jo maksimipaine


Ei liity turboviiveeseen!teho=turboviive.....silloin turboviive on jokaisen oma mielipide,eikä voi viiveitä verrata keskenään.

No kumminki cossut oli ihan perseestä tossa pari viestiä ylempänä, ja tulee mieleen ensimmäinen käymämme heräämis keskustelu, moitit juuri tuota kyseistä jarrutus kertaa, että miksi niin vähän painetta, kysyin etteikö +500nm alle 3500rpm oo aika hyvin, et vastannu LUKUISISTA kysymys kerroista huolimatta, jankkasit vain, että miksi niin vähän painetta, kysyin että paljonko sitä vääntöä pitää olla että olet tyytyväinen JÄLLEEN ilman vastausta, tivasin uudestaan "mitä v*tun väliä sillä paineella on, eikös se vääntö vie autoa eteempäin eikä se ahtoviisari"

Kaiken tämän kinan jälkeen ollaan yhä siinä paikassa, että vain paine merkkaa sulle, mulle taas merkkaan vain todellinen vauhti.



Voin helpolla muutaman kierroksen uhrata sille että kun vehkeet saa liikenteeseen NE EI puudu,
se herääminen jatkuu rajoittajalle saakka, aikaan saatu kiihtyminen KIIHTYY koko ajan, kerran ku tollasessa autossa pääsee kyydissä olemaan, ei jaksa vauhkota.

Jos tälläisen saisi olisin iki onnellinen, parjattu cossu:

[Hemi]

Saisiko keskeyttää jänkkäyksen sen verran että itseänikin kiinnostaa alkuperäiseen kysymykseen vastaus. Teillä kun on näkemyksiä asiaan yleensä niin voi antaa vaikka useammankin vaihtoehdon eli budjetti- ja rahamiehille eri optiot.

Lisävaihtoehdot ovat kyllä aina tervetulleita.
Holset H-1 54/55 ja Garrett GT2871R tuntuvat tämän ketjun perusteella suosikeilta.
Garretissa integroitu hukkaportti, joten se helpottaa asntamista -> laskee kustannuksia -> pienehko etu holsettiin nähden. Tepon tulevat kokemukset kiinnostavat itseäni aivan erityisen paljon, kun niitä on saatavissa. Miksei muidenkin, jos niitä johonkin väliin sopii?

[audimies]

Et voi olla tosissas?

Kysyn uudestaa kun kerran max paine = viive miksi et puhu max paineesta?

Kysyn uudestaa kun kerran 45 asteen kulma= viive miksi et puhu 45 asteen kulmasta?
Ok,puhun max paineesta,JOTTA VIIVEEN VERTAUS OLISI MAHDOLLISIMMAN VERTAILUKELPOINEN!Eihän sitä voi olla nyt noin vaikea ymmärtää.

Jollakinhan tuo kulma voi olla 20 astetta ja kun kaikilla EI OLE MAHDOLLISUUS käydä jarrussa,niin tuota viivettä ei voi vertailla (sinua lainaten: tuhannen kerran sanon!)

No kato ku on se max paine saavutettu, max vääntökin on saavutettu, tehon kasvu on enään kierrosten tuomaa lisää eikä auton kiihtymen kiihdy, miten sen nyt sanois

Siis juuri oikein ymmärsin, pitää vaihtaa isommalle vaihteelle,jotta auto kiihtyis. En nyt ihan kauheesti viitsisi kommentoida,mutta käyttöalue tuntuu aika oudolta ja auto vielä kiihtyis.....jaa!

Mun toteamus oli tämä:

sanoinkin: joo,aika hyvin tuntuu olevan voimaa,mutta laitas nyt 5 vaihde päälle ja kierrokset esim 2500 ja sit hana auki,ni katotaan vähän tota viivettä? Vastaus oli selvä: Ei katota,kun tuollainen ei kuulu ajotapoihini

Ja anlen vastaus:

Kyllä, tämän kisan sun tapasi tehdä voittaa ylivoimasesti, mutta KUKAAN ei oikeasti noin aja liikenteessä

Haluaisko joku muu vastata.....ei noin ajakkaan muutakuin 99.999% autoilijoista!

No kumminki cossut oli ihan perseestä tossa pari viestiä ylempänä, ja tulee mieleen ensimmäinen käymämme heräämis keskustelu, moitit juuri tuota kyseistä jarrutus kertaa, että miksi niin vähän painetta, kysyin etteikö +500nm alle 3500rpm oo aika hyvin, et vastannu LUKUISISTA kysymys kerroista huolimatta, jankkasit vain, että miksi niin vähän painetta, kysyin että paljonko sitä vääntöä pitää olla että olet tyytyväinen JÄLLEEN ilman vastausta, tivasin uudestaan "mitä v*tun väliä sillä paineella on, eikös se vääntö vie autoa eteempäin eikä se ahtoviisari

Anle: Jos toi on juuri 0.4 tai 0.6bar juttu niin,anteeksi vaan,mutta et voi itsekkään uskoa tuota,kun sitä ollaan oikeen porukalla sulle yritetty selittää,Älä ihan oikeesti ota sitä tähän keskusteluun!Ei millään jaksaisi ja sen saa joku muu vaikka hämäläinen tai kuka tahansa sulle TUHANNEN kerran selostaa!

se herääminen jatkuu rajoittajalle saakka

Vai niin on tuo herääminen eli 45 astetta,jaahas,jaahas.

Jos tälläisen saisi olisin iki onnellinen, parjattu cossu

Juu nopea oli samaa mieltä! paras varttiaika muistaakseni 12.2 ja 195km/h(tai sinnepäin);-))

[AnLe]

no en mä sitten tiedä mitään kun mun omaani en saa käyttää, kun kaikki kokemukset on vain siitä.

viitaamani eka keskustelu oli minusta harisen jarrutuksen jälkeen, eikä se reissu kun multa poiki veivi.
autoa jarruttanut henkilö sanoi että paineet oli hajoomishetkellä 0,7-0,8 EN MINä, sekä se oli juuri siinä nousu vaiheessa, joten vaikea sanoa mitkä ne paineet tarkalleen on.

ajappa se kehäykkönen päästäpäähän 2500rpm 6sella siinä samassa ruuhkassa missä tommy mittasi varsin hauskalla tavalla viiveitä.

[audimies]

Juu käy hienosti vaikka keväällä.

[AnLe]

Ok,puhun max paineesta

Eli kivistön viiveet, ja herääminen = max paine? tätä nyt olen koittanut saada irti, kyllä/ei vastaus?



En olisi tähän enään vastannutkaan muuten mutta jäi selittämättä tuo mun määritelmä, koitin sen selkeyttää tolla 45 asteen kuvaajan suunnalla mutta ei se varmaan siten aukea kaikille, tai kenellekkään, se mitä tuomas siitä ymmärtää, ei voisi mua vähempää kiinnostaa.

Mutta jos joku hiffaa mitä tarkoitan, voi siitä ihan tähän tappeluun kommentoimatta kuitata..

Mutta siis tarkoitin sitä et kun kierrokset lisääntyy 1000rpm lisääntyy vääntö X määrän, ja kun seuraavan kerran 1000rpm kasvaa kierrokset on vääntöä tullut X+n eli ENEMMÄN kun edellisellä kerralla. Eli kiihtyminen kiihtyy. Sitä en tiedä olisiko kilowatit parempi suure.

Ja mitä kauemin tuon ilmiön saa pysymään sitä kivempi. Hetkellinen kova rykäys, turbopotku, niinku tavattiin sanoa joskus aikanaan, hämää lujaa ei mennä kun ohikiitävän sekunnin.

[j-pm]

...ööö,tarkoititko tota joka tuli klo 10.59 tänään?

Ah, et ole ehtinyt vielä kansalaisopistoon dieselkurssille ;-))))

[Ipsi]

Mutta jos joku hiffaa mitä tarkoitan, voi siitä ihan tähän tappeluun kommentoimatta kuitata

Mistään en mitään tiedä, mutta mielenkiintoisinta luettavaa pitkästä aikaa. Vaikka lukisi myös kaikki juupaseipäs osat. Kun vaan ymmärtäisi enemmän ...

Anlehan sanoi, että kiihtyminen kiihtyy, se on eri asia kuin Tuomaksen sanoma auto ei enää kiihdy. Esimerkin lukuarvot ovat ihan Audiclubin piposta vedettyjä, mutta Anle tarkoittanee sitä, että kun 3000 rpm kohdalla kiihtyvyys on 5 m/s2 (kakkonen yläindeksi), 3500 kohdalla 10, 4000 kohdalla 10, niin 3500-4000 välillä kiihtyvyys ei enää kasva. Auton vauhti toki edelleen kiihtyy vaikkei isompaa vaihdetta silmään lykätäkään. Tuossa vääntökäyrä ilmeisesti nousee yli 45 asteen kulmassa 3000-3500 välillä. Tietysti sen käyrän kulma riippuu aika lailla siitä mitä asteikkoa taulukossa käytetään x- ja y-akseleilla.

Näinkö?

[msippala]

Noin mäkin asian olisin aika umMikkona ymmärtänyt. Ja sitten jos kiihtyvyys on vaikka taas 5m/s2 4000rpm ylöspäin, niin vauhti nousee, muttei niin nopeasti kuin tuossa 3500 - 4000rpm välillä. Eli selkä ei ole niin lujasti enää nojaa vasten, mutta on kuitenkin...

[maspe]

En tiedä minkä verran keskustelijat on lukeneet lukion pitkää matematiikkaa tjsp. mutta kiihtyvyyden derivaatan avulla tuo kiihtyvyyden kiihtyminen/hidastuminen olisi paljon helpposelkoisempaa.

Jos vielä nämä keskustelijat saisivat vaikka wintoosan paintin avulla piirrettyä yksinkertaiset kaaviokuvat joilla he osoittaisivat missä kohti heidän mielestään herääminen tapahtuu.

Mielenkiintoista juttua, paljon uutta asiaa ja vielä kun tietäisi kenen kirjoituksiin uskoa. =)

[Ipsi]

En tiedä minkä verran keskustelijat on lukeneet lukion pitkää matematiikkaa tjsp. mutta kiihtyvyyden derivaatan avulla tuo kiihtyvyyden kiihtyminen/hidastuminen olisi paljon helpposelkoisempaa

OT: Luettu on paria pinnaa vaille ällän verran, mutta muistissa siitä on nykyään jotain promillen osia ...

[Repo/promo]

Porkkis - Jos GT30:llä tarkoitit 55mm in / 55mm ex kuulalaakeriahdinta (gt30R), niin ehkä hieman ylimoitettu tuohon teholuokkaan:

http://www.atpturbo.com/root/maps/gt30r.htm


Holseteista 54in / 59(60) ex voisi olla aika mainio, jos joskus on aikomusta lähteä kankijumppaan/paineen nostoon. Säätää sitten vakio/7a-pakonokalla (ja ajoituksella) sekä pakopesän valinnalla käytöstä mieleiseksi. Jos taas ei ole koskaan aikomusta alkaa alakertaa vahvistamaan, kannattaa siirtyä seuraavaan kappaleeseen.

Jos käyttää 55mm poistoa 54mm kompuralla, kannattaa pitäytyä ainakin vakionokissa, ja valita iso pakopesä. Lisäksi kompuran olisi hyvä pystyä kohtuu kovaan paineeseen, pienellä poistopuolella sitä saattaa joutua käyttämään. Holsetilla olisi toki 50 ja 52mm kompuroitakin H1-sarjaan, jolloin 55 poisto olisi vastapaineen kannalta varmaankin turvallisempi.

Audin originaalihukkaportti kannattaa sitten portata, jos sitä käyttää varsinkin pikkupakopuolen kanssa.

Omaani sovittelin hetken paikoilleen disco perunaa; eli GT28RS-kuulalaakeria. Sopii pienellä viilaamisella originaali pakosarjaan.

1.8T-koneessa 28RS käyttäytyi hyvin lähelle samaan tapaan kuin KKK RS2-k24, vaikka KKK-casessa oli hyvä tuubisarja, 28RS:n kanssa kakka valusarja. Fööni iittää pitkälle yli 300hv:n, eikä maksa enää paljoakaan.

Toteutus siirtyi tulevaisuuteen, kun auto vaihtui, ahtimia ja muita projektiin tarvittavioa palikoita jäi kyllä hyllyyn. Muutamaankin vastaavaan projektiin...