Vr6T B5 avant

[Hammu]

Öljypohja alkaa olla valmis, ahtimen öljynpaluu pitää keksiä johonkin kohtaan. Arvelin että ton reikälevyn yläpuolella vois olla sen koti niin sillon tuskin monessakaan tilanteessa pääsee olemaan öljyä esteenä. Loiskelevyt ja luukut teoriassa pitää nyt öljyä mahdollisimman paljon imusihdillä kaasulla taikka jarrussa, ainakin veden kanssa läträtessä näytti kohtuu järkevältä. Rumathan ne on ku rullatuoli ja käytetyt osat on jotain rosterisaranoita motonetin hyllystä.

Imuilman lämpöanturille kolvasin kaasuläpän jälkeen jengaholkin, en tiiä kumpi parempi plenumissa vai tossa? Plenumissa on kyllä mahdollinen paikka sille jos haluaa testailla.

[Hammu]

Kaikenlaista on taas parsittu, enemmän tai vähemmän olemassaolevien osien viimeistelyä mutta alkaa toi näyttää jo joltain. Järjetön määrä aikaa menee kaikenlaisen pikku huuhaan kokoonpanoon ja suunnitteluun.

[ER]

Tuossa jonkun selostus tuolla videon kommenteissa.:
"The area is pi*(r2^2 - r1^2), expressed using diameters that is pi*(d2^2 - d1^2)/4. It divided by 4 because r^2 = (d/2)^2 = d^2/4. The other 2 on the bottom must come from a simplification that assumes the net force on the friction area is applied at a distance of r1 = d1/2. That then gives Torque = Force * Distance = (Pressure * friction_coefficient * friction_area) * distance = (P*u*pi*(d2^2-d1^2)/4) * d1/2. Multiply those together and you get T = P*u*pi*(d2^2-d1^2)/8. This would be a conservative estimate of the torque because the actual net moment arm is somewhere between d1 and d2 (out closer to d2 than d1 due to the exponential increase in relative area out near d2). If you wanted to figure that out precisely you'd have to do some calculus to integrate the torque over the entire surface area. It would be a lot messier, and considering that it is an estimate do begin with (because P and friction coefficient are estimates) - probably not worth the effort.?"

[diffas]

Yhtälössä on varmaan 8 kitkapintaa.

[matrikkel]

Joo ja ei. Mie en hahmottanut että jokaisen kitkaparin välissä oli tukipiste vauhtipyörään. Olisi Hammun kuvasta pitänyt nähdä se - tavallaan mie näinkin sen, mutta en sisäistänyt ja käsitin väärin. Keskenlentoinen ajatus oletti että kytkinakseli yltää vain uloimpaan pakkaan ja levyjen välissä oleva välilevy pyörii kytkinlevyjen mukana olematta mitenkään kytkettynä vauhtipyörän pyörimisnopeuteen. Kun sitten miulle lyötiin kuva ja video naaman eteen, niin se kertoi että hommahan on ihan selvä ja mie olin käsittänyt monilevypakan rakenteen aivan päin persettä.

Toi kaavan pii*kitkakerroin*paineasetelman paine*kytkinlevyn ulkohalkaisijan tulon jakaminen kahdeksalla ja kertomalla kitkapintojen määrä todellisella kitkapinnan pintaa-alalla aukeaa, mutta mie en nyt hahmota mistä toi kasi tempaistaan nimittäjän alle? :-) Avataan uusi aihe jos rupeaa rönsyilemään.

[Repo/promo]

Nii Romy ne 600Nm liimaliitokset ei oo peräkkäin, vaan rinnakkain, mutta joo, jos tuo video selvitti asian, niin sittenhän asia on kunnossa. Sä olit vetämässä sitä kytkinpakkaa irti vauhtipallosta, ku piti kiertää dampperin päästä pulttia momenttiavaimella, kässäri päällä ja vaihde silmässä.

[matrikkel]

Wau! Kaikkea sitä oppii - ikinä kun ei monilevykytkintä ole tarvinnut nähdä, ajatusketju meni ihan väärille urille.

Video valaisi homman. :-)

[andre_]

https://youtu.be/SQvFg4WbdZ4

[Qekko]

Tästä melkein voisi perustaa jo uuden ketjun monilevykytkimen toimintaperiaate...
Tuossa menee pieleen kun ajatellaan, että jos yksi liitos antaa periksi niin silloin alkaa heti luistamaan.
Kytkinlevyt ovat samassa akselissa kiinni ja vauhtipyörä sekä kytkinten välinen levy ovat paineasetelman kanssa yhtä.

Kun tiedetään, että paineasetelman voima (F) ei katoa mihinkään, vaikka kytkinlevyjä lisätään vaan vaikuttaa samalla voimalla jokaisen levyn läpi.
Jotta kuvassa näkyvä A levy saadaan luistamaan tarvitaan voimaa/vääntöä X verran riippuen pinta-alasta, kitkakertoimesta ja ylhäältä vaikuttavasta voimasta jne..
Mutta jos liikutetaan A ja B levyä samaan aikaan kuten monilevykytkimessä. Tarvitaan tuplamäärä voimaa, koska muuttujat ovat samat kummankin levyn kohdalla.

[matrikkel]

Sori, miun moka. Korjaan lausumaani. Bussipysäkillä.

Pintapaine ei muutu. Pinta-ala ei muutu. Voima ei katoa mihinkään.

Meinasi aivot nyrjähtää kun rupesin liimaliitoksia autoa ajaessa simuloimaan - ne kun tavallaan ovat aika tuttuja. Tulin siihen käsitykseen että kaksi perättäin liimattua 600Nm liimapintaa kestää yhteensä 600Nm jollei liiman lujuutta muuteta. Jänisliima on vaihdettava epoksiksi.

Se puusepän logiikalla.

Sähköasentajan logiikka taas kertoo että 10A sulake siirtää 100 Voltin jännitteellä 1000W tehoa eteenpäin. Jos sarjaan kytketään toinen sulake, tehonkesto ei muutu.

Jotta saataisiin 2000W siirrettyä pitää 10A sulakkeet kytkeä kaksi rinnan. Tai sitten jännite on tuplattava 200 Volttiin.

Kytkinhän on sulake? :-o Tässä tapauksessa sarjaan kytkettynä. 600Nm levy kestää 600Nm. Voimahan ei häviä? Joten jokaiseen liitospintaan kohdistuu 600Nm momentti.

Liima ja jännite tässä vastaavat paineasetelmaa. Tuplataan paineasetelman aihettama voima, niin meillä on tuplatehon välittävä liitos???

Lämmöntuotto jakautuu sitten taas per levypinta. Lämpö tappaa levyn, tässä se saavutettu etu? Lämmöntuotto on siitten ilmeisesti jonkinasteinen 1/x jossa x on levyjen lukumäärä.

Miusta tää tuplalevykytkin on brilliantti juttu vakio-osilla tehtynä.

Olen pahoillani, yrittäkää kestää. :-) :-E

[Hammu]

Levyt on tosiaan LUKin 8090s, punnailin niin ne on 1.25kg kappale ja matsku on kevlar vaikka orgaaniselta näyttääkin. Luistattamalla paljon kevlaripinnan saa kyllä lasittumaan mutta tuohon saa kyllä tilalle orgaaniset tai sintterit jos maistuu pahalle.

8090S with Kevlar is a material for very demanding applications such as high-performance sport, tuning and hard working conditions.

[Qekko]

Ajatellaan näin jos 100kg henkilö seisoo kahden päällekäin olevien kiekkojen päällä. Kiekkojen välissä oleva paine on tismalleen sama 100kg kuin alimmaisen ja maan välillä.
Vaikka kiekkoja lisättäisiin pintapaine pysyy aina samana vaikka materiaalien välinen pinta-ala kasvaa.

[Barabbas]

Useammalla levyllä saadaan pienempään tilaan tuota pinta-alaa kuin kasvattamalla levyn halkaisijaa. Kuten moottoripyörissä. Itsellä siis se ajatus että jos levyjä lisätään, myös paineasetelman jousia vahvistetaan.

[kalsket]

Jos asia olisi noin niin levyjen lisäämisessä ei olisi mitään järkeä kun ei sillä saavuttaisi muuta kuin suurempia inertiamassa levyjen muodossa. Tätä vasten olisi järjetöntä että esim. F1:n kytkimissä on useita levyjä päällekkäin.

[Barabbas]

Minä olisin tässä Romyn mielipiteen kanssa samoilla linjoilla. Siis sama pintapaine kuin yksi levyisenä mutta jaettuna kahden levyn kanssa tässä tapauksessa.. Kytkimeen tulee tupla määrä pinta-alaa joka kompensoi tuota pintapaineen menetystä. Myös yhden levyn kokema lämpörasitus luistatuksen aikana puolittuu.. Vaatii kyllä korkeampaa matematiikkaa/fysiikkaa/mallinnusta/simulointia että osaisi laskea kuinka kaikki toisiinsa vaikuttaa.

[Repo/promo]

Romy, stetson harrisonit meni nyt vähä pieleen. Ei se pintapaine puolitu, kun ne kiekot on päällekkäin.

Ajattele kytkimen pitopintaa liimaliitoksena. Eli yhden levyn pitovoima on nyt 600Nm.

Sitten toinen levy pitää samat 600Nm, jolloin yhteensä pitoja 1200Nm.

Orgaaniset levythän tuossa on, eikä sintterit. Takuulla hyvän tuntunen, ja saa luistattaa, muttamutta, voi olla kytkentärenkaat kovilla, kun on tuota hitausmomenttia aika lailla vitusti. Toivotaan että pelaa.

[okkim]

Sama pintapainehan niille tulee koska ovat päällekäin?

[matrikkel]

...Stetson-Harrisoniin nojaten; tuplamäärä levyjä puolittaa pintapaineen per levypinta, pinta-alan samalla kaksinkertaistuessa - jotenkin tulee fiilis että 2 x kytkinlevy <> 2 x vääntömomentti? Paineasetelman Force pitäisi tuplata?

[gedu]

no täähän on ratalelu... lyhyt luisto et pääsee teltasta ulos ja sen jälkeen käytännössä ei luistatella.

Vartin lähtö sit taas o just niin eri juttu ku radan kiertäminen mutkineen, et turha ees sotkea sitä ja tätä :D

[mza_]

Minä mietin itselle kans tuollaista, kyselin valmistajalta mitenkä passaa luistatella varttimaili lähdöissä niin sanoivat että ei suosittele minkäänlaista luistatusta. Ja hetken Kevlar levyn lämmönkesto ominaisuuksia googlatessani tuntuu se perus sintteri parhaalta vaihtoehdolta kuitenkin.

[Hammu]

Mä hiukan kiusallaan jätin tän kuvan laittamatta aikasemmin. Reilu 600 nyyttonia per levy lupaavat pitävän.

[mza_]

Näyttäs kaksi kpl levyjä olevan :)

[pv]

Sekö tuollainen taviskytkin piisaa tässä?

[Mr.Crossfire]

Sori mun asenne. :) Aina ei muista että joku ottaa nämä minunkin jutut tosissaan. En minä ole mikään moottorijeesus, mutta aika paljo tuntuu että foorumikeskusteluissa keskitytään jonkun pakosarjan primäärin laippaliitoksen pinnanlaadun pyöristykseen kun merkitys kokonaiskuvassa on häviävän pieni.

Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin Hannu meinaa viedä tätä laitetta mutkaradalle ulkoilemaan. Siinä kohtaa kaikki yli 400hv aiheuttaa ehkä enemmänkin haastetta kuin pienempiä kierrosaikoja, varsinkin kun ei ole ammattikuski. Eli jos nyt käyttää tuhat tuntia imusarjan kanssa ja toiset tuhat tuntia pakosarjan kanssa niin joku toinen on jo edellä joka käytti vaikka 500 tuntia autolla ajamiseen ja säätämiseen.

Eri asia jos on kovaa faktaa vaikka siitä että kone sulaa vääjäämättömästi jos laittaa imutorvet noin tai primäärit näin.

Jesselle propsit siitä että on yritystä ja tekemisen meininkiä. Monella jää pelkästään haaveilun asteelle. Mä en vaan ymmärrä semmosta harrastamista missä ensin kysytään että meneeks tää rikki ja sitte kun sanotaan että joo menee, on kokeiltu, niin pitää kuitenki vielä ite rikkoo omat vehkeet. Eihän se minulta pois ole mutta en vaan ymmärrä.

[Hammu]

Kolvailin tänään imarin tötteröt loppuun niin että palikka oli kiinni H profiilin palkissa. Saas nähä vääntyilikö vai suoristuiko.

Kytkin posautettiin viikonloppuna paikalleen vauhtipyörän kanssa. 240mm SRE asetelmalla.

[Hammu]

Virtauksista ja kolvaamisesta helpompiin asioihin. Postipate kanto ebaystä naksautetun parinkympin startin ja se sopii paikalleen.

Eipä ollu startinkaa osto aivan yksinkertanen homma. Ekasta paikasta tuli jenkkifoordin laturi, toisesta paikasta palautettiin rahat parin päivän päästä ostosta. Kolmas nyt sit tärppäs kun otin tollasen käytetyn pökäleen sovitukseen.

[JM]

Sepä se. En ole vielä koittanut, mutta ajattelin testata, miten mig-lanka toimisi täytteenä. Ei tulis sitä sulaa tavaraa liian paljon siihen saumaan ja lämpökin pysyisi siten vähän paremmin (ehkä?) hanskassa.

[AnLe]

Joo, kyllä tiedossa että liika lämmöntuotto tota tekee, mutta tee siinä sitte nopeesti kun 10mm kamaa kolvaat 3mm kamaan ja tilaa ole nimeksikään ja putkipienassa astekulma vaihtelee pystyn ja aivan kumollaan olevan välillä.

[TomVi]

rst itseasiassa vetelee pahiten. Työkseni kun alu ja rst putkia ja levyjä tulee hitsailtua.

[jipitkan]

Vetelyjen kanssa helpottaa myös isot virrat ja nopea eteneminen. Mitä pienemmillä virroilla ja mitä kauemmin niitä palikoita hieroo, sitä pahemmin ne vetää kieroon. Voi kuulostaa järjenvastaiselta, mutta sellaista se maailmanmeno välillä on.