Jakke ja Sepi lunta pudottamassa

[hopsis]

http://naurunappula.com/556009

[-Maukka-]

Aina ei järki päätä pakota.

[okkim]

Olisko nuo tulleet itsestään alas?

[JAP3]

Mietin ihan samaa. Muuten luulis, et noin noheva lumenpudottaja olis itsekin tuossa autojen katoilla.

[Vänni]

Nuo kuvat näyttäisi olevan Kartanonkoskelta Vantaalta siellä lumi tuli alas tuollaisin seurauksin viime viikolla. Saattaisi hieman ketuttaa jos olisi omalle autolle käyny noin. Siinä on hyvä alkaa taistelemaan kiinteistön kanssa korvauksista, kasko tuota tuskin korvaa, kun kysessää on luonnonilmiö.

[voveli]

Näihin lumenpudotusjuttuihin liittyen.. Ammattilaislumenpudottajillahan on sääntö, että aina kun ollaan lunta pudottamassa, pitää paikalla olla 3 työntekijää (Kaksi esim. katolla pudottamassa lunta ja yksi maassa varmistamassa ettei kukaan kävele alle). No menin lauantaina töihin ja kattelin kun kaksi jätkää heilu lapioiden ja kolan kanssa katolla, rupesin ihmettelemään että mistä kuuluu musiikkia.. Kun kävelin näiden lumenpudottajien auton ohi, huomasin musiikin tulevan auton radiosta ja tämä kolmas varmistaja veti sikeitä kuskin penkillä. :)

[Mikke]

Taloyhtiön vastuuvakuutuksesta menee. Ellei auto ole pysäköity sellaiselle paikalle, jossa se ei saa olla. Myös auton kasko korvaa, jos ei saa taloyhtiön piikkiin.

Muistakaa sitten kun tappelette taloyhtiön kanssa, että pelkkä kyltti ei riitä varoittamaan putoavasta lumesta, vaan pitää olla puomilla eristetty alue.

Nimimerkillä "kokemusta on"

[jasso]

Itsekseenhän nuo on tuolta tullut. Jos katon kolaamalla ottaa noin puhtaaksi, niin kyllä se on pinta vähintäänkin entinen.

[Vieras]

Näissä kuvissa näkyy hyvin tämän talven trendi taloyhtiöissä.
Tilataan pudotus vasta kun lunta on aivan liikaa ja katot alkaa vuotamaan, tai sitten ei lainkaan kuten kuvissa.
Järjen köyhyyttä isännöitsijöiltä.

[jasso]

Ei tuota kuormaa nyt katoilla niin paljon ole, että prakaisivat muusta syystä kuin tekovirheestä. Huonot lumiesteet tuossa kuvan katossa.

[okkim]

Täältä näkyy lumikuorman määrä, monessa paikassa lunta ei ole lähellekään liikaa.

[Vieras]

Ei tuota kuormaa nyt katoilla niin paljon ole, että prakaisivat muusta syystä kuin tekovirheestä. Huonot lumiesteet tuossa kuvan katossa.

Esim. Helsingin keskustan taloissa on monessa katossa lämpövuotoa sen verran, että lumi sulaa ihan katonrajasta. Ennen sitä on toki tullut 50-100cm lunta päälle.
Kuka arvaa miten käy?
Tiilikatossa lumi painaa tiilien välistä veden jopa ns.ylämäkeen tiilen väärälle puolelle ja märkä asunto alla on varma asia.
Sama homma käy peltikatossa. Siihen päälle jäätyneet rännit joissa 30cm jäätä ja syöksytorvet katolle asti umpijäässä. Jotain apua on antanut esim. Kruunuhaan arvotaloissa lämmityskaapelit ränneissä.

Niin että onko se tekovirhe ja olisiko asia voitu estää aikaisemmalla lumenpudotuksella, sitä voi jokainen miettiä. Mielestäni suoranainen tekovika se ei ole, olosuhteet vain ovat mitä ovat. Järkeä jos olisi käyttänyt niin noiltakin vesivuodoilta olisi vältytty.
Pari kattoa on tullut tänä talvena tyhjättyä päivätyön ohella, joten vähän on käsitystä mistä puhun.

Helsinki on muuten aika erilainen ylhäältä päin katsottuna.

[jasso]

Siis vuotaako kerrostalojen katot aina talvella keväisin?

Aika moni muuten luulee ihan oikeasti, että lumi alkaa painaa huomattavasti enemmän, kun se sulaa märäksi. Jotenkin se ei mene perille edes selittämällä, kun lumikolassakin se märkä lumi painaa reilusti enemmän... Niin, että kun se pyykkinaru riippuu, niin se riippuu eikä tiede ole sitä pystynyt selittämään ja mihin sitä atomivoimaa tarvitaan, kun onhan meillä sähköt...

[Arppi]

ei tiilikatto vuoda vaikka vesi menisikin tiilen väärällä puolelle... Aluskate pitää huolen siitä ja sellaista tiilikattoa ei pitäisi olla missä ei aluskatetta olisi..

Sillä ei ole katon kannalta mitään merkitystä vaikka siellä räystäällä olisi se puolimetrinen jääpatio, mutta sitten kun se tippuu jonkun päälle se alkaa kiinnostaa..

Peltikattokaan ei vuoda vaikka siellä olisi lammikko katolla, profiilipellin kanssa päte tuo aluskate ja konesaumassa tulpa+engla pitää siitä huolen

Kattoja ei siis kolata tyhjäksi kattojen takia vaan alla menevien ihmisten(poislukien hallien tasakatot) vai montako asuinrakennuksen kattoa tiedätte sortuneen lumen takia?

[Vieras]

Jaa no taitaa sitten kaverinkin firma tehdä turhaa työtä, jos ei katot vuoda kun on metri lunta katolla. Ilmeisesti asukkaat kuvittelevat vain veden joka tulee asuntoon sisään.

Olen itse omin silmin nähnyt kymmeniä kattoja jotka vuotavat, juurikin nyt kun on paljon lunta ja rännistä ylöspäin katolle on jäätä monta kymmentä senttiä.

Että kyllä niitä kattoja kolataan myös sen vuotamisen takia, lumet pois ja korjaaja tilalle. Jostain kummasta syystä vuotoja ilmenee juuri nyt kun lunta on paljon. Ei siis sen takia että on ilmat lämmenneet. Joka päivä tulee hätä keikkoja kun vedet tulee sisälle asuntoon. Ja puhutaan siis kerrostaloista ,ei omakoti tai rivitaloista. Ja etenkin Helsingin keskustan taloista.
Yhteen oli muuten tehty uusi tiilikatto n.5v sitten ja vettä tuli kolmeen asuntoon. Ainoa tapa avata rännit ja syöksyt oli sulattaa jää katon reunalta höyryllä, hakkaamisella kun ei saa kuin haljenneita kattotiilejä. 12h homma sunnuntaina. Katolla metri lunta ja ränneissä jäätä 30cm. Olisko kannattanut tyhjentää aiemmin? Pakkasiakin oli ollut viikon verran reilusti.

Edit: En laittaisi työvirheen piikkiin jos vanha katto vuotaa, huolimatonta katon hoitoa kyllä. Mutta nekin kastumiset olisi estetty jos lumet olisi tiputettu aiemmin. Ei olisi ollut sitä massaa painamassa vettä saumojen läpi.

[jasso]

Kyllä minä sanoisin vuotavaa kattoa nimenomaan huonosti rakennetuksi. Toki vuotava katto ei vuoda aurinkoisenä kesäpäivänä, kun ei ole mitään vuodettavaa, että siinä mielessä sään vika :)

[diffas]

Paitsi että kattoja ei ole tarkoitettu uima-altaaksi. Tuossaki yhdessä talossa vesi ei
pääse pois katolta kun jää tukkii väylät -> peltikaton saumojen välistä sisään.

[loponen]

ei tiilikatto vuoda vaikka vesi menisikin tiilen väärällä puolelle... Aluskate pitää huolen siitä ja sellaista tiilikattoa ei pitäisi olla missä ei aluskatetta olisi..

Sillä ei ole katon kannalta mitään merkitystä vaikka siellä räystäällä olisi se puolimetrinen jääpatio, mutta sitten kun se tippuu jonkun päälle se alkaa kiinnostaa..

Peltikattokaan ei vuoda vaikka siellä olisi lammikko katolla, profiilipellin kanssa päte tuo aluskate ja konesaumassa tulpa+engla pitää siitä huolen

Kattoja ei siis kolata tyhjäksi kattojen takia vaan alla menevien ihmisten(poislukien hallien tasakatot) vai montako asuinrakennuksen kattoa tiedätte sortuneen lumen takia?

40-, 50-, 60- lukujen tiili- sekä peltikatoissa ei ole juurikaan käytetty aluskatteita.
Ja 70- luvun aluskatteetkin on jo hapertuneet vettä pitämättömiksi, joten aika suuresta ongelmasta on kyse.

[sakarivo]

Aluskatetta alettiin yleisemmin käyttää vasta -80 -90 lukujen taitteessa, kun paremmin ymmärrettiin hyödyt...

[RS2]

Uudemmissakin taloissa ollut aluskatteissa ongelmia...

[fjonga]

No, 2003-2004 rakennetusta omakotitalosta lähti kattotiili(ä?) kävelemään tuossa kun oli hetkemmän sulaa. Kunnon aluskate varmaan pitää sulamisvedet poissa, mutta jos katolla on vielä tonnikaupalla snögöä, niin voipi olla että aluskatekin on hätää kärsimässä kun lumet alkaa pyrkimään alaspäin. Tiili lähti kuitenkin lipettiin lähempänä ränniä kun harjaa. Katto tehty talotehtaan toimesta... *itun *ittu sanon minä.

[mikavirta]

Nykyään kyllä tuo aluskate oikein asennettuna kestää kyllä äärettämän paljon. Jos kate on jätetty hieman notkolle se kestää lämpötila vaihtelut (katteen laajeneminen & kutistuminen) ja vesi kulkee oikeasti siellä kattotuolien välissä eikä ilmarivan vieressä jolloin se vesi imeytyy siihen ilmaripaan ja siitä sitten kulkeutuu ilmarivan naulaa pitkin aluskatteen alapuolelle.

Muutaman tiilen puuttuminen ei tosiaan vielä haittaa, kyllä kate sen kestää. Rakennusvaiheessa kun on ilmarivat laitettu ja ollaan ruoteita laitettu niin olen ollut todistamassa kun 90 kiloinen mies kaatuu siihen aluskatteen päälle eikä kaveri tippunut alas vaan jäi siihen päälle sydän kurkussa makoilemaan =)

Itselläni jäi syksyllä tallin katto kesken kun tuli kiirus saaha hevoset sisälle ennen pakkasia ja kerkesi lumet tulemaan katolle niin jäi sitten pellit laittamatta. Viikko takaperin kolasin katon (noin 50 cm) lunta alas eikä mitään ollut katteelle tapahtunut. siis vain kate ilmarivat ja ruoteet oli tämän talven asennettuna.

Ja kyllä noita monesti on rakennuksilla nähty että laitetaan pellit tai tiilet mitkä sitten laitetaankin vasta keväällä kun se katon teko useasti ajoittuu vasta sinne loppu syksyyn/ alku talveen. Varsinkin isommissa projekteissa.

[Arppi]

40-60 luvun tiilikatteet olis ehkä pitänyt jo uusia muutama kymmenen vuotta sitten, ellei silloin ole tehty tiiliä joille on elinikää laskettu 70vuotta, tuskin...
Itseäni lainaten , sellaista tiilikattoa 2010 luvun suomessa ei pitäisi olla jossa ei aluskatetta ole!

Jos katto vuotaa sisään pienestä lumikerroksesta niin on kyseessä valmistusvirhe tai katon huollon laiminlyönti. Oikein tehdyn katon "pitäisi" kestää 300mm vesilammikko vuotamatta..

[mafra]

Noita lumi karttoja voi katella ja tulkita niinku haluaa. Omalla katolla pohjois puolella metri lunta ja etelän puolella enemmän.
Näin Torniossa. Toki riippuu muistakin tekijöistä joten "yksilöllistä" sekin.

Kyllähän kaikki katot pitävät vaikka monsuuni sateen, mutta ku rännit ja räystäs kun jäätyy niin ylempää alas tuleva vesi törmää jäähän ja alkaa "kiikkumaan" ylös ja reiät löytyy. Vanhemmissa rakennuksissa ei alus katetta niin ongelma on valmis.

Kovalla tuulellakin sataessa vesi voi tunkea alus katteen puolelle siis kesällä.

Niin ja siitä painosta? Eikös lumi sido kosteutta itseensä ja näin paino nousee täh?

[RS2]

Mafran viimeisen lauseen sisältöä olen itsekin miettinyt. Jos ja kun ilma lauhtuu ja kosteus nousee, lumen luulisi imevän kosteutta ja paino nousee. Lumihan on kuin pesusieni tavallaan. Kuivana kevyttä ja märkänä painavaa.

[Dieselman]

Mafran viimeisen lauseen sisältöä olen itsekin miettinyt. Jos ja kun ilma lauhtuu ja kosteus nousee, lumen luulisi imevän kosteutta ja paino nousee. Lumihan on kuin pesusieni tavallaan. Kuivana kevyttä ja märkänä painavaa.

Taisi olla että max 1kg/m2 pystyy sitomaan per vuorokausi.

[loponen]

40-60 luvun tiilikatteet olis ehkä pitänyt jo uusia muutama kymmenen vuotta sitten, ellei silloin ole tehty tiiliä joille on elinikää laskettu 70vuotta, tuskin...
Itseäni lainaten , sellaista tiilikattoa 2010 luvun suomessa ei pitäisi olla jossa ei aluskatetta ole!

Jos katto vuotaa sisään pienestä lumikerroksesta niin on kyseessä valmistusvirhe tai katon huollon laiminlyönti. Oikein tehdyn katon "pitäisi" kestää 300mm vesilammikko vuotamatta..

Vaan kun niitä 40-60- lukujen katteita on PALJON, sekä tiilisinä että peltisinä.

Itse vaihdoin 3 vuotta takaperin vuonna -48 laitetun tiilikatteen tilalle konesaumakatteen, vain ja ainoastaan tuon aluskatteen puuttumisen takia.

Muutenhan tuo vanha tiilikate oli täysin moitteettomassa kunnossa, alkoi vaan kyllästyttämään jokakeväinen katon vuotaminen.
Sateella ei sentään vuotanut mutta tuo lumien sulaminen aiheutti tulvimisen tiilen saumoista.

[vepek]

Mafran viimeisen lauseen sisältöä olen itsekin miettinyt. Jos ja kun ilma lauhtuu ja kosteus nousee, lumen luulisi imevän kosteutta ja paino nousee. Lumihan on kuin pesusieni tavallaan. Kuivana kevyttä ja märkänä painavaa.

Yleensä luullaan suojasään tekevän lumen raskaaksi, mutta todellisuudessa lumi menee kasaan suojasäällä, tällöin sama kuutiomäärä tuntuu painavammalta . Kyllä lumi myös ottaa ilmasta kosteutta, jos esim. ilma on kylmempää kuin lumi, mutta tällöinkin puhutaan vain noin sadasosan painonlisäyksestä . Vesisateella tilanne on sitten toinen.
Ja kyllä se sienikin ulkona plussakelillä kuivuu, jos ei sada.

[mikavirta]

Ja nykyäänhän ei suositella mitään kattoa tehtäväksi ilman aluskatetta. Ei edes konasauma peltiä.

[loponen]

Ja nykyäänhän ei suositella mitään kattoa tehtäväksi ilman aluskatetta. Ei edes konasauma peltiä.

No ei varsinkaan peltikattoa, sillä kondensoi varsin paljon.
Kait se jo on tullut selväksi, ettei tiilikate eikä peltikate, (edes konesaumakate), ole vesitiivis ilman aluskatetta.