Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Keskustelua lemmikkieläimistä

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

  • Pari Havannalaista löytyy meiltä, James & Rontti 5 ja 6-vuotiaat !!
    http://1drv.ms/1gD0gvl

    Comment


      Meidän maatiaiskollista aika jätti tuossa loppusyksystä 14 vuoden iässä ja nyt meidän narttu on ollut "yksikseen" kohta puoli vuotta. Ajateltiin että eiköhän tuo tuosta rauhotu ajan myötä (kun ne ei muutenkaan ihan parhaita kavereita olleet ja samaan huoneeseen kun eksyi niin tappelu se yleensä seuras), kun alkoi vaeltamaan pitkin kämppää ja moruaa kuten kollit keväisin. Nyt puolen vuoden jälkeenkin asiat edelleen samalla mallilla joten ainut konsti taitaa olla uuden kaverin hommaaminen.

      Nyt sitten on ajateltu että josko se olis oikein "rotukissi" mikä tuolle kaveriksi tulisi (Coon, Ragdoll tai Norski). Ainut vaan, että kun täällä maalla asustellaan, niin tämä nykyinen on ihan "ulkokissa" vaikkei se nyt montaa minuuttia päivästä ulkosalla viihdykkään ja jos sille täysverisen kaveriksi hommaisi, niin se sitten taas tulisi olemaan "sisäkissa". Mitenköhän tuommoinen mahtaa onnistua? Mitenköhän muuten tuollainen kohta 15 vuotias leikattu narttu uuteen tulokkaasen suhtautuisi. On kyllä sellainen "hoitaja" ollut aina joten uskoisin että ainut ongelma voisi olla "turkin peseminen pilalle", mutta eihän sitä koskaan tiedä kuinka äkäinen vanha rouva tuoltakin paljastuu.

      Tässä vielä kuva tuosta edesmenneestä "hurmurista". 14 vuotta yhteiseloa tuli ja edelleen puolen vuoden jälkeen kuuluu välillä mourunta ja kehräys jostai ja olen sen myös näkevinäni nukkumassa jossain lempipaikoistaan.
      Attached Files

      Comment


        Alkuperäinen kirjoittaja hannu h Näytä viesti
        Onko kenties Havannalainen, jos, niin tuttu asento tuoKIN mm. Meiltä löytyy kaksi Havannalaista !! :)
        Ei Havanalainen vaan Coton de Tulear. On vaan melko lyhyeen karvaan kynitty joten laji tunnistus vaikeutuu.

        Comment


          Meillä alkaa kanssa hippasen tuntumaan siltä että toisen kissan kastraatio ei välttämättä ole onnistunut ihan täydellisesti. Muutaman kerran jahdannut veljeään pitkin taloa eestaas ja mouruaa öisin.

          Comment


          • Moi oon Piina, oon 7 vkoa ja asun täällä nykyään! :)

            Viimisessä myös meiän _kolmas "koira"_..
            Attached Files
            Viimeksi muokannut Tomppis; 4.4.2014, 22:33. Perustelu: Pari kuvaa lisää

            Comment


            • Workin Jack Russell ja Kultainen Noutaja tuo meidän perheeseen elämää.
              https://scontent-b-fra.xx.fbcdn.net/...75317125_n.jpg
              https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.n...63174243_n.jpg

              Comment


                Kuukauden kohta on meidän nartulla olut kaverina tällainen Ragdoll tytteli. On kyllä melkoisen seurallisia tapauksia nämä, ja hivenen kömpelöitäkin. Vanha rouva ei vieläkään oikein ole tottunut ajatukseen että jouku saattaa yhtäkkiä kimppuun hyökätä, mutta samaan huoneeseen menevät välillä jo ihan vahingossa.
                Vielä kun saa Miinan [SIZE=2]([/SIZE][SIZE=2]Nenatnak Bigger Than Life)[/SIZE] tottumaan valjaissa ulkoilemiseen, ja pihalle häkin kasattua kesää varten, niin sitten alkais kaikki sisäkissahommelit olemaan selvänä.
                Attached Files

                Comment


                  Nyt tarvitaan neuvoja ja vertaistukea. Onko kenelläkään kokemusta Berninpaimenkoirasta? Eli pystyykö tällainen koira olemaan muutaman tunnin päivässä yksin tuhoamatta taloa ja syökö koira tyyliin 50kg muonaa/pvä?

                  Tässä on nyt tullut pärjäiltyä syksystä asti ilman karvakuono-kaveria ja vaikeaa on. Siskon labradorinnoutaja Laku on ollut välillä vkonloppuja hoidossa ja tumma tai vaalea noutaja onkin ollut harkinnassa. Myös saksanpaimenkoiraa olen harkinnut.

                  Tuo Berninpaimenkoira on jo näitä edellämainittuja yhtä kokoluokkaa suurempi koira, joten kaikki kokemukset ja kertomukset kuunnellaan. Täältä jo lueskelin vähän lannistaviakin asioita (esim. sairaudet) http://www.petsie.fi/forums/2273-kok...paimenkoirasta
                  Nyt kun olisi vuoden ikäinen, leikkisä pentu tarjolla niin aloin tosissaan tuota harkitsemaan.
                  Henkisen ja fyysisen terveyden ylläpitäjänä koira on ykkönen, mutta edelleen omat työmenot mietityttävät. Välillä koira voisi olla mukanakin, mutta varmasti koira joutuisi viettämään hieman aikaa yksin. Eli mikä voisi olla paras rotuvaihtoehto, jos Berninpaimenkoira on mahdoton? Labradorinnoutajasta ja saksanpaimenkoirasta on jo kokemusta.

                  Ja aiheeseen liittyen, tässä pitkän lenkin jälkeen väsähtänyt 6vuotias Laku-herra.
                  Attached Files
                  Viimeksi muokannut vV8m5; 7.4.2014, 20:26.

                  Comment


                  • Berninpaimenkoira on isoksi koiraksi aktiivinen, mutta sama pätee kaikkiin tuhoavat varmasti pentuna jos tulee aika tylsäksi. Aktiviteettejä tarpeeksi ja akut tyhjäksi koiralta mahdollisimman usein.

                    Ja itse topicciin tuli annettua rescue husky neidille koti muutama viikko takaperin, aivan mahtava lenkkeily kaveri.

                    Comment


                      Kyllä Berniläinen sopeutuu vaikkapa kerrostaloelämään, yhtä sellaista on elinkaari tullut seurattua.

                      Toki ulkoilun oli sitten parempi olla sen 10+km kävelyä päivittäin. Berniläisellä vaan on valitettavasti ihan samaa taipumusta kuin Bernhandilla, eli lonkat eivät tahdo kestää.

                      Samat kommentit toki myös nöffiin.

                      Comment


                        Alkuperäinen kirjoittaja Ronde79
                        Meidän maatiaiskollista aika jätti tuossa loppusyksystä 14 vuoden iässä ja nyt meidän narttu on ollut "yksikseen" kohta puoli vuotta. Ajateltiin että eiköhän tuo tuosta rauhotu ajan myötä (kun ne ei muutenkaan ihan parhaita kavereita olleet ja samaan huoneeseen kun eksyi niin tappelu se yleensä seuras), kun alkoi vaeltamaan pitkin kämppää ja moruaa kuten kollit keväisin. Nyt puolen vuoden jälkeenkin asiat edelleen samalla mallilla joten ainut konsti taitaa olla uuden kaverin hommaaminen.

                        Nyt sitten on ajateltu että josko se olis oikein "rotukissi" mikä tuolle kaveriksi tulisi (Coon, Ragdoll tai Norski). Ainut vaan, että kun täällä maalla asustellaan, niin tämä nykyinen on ihan "ulkokissa" vaikkei se nyt montaa minuuttia päivästä ulkosalla viihdykkään ja jos sille täysverisen kaveriksi hommaisi, niin se sitten taas tulisi olemaan "sisäkissa". Mitenköhän tuommoinen mahtaa onnistua? Mitenköhän muuten tuollainen kohta 15 vuotias leikattu narttu uuteen tulokkaasen suhtautuisi. On kyllä sellainen "hoitaja" ollut aina joten uskoisin että ainut ongelma voisi olla "turkin peseminen pilalle", mutta eihän sitä koskaan tiedä kuinka äkäinen vanha rouva tuoltakin paljastuu.

                        Tässä vielä kuva tuosta edesmenneestä "hurmurista". 14 vuotta yhteiseloa tuli ja edelleen puolen vuoden jälkeen kuuluu välillä mourunta ja kehräys jostai ja olen sen myös näkevinäni nukkumassa jossain lempipaikoistaan.
                        Tuo on aina yhtä surkeaa kun rakkaasta lemmikistä aika jättää. Meilläkin kolli on jo 11v tosin hyvässä kunnossa vielä, mutta 10v neiti sairastaa nivelrikkoa johon saa päivittän lääkettä, mutta tuntuma on ettei montaa vuotta enää oo edessäpäin. :(

                        Sun pitää värkätä ulkohäkki sille, semmonen johon on pääsy talon sisältä. Meillä on tämmönen ulkoterassi näille omille arkajaloille. Kulku on keittiön tuuletusikkunasta. Huono puoli tietty on et ne kantaa myyriä sisälle ja onpa kerran linnunkin tuonu. :P
                        Attached Files

                        Comment


                        • On tämäkin, jo kaksi punkkia löytynyt kissasta ja ei olla vielä edes toukokuussa.

                          Comment


                          • Meiltä löyty ennen pääsiäistä pennulta kaks punkkia. Ei oo enää tuohon takapihan "takana" olevaan heinikkoon/puistikkoon tarvinu yhdenkään koiran mennä..

                            Comment


                              Joo tiedän että auringonpaisteessa on kiva maata. Eikä aikomustakaan lähteä mihinkään.
                              Attached Files

                              Comment


                                Eilen soittele parempi puolisko Helsingistä, että oli koirapuistossa purtu meiän koiraa (chihu). Vähän aikaa oli linkuttanut, mutta näkyviä vaurioita ei tullut onneksi ja nopeasti palautu normaaliksi, täytyy vaan toivoa, ettei ala nyt pelkäämään ja räksyttämään muille koirille.

                                Eniten tuossa ottaa päähän se, että sen koiran omistaja joka puri ei tehnyt mitään oman koiransa eteen vaan katsoi vaan sivusta kun se kävi meidän koiran kimppuun. Avopuoliso joutui itse repimään tuon vieraan koiran meidän koiran kimpusta. Tuon puremisen jälkeen vielä tuo toisen koiran omistaja oli luikkinut karkuun sillä välin kun oli tarkastettu, ettei meidän koiralle tullut mitään vakavempaa. Miksi pitää tulla koira puistoon tuollaisen koiran kanssa joka käy muiden kimppuun? Muut puistossa olijat meinaan kertoivat, että ei ollu eka kerta kun tuo koira kävi jonkun toisen kimppuun. Pahinta on vielä se, että ei oteta vastuuta oman koiran tekemisistä vaan lähdetään vähin äänin karkuun.

                                Se koirakortti voisi olla kätevä... Ei koiraa jos ei korttia, että kuinka koiraa hoidetaan ja koulutetaan.
                                Viimeksi muokannut 54mmy; 26.4.2014, 12:21.

                                Comment


                                • Eipä se kortti sitä kusta ota päästä pois. Meinaan vaan että se pieni prosentti jotka aiheuttavat ongelmia vaikeuttaisivat taas sen suuremman ihmismassan elämää.

                                  Hieman aihetta sivuten. Kävin viimeisen kerran eläinlääkärissä. Koiravainaan tuhkauurnan kävin hakemassa.

                                  Comment


                                  • Osanottoni Samille, tuo ei ole mukavaa. Itse tein saman neljästi vuoden 2011 aikana...

                                    Comment


                                      Eniten tuossa ottaa päähän se, että sen koiran omistaja joka puri ei tehnyt mitään oman koiransa eteen vaan katsoi vaan sivusta kun se kävi meidän koiran kimppuun.
                                      Noita kusipäitä riittää, yhdessä koitapuistossa oli joku 30ikävuoden tuntumassa olevassa pissis pikku piskinsä kanssa ja loppu ajasta mitä olin siellä niin ilmotin pissikselle että joko se vie rakin itse pois tai taitan niskat nuri ja heitän ruhon aidan toiselle puolelle.

                                      Kyseinen rakki hyökkäs jokaisen hurtan kimppuun joka meni "liian lähelle" (pissiksen sanojen mukaan hyökkää tuon takia). Tai jokaisen joka tuli puistoon.

                                      Eniten mua jäi vituttamaan ettei ollu edesmennyt vanhus silloin mukana, olin jättänyt sen kotiin lepäämään. Se olis hyvin pitänyt lauman nuoremmista huolta kun rakki hyökkäili ja saattaa olla etten olis paljoa toista komennellu siinä kohtaa kun hampaat olis uponnut kiinni...


                                      Samille jaksamisia, vittumaisin hetki koiranomistajan arjessa...

                                      Comment


                                        Tuossakin juuri se, että tuskin oppi tuosta mitään. Itse kun olen kotona ja avopuoliso on äidillänsä käymässä. Aivan varmasti jos olisin ollut paikalla niin olisi sen verran saanut raivoamista osakseen, että ei ihan heti unohtaisi.

                                        Kaimalla osanotot täältäkin!

                                        Comment


                                          Tällainen Leo-koira kotiutui luokseni eilen. Leo on 4kk:n ikäinen tiibetinmastiffi-uros, golden väritykseltään ja kuono on kokonaan musta. Hain koiran suuresta koira- perheestä, johon jäi vielä emä ja isä, isän veli sekä viisi pentua.
                                          Eroahdistus vaivasi alkuun ja yö oli levoton, vähän tuli ulosteita sisätiloihin, mutta nyt alkaa kaveri rauhoittua.

                                          Pihan aitaus ei ole heti mahdollista, joten hyviä vinkkejä suuren koiran juoksunarun laittoon voi antaa. Mistä kannattaa ostaa kestävä juoksunaru? Vaijerin/narun voisi asentaa pihan valotolppaan ja toisen pään talon rapattuun kiviseinään, johon ruuvaa koukun. Koukunkin on syytä olla jatkoa ajatellen järeä ja miten sen saisi parhaiten pysymään, ettei halkea irti? Tällainen http://www.danpii.fi/tuotteet.html?id=29/265 kävisi nyt alkuun myös, tuon saisi kiinni järeään metalliaitaan kuistilla.
                                          Attached Files
                                          Viimeksi muokannut vV8m5; 10.5.2014, 13:49.

                                          Comment


                                            Nyt on Villellä kunnon vahti! Meinattiin mekin ihan perinteistä mastiffia, mutta päädyttiin tuttuun ja turvalliseen lappikseen :D Ehkä joskus sitten tulevaisuudessa.

                                            Comment


                                              Äsken kuuntelin että jostain kuuluu kummallinen raahaus ääni. Emäntä oli suihkussa ja oli sinne asti kuullut saman. No suihkuttelun päätyttyä emäntä keksi mistä ääni johtui. Oli tuo meidän koiruli raahannut kookosöljy purkin sängyn alle ja otti siitä iltapalaa.
                                              Saattaa tulla pökäle sutjakasti putkesta ulos huomenna

                                              Comment


                                              • Siinäpä meidän Chihuahuat...
                                                Uusin tulokas Kaapo myös mukana.
                                                Kolme sukupolvea, ja kaikki omia kasvatteja.Click image for larger version

Name:	image.jpg
Views:	1
Size:	150,5 Kt
ID:	1619672

                                                Comment


                                                • Tässäpä meidän lauman uusi tulokas :)

                                                  Aatu Remunen (keskiviikkona tulee 9vko täyteen.)
                                                  Rotuhan tuolla on skotlanninhirvikoira..
                                                  Attached Files

                                                  Comment


                                                  • :(

                                                    Tässäpä meidän Nemo-potilas.. Oli tonkinut jostain maissin tähkän syötäväkseen ilm. viime torstaina, silloin illalla ainakin oksensi kolme palaa ulos. Perjantaina oli jo ihan "flaati" joten vietiin eläinääkäriin jossa todettiin, että yksi pala olisi jäljellä paksusuolessa, ja sen pitäisi tulla luonnollisesti ulos. Kuva siis perjantailta.

                                                    Noh, näin ei sitten käynyt ja lauantaiaamuna oli jo melkoisen huonona, joten uusi reissu lääkäriin (toiseen) oli edessä. Siellä näkyikin mahalaukussa yksi, ohutsuolessa toinen ja vielä peräsuolessa kolmaskin pala... Pikainen leikkaus siis edessä. Nyt emäntä lähti hakemaan koiraa kotiin ja ennusteet on aika 50/50. Että sellaista helleviikkoa täältäpäin.. :/
                                                    Attached Files

                                                    Comment


                                                    • No voi. :( Pidetään peukkuja, että kaikki menee hyvin! Mikä maississa on ongelma?

                                                      Comment


                                                        Onpa harmi, toivottavast selviää ja kaikki menee hyvin.

                                                        Nimim. kahden samanmerkkisen koiran omistaja.

                                                        Edit. ei taida tuo maissintähkä oikein sulaa ja on sen verran iso että tukkii suolen.

                                                        Comment


                                                          Ei itse maississa mikään mutta tähkä tukkii suolen kun ei sula. Vasta oli iltalehdessä juttua vastaavasta tapauksesta.

                                                          Comment


                                                          • Mä hommasin tos yks kesä tollasen. Se on tarhakettu/sinikettu "naali". Otin sen nyrkin kokosena itselle. Niin pienenä, että jouduin syöttää sitä vähän niinku periaattees itte. En oo ihan varma otto iästä, mutta vähän reilun 1kk:den ikäinen taisi olla.

                                                            Sain kesytettyä sen niin hyvin, että homma lähti lapasesta sitte. Siitä tuli kuin koira ja rupesin luottamaan siihen ihan liikaa. Kun kettu oli about 6kk:den ikäinen muutin paikkakunnalta toiselle. Luotto oli vieläkin kaveriini 110% enkä missään nimessä halunnut sitten häntä pitää kiinni vaijerin päässä, kun tähänki asti oli ilman pärjännyt. Uudessa ympäristössä hän pysyi noin 1,5 viikkoa ja katosi pihasta mitään ilmoittamatta. Ollaan mietitty asiaa ja todettu, että puolen vuoden jälkeen koittaa kiima aika. Siksi siis se lähti. Uros oli siis sukupuoleltaan. Uuden ketun otan vielä itselle, kun vaan aikaa sille löytyy. Oli se jotakin niin erikoista kissoihin ja koiriihin verrattuna :-)

                                                            Tässä video mitä Taalekista kuvasin :-)

                                                            https://www.youtube.com/watch?v=hDcQ...yer_detailpage
                                                            Attached Files

                                                            Comment


                                                              Hokiko se "Exteeerminate!" aina ohi kulkeissaan?

                                                              Comment

                                                              Working...
                                                              X