Pultit ja niiden murtolujuudet (ja vähän ARP:n pulteista)

[arto s]

Mikä niistä ARPin pulteista tekee ihmeellisiä? Eikö niitä pultteja saa ihan alan liikkeistäkin? Onko nuo nyt 10.9 vai 12.9 pultteja..?

Voi olla taas sarjassamme tyhmä kysymys, mutta kai sitä välillä tarvitaan se yksi hullu kyselemään, ettei pääse totuus unohtumaan.. =)

[Ugemi]

Hyvä että joku kyselee, niin saa täällä tyhmempikin selville asioita :) Tuo 10.9 ja 12.9 ovat materiaalin kovuuksia, eli onko pointti, että kovempi ei veny, vai kestää koevemman kiristyksen? Paljonko normaali rautakauppapultin kesto/kovuus on? Ihan vain vertailukohtana.

[kessu74]

8.8 normipultti,arpit tais olla vielä 12.9 kovempia

[arto s]

Oho.. Voidaan jo puhua sitkeästä.

Koitin noita ARP:n sivuja kahlata ja valmistuksessa on muutama ihan perusteluksi käypänen pointti. Ei sillä, ei se vielä tarkoita, etteikö 'tavallisillakin', eli rauta-/pulttikaupan 12.9-pulteillakin pysy kone nipussa. Mainoksethan saa puhua ihan mitä puhuu. Ilmeisesti käyttäjäkokemukset kuitenkin puhuu puolestaan.

Mitähän muuten mahtaa maksaa setti vastaavia ns. bulkki-nikaleita, josko niitä on mitä edes saatavana? Ajatuksena vaan, onko säästö edes sen vaivan väärti?

[terroristiristo]

Itseäni kiinnostaa myös mikä noissa ARP-pulteissa on se juju, murtolujuus? Verrattuna tavallisiin esim. 12.9 pultteihin.

Mitä tuossa koulunpenkkiä kokeillessa AMK:ssa jäi materiaalitekniikan tunnilla päähän, oli testit murtolujuudesta. Testissä oli erään Cossu-Escon kannenpultteja, en vain kuolemaksenikaan muista mihin muotoon ne oli lämpökäsitelty, parhaan tuloksen saavuttamiseksi.



EDIT: Itse itselleni vastaten M8 pultti:

Tämän taulukon 12.9 pultin, normaalin 8.8 ja ARP:n suurimman murtolujuuden omaavien pulttien murtolujuudet olisivat nämä, ellen väärin ymmärtänyt:

8.8 M8: (Tavis pultti): ~798 N/mm2
12.9 M8: ~1218 N/mm2
Arp M8 (kaikki koot?): 1515 N/mm2

Eli ARP:n pultit kestääpi enemmän, ennen kuin napsahtelevat poikki.

Tosin päätä jäi raapututtamaan se, että ARP:n taulukossa kaikilla eri halkaisijoilla olevilla pulteilla olisi sama murtolujuus? Ei pitäisi tähän aikaan pientä päätä vaivata enää, hämmentyy itsekkin kaikesta :D

[Jaako]

Eli ARP on 15.jotain. Mutta pultissahan tuo jälkimmäinen luku kertoo montako %*10 on nimellislujuudesta myötöraja. Eli tämä raja ylitetään, niin materiaali ei palaudu entiseen muotoonsa. Esim. 10.9 kestää 100Nm/mm2, mutta ei palaudu muotoonsa jos ylitetään 90Nm/mm2.

[haraldh]

Tosin päätä jäi raapututtamaan se, että ARP:n taulukossa kaikilla eri halkaisijoilla olevilla pulteilla olisi sama murtolujuus? Ei pitäisi tähän aikaan pientä päätä vaivata enää, hämmentyy itsekkin kaikesta :D

Huomaa että murtolujuus on per mm², joten pultin koko on epäoleellinen. Samaa tapaa käytetään kun ilmoitetaan vaijereiden kestävyyksiä. Purjeveneessä esikiristän vaijereita niin että 2000 mm näytematka venyy 5 mm. Tämä vastaa 20% murtolujuudesta, riippumatta vaijerin läpimitasta.

[sfk78]

Huomaa että murtolujuus on per mm², joten pultin koko on epäoleellinen.

voiskohan siinä olla eroa sen karkaistun paksuuden lisääntymisenä ulkokehän pidentyessä (eli pultin halkaisijan kasvaessa), kun eikös perus pultissa ole karkaisu vahvuudessa eroa keskemmälle mennessä eli sitkeys tulisi siitä ja murtolujuus pinta puolen kovuudesta? Menee kyllä hiukan mutu osastolle mutta jäänyt tällainen vaan jostain mieleen

[terroristiristo]

Huomaa että murtolujuus on per mm², joten pultin koko on epäoleellinen.

Katsohan pentelettä, oisi taas pitäny laskea useamman eri koon murtolujuudet. Samaa tulostahan tuo pukkaa, halkaisijankin muuttuessa.

Tulipahan tämäkin selväksi ja voi sitten ensi yön nukkua rauhassa :)

[Mr.Crossfire]

Simppelit kaavat noille pulttien lujuuksille:

ensimmäinen luku * toinen luku * 10 = myötölujuus. Tämähän tarkoittaa juuri sitä että ko. voima ylitettäessä siirrytään ns. pysyvän muodonmuutoksen alueelle.

Ensimmäinen luku * 100 = murtolujuus


Ne cosvoortin pultit oli maraging-terästä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Maraging_steel

[terroristiristo]

Ne cosvoortin pultit oli maraging-terästä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Maraging_steel

Juurikin näin, kaveri muisteli samaa. Opettaja näistä kovasti väänsi juttua, kun tuolla HAMKissa niitä olivat joskus testailleet. Ja tuota lämpökäsittelyä martensiitiksi yritin aiemmassa viestissä muistella.

[Jenkku315]

Teetin tuossa vuosi sitten yhdestä 20vt arp kannenpultista kemiallisen analyysin ihan mielenkiinnosta ja liitteessä tulos. Arp2000 heitin nyt vaan nimeksi silloin että siitä ei kannata välittää jos se on väärin.

[Mr.Crossfire]

Missaanko nyt jotain, mutta missä hiili?

[jannekk]

Samaa ihmettelee hän. Analyysi koostumuksesta on ihan kiva, ei siinä mitään. Mutta eikö olisi ollut käytännön kannalta hyödyllisempää vedättää tuo pultti penkissä poikki? Olisi saanut myötö- ja murtorajan hetkessä selville ja tämä kai on se mikä yleensä kiinnostaa?

[Vänni]

Tuossa Jenkun analyysi dokkarissa mainitaan lujuusluokaksi 12.9
Aiemmin tässä ymmärtsin ARP (ARP2000) pulttien olevan 15.x
Ja samaan käsitykseen tulee ARP:n sivuilla olevasta tiedosta.. Erikoista sanoisin.

Jos joku hakee kestävämpää tavaraa niin sitten L19 tai ARP3.5
AERMET lienee sitten parasta mitä rahalla saa.
Se että tekeekö kukaan noista materiaaleista sopivia pultteja muutenkuin tilauksesta on sitten toinen juttu.

[Thuppu]

Ainakin Eaglen kankiin saa optiona ARP L-19 pultteja jos halua/tarvetta.

[Jenkku315]

[COLOR=#1f497d]Tällaisen vastauksen sain hiili kysymykseen.[/COLOR]
[COLOR=#1f497d][/COLOR]
[COLOR=#1f497d]"Kyllä siinä on hiiltä. SEM-EDS tunnistaa hiilen, eli spektrissä näkyy selvä ?hiilipiikki?. Semin on kuitenkin äärimmäisen vaikea [/COLOR][COLOR=#1f497d]määritellä hiilen ja sitä kevyempien alkuaineiden määrää. Siksi se ei yleensä ole alkuaineanalyysissä mukana."[/COLOR]

[vepek]

Tuossa Stenin luettelo raaka-aineista, sivulla 40 on maraging steel:http://epaper01.mmd.net/reader/?issu...4e0e1f825526;7
Tuossa vielä nuorrutusteräkset :http://www.sten.fi/tuotteet/index.ph...0052&mag_nr=10
Tuossa erittäin hyvä teräsopas:http://www.elisanet.fi/harri.nevalai.../terasopas.htm
Eli 8.8 pultti voidaan tehdä lämpökäsittelemällä CK45:destä tai se saadaan suoraan 42CrMo:sta . 42CrMo:sta saa myös lujempia pultteja lämpökästtelemällä myös 34Cr(Ni)Mo:ta käytetään.
12,9:n pultti, johon se leimattu , tarkoittaa myös tiettyä pienintä kovuutta. Käytännössä on erittäin kova ja hauras eikä sitä kannata käyttää missään autohommissa tavallisena ruuvina. 10,9 on jo paljon parempi.
Erikoisteräksillä (esim. maraging steel) saadaan luja ja sitkeä ruuvi, mutta se ei välttämättä kovuuden määritelmän mukaan ole esim. 12,9. Maraging steel pultit ovat erittäin hyviä , kalliita ja kestävät hyvin korroosiota.
Kun aine on täysin karennut, silloin tarkoitetaan yleensä, että ainakin 50% aineesta on martensiittia. Esim 2mm karkaisusyvyys tarkoittaa ,että aineesta on ko. syvyydellä 50% martensiittia, rajahan on juoheva.

[turbokiisseli]

Ruuveissa ja pulteissa lujuusluokka tarkoittaa alinta sallittua murtorajaa ja siitä mitattua venymisrajaa, eli esim. 8.8 pultissa murtoraja on 800MPa ja venymisraja 0.2 siitä 80% = 640MPa. Määritelmä tulee siis ruuvin lujuudesta, ei kovuudesta, vaikka 10.9 ja 12.9 ruuveja yleisesti koviksi sanotaan.

12.9 pultti käy kyllä autohommiin siinä missä muutkin, mutta näiden kanssa täytyy muistaa, että tarvittava kiristysmomentti on paljon suurempi kuin esim. 8.8 pultille, jotta tarvittava venymä saavutetaan. (Ohjearvo M8 8.8 = 17-25Nm ja M8 12.9 = 30-43Nm, riippuen kierrekitkasta) Yleisesti ottaen jos pultti on lyhyt pysyy se huonommin kiinni kuin pitkä pultti, johon saadaan aikaan suurempi venymä. Ns. "kovat" pultit ovat myös aina joko pintakäsittelemättömiä tai fosfatoituja, koska sinkitys synnyttää materiaaliin vetyhaurautta.

[vepek]

Ruuvin luujuusluokka määrittelee ruuville tietyn litanian vaatimuksia, mikä sen pitää täyttää, yksi vaatimus on lujuus. Tuossa ruuvin luujuusluokkia ja esim. kovuuksia min/max. Huomaa tässä lukee core-kovuus , jossain taulukoissa, esim. Ferrometallin on annettu koko ruuville +/- kovuus. Tuo core-kovuus näyttäisi ainakin oman kokemuksen mukaan olevan saksalaisissa ruuveissa eli pinta voi olla vielä paljon kovempi. :
http://khup.com/download/0_keyword-i...y-threaded.pdf
Jos 12.9 ruuvi laitetaan 8.8 ruuvin tilalle, ei kiritysmomenttia tietenkään saa lisätä, on olemassa vastapuolen kierteenkesto sekä yleensä momenttiin kiristyksen tarkoitus.
Kierre pitää yleensä lähes täyden lujuuden jo muutamalla kierteellä, kuitenkin käytännössä useampi kierre suoristaa ruuvia, tällöin kierteen suuhun tuleva momentti oleellisesti pienenee. Siis vino prikka tai vino pinta ruuvin alla voi rikkoa lujankin kierteen, varsinkin, jos ruuvi on pitkä( suuri tangentiaalinen momentti).

[turbokiisseli]

Vepek,
Toki standardi määrittelee ruuvin muutkin ominaisuudet, mutta luvut kuitenkin tulevat murtorajasta ja venymisrajasta ja tätä halusin tähdentää :) Ja Ferrometallilla tosiaan on hyvät ohjeet ruuvien kiristykseen, rakenteisiin ja pintakäsittelyihin.

8.8:n kovaamisesta 12.9:llä olet niin ikään oikeassa ja toki muu rakenne täytyy pitää mielessä tätä tehtäessä. Jos kyseessä on staattinen liitos ei ruuvin lujuusluokan kasvattamisella ja alkuperäisen kiristysmomentin säilyttämisellä ole merkitystä muuten kuin että "kovemman" ruuvin aukeamisvaara on suurempi, koska ruuvin pitää ensisijaisesti paikoillaan kierre- ja kantakitka. Näihin liitoksiin voidaan nähdäkseni lukea esim. laakeripukit, joissa molemmat pinnat on koneistettu ja rakennetta ei ole mitoitettu painumaan kasaan kiristyksessä.

Kartioliitoksissa sen sijaan heikomman ruuvin korvaaminen kovalla ruuvilla ja saman kiristysmomentin säilyttämin on vaarallista, koska suurin osa kartioliitoksista mitoitetaan niin, että ruuviin ei tarvita lukitetta vaan kiinnipysyminen varmistetaan kiristysmomentin ruuviin kohdistuvan ruuvivoiman tuottamalla riittävällä venymällä. Jos ruuviluokkaa muutetaan paremmaksi ei tarvittavaa venymää synny ja liitos saattaa aueta. Sama pätee myös ruuveihin, joille on mitoitettu astekiristys, jonka tarkoitus on venyttää ruuvia.

Nämä perustuu omiin kokemuksiin ja opittuihin tietoihin, mutta jos joku tietää paremmin niin olen toki avoin uusillekin tiedoille.

[jipitkan]

Olisiko se kuitenkin niin, että teräksen (kuten muidenkin metallien) venymistä vedettäessä voimalla x tai esim kiristettäessä ruuvia momentilla y määrittää kimmokerroin. Ja kimmokerroin taas on vakio teräkselle yleensä, se ei muutu lujuuden mukana. Joten 8.8 ja 10.9 ruuviin kehittyy yhtäsuuri venymä kiristettäessä momentilla z, niin kauan kun pysytään ruuvin plastisen venymän (pysyvän muodonmuutoksen tai venymän) aiheuttavan voiman alapuolella (eli kimmoisasti palautuvan venymän alueella), eli ruuvi ei vielä lähde pysyvästi antamaan periksi.

Suomeksi, jos kiristät samalla momentilla 8.8 ja 10.9 ruuveja, momentilla joka ei vielä riko tai venytä pysyvästi 8.8 ruuvia, molempiin ruuveihin syntyy samanlainen jännitys ja venymä. Jos se kiristysmomentti taas pistää sen 8.8 ruuvin jo pysyvän venymän puolelle, niin sitten taas asiat eivät olekaan enää niin yksinkertaisia.

Momenttikiristykset yleensä pysyvät siellä palautuvan venymän puolella ja astekiristykset sitten venyttävät pultin pysyvästi eli tekevät siitä kertakäyttöisen. Momenttikiristeiset ovat yleensä uudelleen käytettäviä ainakin joitakin kertoja, ARPin pulteillakin on tietty turvallinen kiristyskertojen määrä vaikka niitä joskus "ikuisina" markkinoidaan.

[turbokiisseli]

Osaksi juurikin noin. 10.9 pulttiin saa kohdistaa suuremman ruuvivoiman kuin 8.8:aan ennen kuin siirrytään materiaalin plastiselle alueelle ja venyminen ei ole enää kimmoissaa. Kun myötöraja (yield strength) ylitetään ei pultin venymä enää palaudu. Kimmokerroinhan on materiaalin jännityskäyrän alkuosan kulmakerroin.

Tuossa vepekin linkissä oli eri pulttilaaduille listattu sekä venymisraja, että myötöraja. Venymisrajalla (proof limit / proof strength) tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, miten suuren jännityksen pultti varmasti kestää ennen kuin se alkaa myötää. Venymisrajalle asettuvalla jännityksellä pulttiin ei saa syntyä minkäänlaista pysyvää muodonmuutosta.

[Tommy200rs]

Ei ARP:stä ja hieman vierestä, mutta laitetaan tiedoksi. Ei oikein löytynyt muuta thrediä, johon tämän voisi arkistoida

Pulttikauppa Pohjois-Haagassa:
http://www.ruuvihankinta.fi/web/gues...90FC769BEA5CBD

Paikasta saa pienissä määrissä pulttia, mutteria aluslevyä yms.

Hakusanat:
rosteripultteja, erikoispultti , erikoispultit , kilopultti

[olli_pekka]

Osaako joku kertoa miten nämä pulttisarjat eroavat toisistaan? Ainakin momenteissa on tuntuva ero.

http://jhmotorsports.com/shop/catalo..._56_60_100_130

http://store.034motorsport.com/produ...-2-7t-arp.html

[MJF]

Sama 204-5801 sarja näyttäis olevan molemmissa

[olli_pekka]

Mutta kumpi on oikee momentti?