banner  

Palaa takaisin   Audifinns > Yleiset > Muu tekniikka
Audiclub.fi etusivulle forum

Muu tekniikka Kaikki autoihin liittymätön tekninen keskustelu. esim. rakentaminen, kodinkoneet, jne.

Vastaa
 
Työkalut Display Modes
arto s arto s ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2014
ACF jäsen
Moderaattori

  #401  
Vanha 28.07.2015, 11:45

Alkaa olla lähellä. LTO-koneen valinta olisi edessä. Ei varmaan kannata säästää kolmesta viiteen sataa euroa ja ostaa noita vanhoja malleja, joissa hyötysuhde on 60%? Muuta huomioitavaa valinnassa? Talossa on vesikiertoinen lämmitys (öljy), jota tuli pidettyä viime talvenakin melko pienellä. Takassa paloi viitisen kuutiota ja loput ilpillä.

Öljykattila ja poltin ovat tuoreehkot, vuodelta 2011, joten saavat olla niillä sijoillaan. Lähinnä ähmäröin, otanko sähköpatterilla tuon IV-koneen, vai vesikiertoisella. Öljystä varmaan hankkiudutaan eroon sitten joskus, muttei ihan heti.
Jaakko J Jaakko J ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #402  
Vanha 28.07.2015, 17:40

Noilla leveysasteilla kannattaa valita jälkilämmitys sähköpatterilla. Säästät koneen hinnassa jo helposti 400e.
Ipsi Ipsi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #403  
Vanha 28.07.2015, 21:19

Mulle sanoi yksi tuttu omalla kokemuksella, että älä ota IV-konetta sähköisellä lämmityksellä. Nopealla lämpötilanvaihdolla se kenno menee tukkoon kun ei reagoi tarpeeksi äkkiä. Meillä on vesikiertoinen, mutta hinnaneroa koneen osalta en osaa sanoa kun ei muuta edes katsottu. Mentiin ihan LVI-sunnittelijan suosituksen mukaan.

Jos Jaakko tarkoittaa, että sähkö vs. vesi hinnaneroa on satasia, niin yhtä lailla eri merkkisten ja mallisten koneiden välillä on sama juttu.
kymi kymi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #404  
Vanha 29.07.2015, 01:54

Jäänyt kommentoimatta tuohon ilmastointi-/ilmanvaihtokeskusteluun, joten stoorista voi tulla pitkähkö. Itellä on alla 60-luvun lopulla rakennettu puurunkoinen tiiliverhoiltu omakotitalo yhdessä kerroksessa. Tänne muutettaessa tilanne oli se, että ilmanvaihto toimi painovoimaisesti ja ikkunat/ovet tiivistetty entisten omistajien toimesta aina sieltä mistä on vetänyt aina sillä tiivisteteipillä mitä on ollut kulloinkin saatavilla. Lämmitysmuotona talossa on tuplapesällä öljy, sekä makuuhuoneille ilmalämpöpumppu ja kylppäriin osittainen mukavuuslattialämmitys sähköllä. Olohuoneessa varaava takka aktiivisessa käytössä ja käytännössä kattilassa palaa puita kuutioissa enemmän kuin öljyä litroissa.

Suurimman osan elämästäni koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa viettäneenä ei jäänyt epäselväksi, että raikkaaseen taloon on mukava palata. Tai että on epänormaalia kun sateella kylppärin nurkan venttiilin alle tulee vettä (oli suora hormi katolle, auki yläpäästä). Lisäksi kun kaverille tuli rakennettua 2000-luvun puolivälissä kanavat taloon, ei ollut pienintäkään epäselvyyttä siitä ettenkö oman taloni kohdalla näin menettelisi ja iskisi konetta nurkkaan ilmaa vaihtamaan.

Pitkään pohdiskelin tuota ilman esilämmitystä sähköllä vai vedellä. Suositukset yleisesti Etelä-Suomessa painottuvat sähkön puolelle, ellei sitten lämmitysvesi ole edullista tai helposti kytkettävissä koneelle. Itselläni tuo ongelma ratkesi poistamalla talon keskellä olevasta varastokomerosta patteri, josta naapurihuoneeseen noin 5m putkivedot siroilla putkilla. Koneena "tietysti" pyöriväkennoinen, jolloin lämmön talteenotosta hyötyy myös talvipakkasilla ja ilmastointi on täysverisenä käytössä 24/7.

Jos jotain tuli tästä omasta tekeleestä opittua, niin ehdottomasti kanaviksi kannattaa valita uponorin esieristetyt kanavat. Säästää todella paljon työtä, tilaa, ähertämistä ja putkia voi sahailla käsisahalla ullakolla ilman sähköä, paineilmaa tai mahdollisia kipinöitä. Eristeeksihän tuo esieriste ei riitä, mutta vähentää eristystarvetta ja mahdollistaa myös kylmän ilman käskyttämisen kanavistoon jos kone sitä tukee. Itselleni otin vielä sähköisen suodattimen tuloilmalle. Talo kun sijaitsee isohkon tien ja ison pellon välissä, niin pölyä täältä ei puutu. Sen huomasi jo ensimmäisillä ullakkokäynneillä.

Äh, aina jotain unohtaa. Eli olin yllättynyt siitä, että näinkin vanha talo on varustettu edes kohtuullisin höyrysuluin. Helpotti siis entisestään päätöstä siirtyä koneelliseen ilmanvaihtoon. Ilmanvaihdon jälkeen ikkunat ja ulko-ovet on tiivistelty silikoniputkitiivisteellä. Tiivistykset vaikutti erittäin positiivisesti sisälle kantautuvaan äänimaailmaan.

Jos jotain pahaa pitää löytää, niin nyt ollaan koneellisen ilmanvaihdon orjia. Viime syksynä hajosi piirikortti ilmanvaihtokoneesta ja siihen meni oman loman takia tarpeettoman paljon aikaa. Ikkunat huurussa, tunkkainen ilma, lämpö ei jakaudu tasaisesti jne.

Viimeksi muokannut kymi 29.07.2015 02:04
horch horch ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #405  
Vanha 15.08.2015, 22:21

Mitään en juuri näistä vehkeistä ymmärrä mutta kokeillaan nyt kysyä.

Eli kototaloon vaihdettiin vanhan lämmityskattilan tilalle käytetty Arimax 17R. Putket tuli laittamaan ammattimies. Öljypoltinta ei ole vielä kytketty. Pannu täytettiin ja sähkövastuksen lämpötila laitettiin 60 asteeseen. Virta kytkettäessä lämpötila näytti 12 astetta. Pientä ihmetystä herätti kun termostaatti katkaisi lämmityksen jo 20 asteessa. Kierto ei ollut päällä silloin. Miten lämmitys voi katketa jo tuossa lämpötilassa? Ihan turhahan kiertoa on pitää päällä kesällä mutta ilman kiertoa pannu ei vain lämpene.

Nyt suntti on säädettynä ykköseen ja kiertovesipumppu on kakkosella. Termostaatti on asetettu 75 asteeseen mutta lämpötila ei silti nouse kuin 64 asteeseen ja lähtee lämmittämään kun tippuu 61 asteeseen. Seilaa koko ajan tuolla pienellä alueella. Nyt kun emäntä kävi suihkussa niin pannun lämpötila oli tippunut 45 asteeseen eikä silti ollut lähtenyt lämmittämään. Parin tunnin päästä oli noussut tuohon reiluun 60 asteeseen mutta miks ihmeessä ei ollut lähtenyt lämmitämään vaan oli päästänyt lämmön tippumaan tuonne 40 asteeseen vaikka muuten seilaa tuossa 60 asteessa?

e: Eli sisäkierto pitää olla päällä jostain kumman syystä, muuten ei tahdo kattilan lämmitys pelata, mikä ei mielestäni ole normaalia.

e2: Nyt kokeilin vielä kun lämpötila näytti vähän yli 60 astetta niin kuumaa vettä ei riittänyt kuin noin puoleksi minuutiksi kun hanasta päästin tulemaan. Sitten muuttui jo haaleaksi. Luulisi 200 litran riittävän vähä pidemmäksi aikaa. Aivan niin kuin pannu ei olisi täynnä mutta kun ilmattu on ja paine on siinä baarin nurkilla.

Viimeksi muokannut horch 15.08.2015 23:52
Ipsi Ipsi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #406  
Vanha 16.08.2015, 16:04

Onko tuo 200 litraa käyttövesivaraaja vai lämmitysjärjestelmän (vesikiertoinen? patterit vai lattialetkut?) varaaja ja pannussa on vain kierukka käyttövedelle? Mitä ne nyt on kooltaan ovat, jotain 40 litraa kai eli jos siellä on asteita 60, niin kyllähän lämmintä vettä pitäis enemmän kuin puoli minuuttia piisata.
horch horch ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #407  
Vanha 17.08.2015, 12:33

Tuohon en osaa kyllä vastata. Josko tuo kuva selventäisi yhtään. Pitää katsoa nyt mitä Ariterm vastaa kun laitoin sähköpostia.
Ipsi Ipsi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #408  
Vanha 17.08.2015, 17:14

No tuon kuvan perusteella sanoisin, että jos koko pytty on sen 200 litraa, niin se on kämpän lämmitystä varten. Vesikierron lähtö keskellä ja paluu vasemmalla. Kierukka on käyttövedelle eikä se näytä kovin isolta. Mutta silti, jos pytyssä on 60 astetta, niin kyllä lämmintä vettä suihkussa enemmän kuin puoli minuuttia pitäisi olla.

Meillä on kuution varaaja ja siellä esilämmitys ja varsinainen kierukka (kumpikin 45 litraa) käyttövedelle. Pannussa alhaalla jotain 35 ja ylhäällä vähän päälle 50 jos ei polttele vesitakkaa. Kolme-neljä pesällistä polttamalla ylälämpö nousee kuudenviiden huituville ja silloin saa kyllä isompikin porukka lotrata suihkussa ihan huolella ja lämmin vesi ei lopu.
Tolkkju Tolkkju ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #409  
Vanha 17.08.2015, 17:36

Onko vastuksissa kaikki kolme vaihetta päällä? Eli ettei olisi esim. pari vaihetta pimeenä? Tosin ei se termostaatti siltikään sitä lämpöä saisi katkaista ennen pyydettyä. Voihan se termostaattikin olla jotenkin viallinen.
Mullakaan ei riitä sähkövastus pitämään pannua talvella kovemmilla pakkasilla pyydetyssä, mutta kyllä se kesäaikaan tarvitaessa on riittänyt useampaan suihkutteluun. Eikös noi sähkövastukset muutenkin öljypannuissa ole vähän niinkuin turvajärjestelmä, eli jos polttimeen tulee häiriö / öljy loppuu, niin ei mee torpan putket jäähän.
horch horch ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #410  
Vanha 17.08.2015, 20:57

Nyt on poltin kytkettynä ja niin vain lämpö nousi 90 asteeseen eikä mitään katkeilua välillä tullut. Termostaattia saa kyllä laittaa vähän pienemmälle mutta tulipa nyt kokeiltua. Näemmä vastus on laitettuna melko ylös kun etupaneelin avasi eli ei lämmitä kuin noin 1/4 osaa vedestä. Eli on tosiaanki vain turvajärjestelmä eikä sillä varmaan kannata edes yrittää lämmittää mitään.
Ipsi Ipsi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #411  
Vanha 18.08.2015, 13:14

Meillä on tuossa kuutioisessa kaksi 6 kW vastusta, toinen kolmanneksen matkaa alareunasta ja toinen kolmanneksen yläreunasta. Alempi säädetty paljon pienemmälle. Nämä ovat kyllä vähän enemmän kuin turvajärjestelmä, noilla kun pytty pysyy lämpimänä. Jos kuitenkin sähköä haluaa säästää, niin takkaa polttelemalla saa kulun lähes puolittumaan.
horch horch ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #412  
Vanha 19.08.2015, 00:11

Pitää nyt vielä kysyä keksiskö joku ratkaisun yhteen ongelmaan.

Laitettiin tänään vaarin kanssa Ouman EH-800B tuohon kattilaan kiinni. Käyttö on hyvinki helppoa mutta lattialämmityksen kanssa tuli pieni ongelma. Näillä keleillä ajaa suntin kiinni (mikä tietysti on ihan ymmärrettävää) mutta samalla pesuhuoneen lattialämmityksestä häviää kierto. Talon kiertoon on tietysti ihan turha pumpata näillä keleillä kuumaa vettä kun kaikki kiertää takaisin pannulle. Lattialämmityksen putket on siis haaroitettu heti pannuhuoneessa kiertoon lähtevistä putkista.

Onko jotain konstia millä lattiassa saisi kiertämään veden ilman että sitä kierrätetään talon lämmityksessä? Lattialämmön lämpö on pidetty kurissa tähän asti ihan normaalilla ruuvattavalla patteritermostaatilla joka on laitettu lattialämmön paluuputkeen.
KimmoL KimmoL on kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #413  
Vanha 19.08.2015, 00:38

Eikö patteriverkkoon lähtevässä putkessa ole käsiventtiiliä minkä voisi laittaa kiinni kesällä? Itsellä on patteriverkon käsiventtiili kiinni kesällä ja säätimeen asetettu minimi kiertoveden lämpötila muistaakseni 28 astetta.
horch horch ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #414  
Vanha 19.08.2015, 00:43

Kyllä on mutta kun suntti on kiinni niin kiertoa ei tapahdu ollenkaan. Pitäisi saada jotenkin suntin "ohi" virtaamaan kuuma vesi pelkästään lattiaa varten.

Viimeksi muokannut horch 19.08.2015 00:51
TJ TJ ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #415  
Vanha 19.08.2015, 06:38

Suntin "ohihan" pitäisi veden kiertää lämmityskiertoon vaikka suntti olisi täysin kiinni. Jos oikein tehty, niin suntilla ainoastaan säädetään paljonko ottaa pytystä kuumaa vettä sekaan että saa lämpötilan pidettyä pyydetyssä. Jos vesi ei kierrä ollenkaan suntin ollessa kiinni, on jotain tehty vallan erikoisesti.
spadde spadde ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #416  
Vanha 19.08.2015, 08:01

Jos suntti on asennettu aukeamaan oikeaan suuntaan, niin se ei koskaan katkaise kiertoa lämmitysverkosta. Joko ottaa lämmintä vettä mukaan kiertoon "pannulta" tai sitten pyörittää hullunkiertona lämmitysverkostossa olevaa vettä. Olettaen, että kiertopumppu on koko ajan käynnissä. Jos näin ei tapahtuisi, niin kiertopumpun käydessä pumppu hakkaisi ns. päätä seinään.
horch horch ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #417  
Vanha 19.08.2015, 08:40

Niin kuin sanottu, en näistä vehkeistä tiedä kovinkaan hyvin. Kiertovesipumppu on kyllä käynnissä koko aika.

Oliskohan se hyvä/oikea ratkaisu jos lattialämmityksen lähdön siirtäisi veden kulkusuunnassa ennen sulkuhanaa? Nyt siis lähtö on vasta hanan jälkeen. Silloinhan sisäkierron hanan voisi laittaa kiinni joilloinka kierto tapahtuisi vain lattiassa.
Tolkkju Tolkkju ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #418  
Vanha 20.08.2015, 07:30

Mulla on lattialämmitykselle oma shuntti pannun päällä, jolloin kesällä, kun patterit ei huuda lämpöä, Automix #1 vetäsee ykkösshuntin kiinni. Kun lattiat kylpyhuoneissa pyytää lämmintä, Automix #2 antaa kakkosshuntille luvan aueta. Tuntuu toimivan, vaikka vielä pitäis tosiaan lattialämmityspiirin termostaatteja hifistellä.

Tuon kakkosshuntin saa asennettua (yleensä) sellaisella "shunttioksalla" siihen pannun päällä olevaan täyttö- / varoventtiiliyhteeseen. Molemmilla piireillä oma pumppu, pyörii yötäpäivää kesälläkin, mutta molemmissa elektroninen säätö, joten ei ne montaa wattia ota, taisi olla jotain 5W:n luokkaa tällä hetkellä.
Juissijv Juissijv ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #419  
Vanha 20.08.2015, 12:01

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja horch Näytä viesti
Niin kuin sanottu, en näistä vehkeistä tiedä kovinkaan hyvin. Kiertovesipumppu on kyllä käynnissä koko aika.

Oliskohan se hyvä/oikea ratkaisu jos lattialämmityksen lähdön siirtäisi veden kulkusuunnassa ennen sulkuhanaa? Nyt siis lähtö on vasta hanan jälkeen. Silloinhan sisäkierron hanan voisi laittaa kiinni joilloinka kierto tapahtuisi vain lattiassa.
Näin se toimisi. Mulla on itsellä juuri näin, joten kesällä ei lämmin (alle 30 astetta) vesi kierrä kuin saunan ja pesuhuoneen lattiassa.
JVTL JVTL ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #420  
Vanha 20.08.2015, 19:34

Mites tollanen, jos maalämmön keruupiiri 400m kulkis osan matkaa parin metrin syvyydessä. Vetäisköhän jäähän jossain vaiheessa? Lämmittäiskö pinnemmassa oleva putki ja jäähdytys kasetti tarpeeksi. Ei muuten, mutta tahtoo loppua kaivettava tila mitä ei talvella putsata tai muuten räpellellä aikojen saatossa.
Murre Murre ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #421  
Vanha 20.08.2015, 23:01

Niin että mitä?
Roni Roni ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #422  
Vanha 21.08.2015, 11:35

1-2m taitaa olla ihan normaali syvyys maapiirille. Nyt täytyy kyllä varmaan odotella että avaat ajatuksiasi vähän paremmin, koska noista lauseista ei kovin syvällisesti ajatuksiisi pääse käsiksi.
Ilmeisesti olet nyt maalampöpiirin kaveriksi laittamassa torppaasi kattokasetti tyyppistä puhallinta ja kysyt riittääkö se? Siihen ei varmasti kukaan osaa vastata ennen kuin kerrot kuinka suurta tilaa sillä tulisi lämmittää jne.
JVTL JVTL ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #423  
Vanha 21.08.2015, 12:49

Väännetään sitten rautalangasta. Maapiirin pituus 400m normaali asennus syvyys se n. metri. Osan matkaa vaikkapa 100-150m kulkisi parin metrin syvyydessä. Väitätään että pamahtaisi ikiroutaan, jos liian syvällä. Eli estäisikö ikiroutaan menemisen se metrin syvyydessä (lämpimämmässä maassa oleva putki ja kattokasetin yhteis toiminta. Eli Toisin sanoen lämpö siirtyisi syvemmällä olevan putken ympärille kesäisin, että menisi taas talven yli.
Kattokasetti on jo katossa ja sillä olis tarkoitus yrittää jäähytellä kesäisin. Keruuneste tahtoo vaan olla reiluu 10 kesäisin. Syvemmällä oleva putki vois taas vähän tehostaa tota jäähdytystä.
Juissijv Juissijv ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #424  
Vanha 21.08.2015, 13:14

Tuota - minun tietojeni mukaan maa on sitä lämpimämpää, mitä syvemmälle mennään. Toki tuollaisella erolla mitään mitattavaa eroa tuskin löytyy.
Metrissähän maa melkein on jäässä talvella ja routaraja kulkee jossain metrin alapuolella.
"ikirouta" on lähinnä urbaani legenda, mutta putken kaivuussahan se syvyyden kasvu nostaa hintaa tavalliseen tapaan.
Itselläni se ola putkista, mikä on maassa, on runsaan 2 metrin syvyydessä eikä ikiroutaa edes kasvimaan kohdalla ole näkynyt...
JVTL JVTL ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #425  
Vanha 22.08.2015, 00:55

Eikös oikea syvyys ole se n. metri sen takia, että on routarajan alapuolella ja keruu neste menee jossain tapauksessa pakkasen puolelle ja maaperä samalla ja aurinko lämmittää taas maan kesäisin mitä ei tahdo syvemmällä maaperässä tehdä. No joka tapauksessa mieles myös käyny, jos tekis kaks 200m piirii. Toine metrii ja toine reilu kahtee tai toisin sanoen olis samas kaivannossa päällekkäin.
Talvella kierrättäs molemmissa ja kesäisin ajas syvemmällä olevaa ja viileempää nestettä jäähdytyskennolla ja syksyä kohden pyörittäis molemmissa piireissä lämpöä tasaamassa.
Tossa budjekti maalämpöpumpussa olis ohjaus valmius maapiirin lämmitykseen aurinkoa hyödyntäen, jos paneelit hommais.
quattro20v quattro20v ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #426  
Vanha 22.08.2015, 09:48

Kyllä kait ikiroutaakin on, mutta onko suomessa ? Teoriassa toi kahteen kerrokseen putkien laittaminen kuulostaa ihan ok mun korvaan mutta miten se toteutuu oikeassa elämässä onkin toinen juttu. Metrin verran lisää kiveä esim mahtuu kaivantoon. Jos pitäis esim alkaa louhii alemmalle putkelle tilaa. :)

Ja en ole alan asiantuntioita, mut kaivurii tulee ajeltua miltei joka päivä. ;)
JVTL JVTL ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #427  
Vanha 22.08.2015, 10:48

Helposti. Kaivaa syvemmän uran. Peltoon kaivettiin n. 2*2.5m monttu pystysuorilla seinämillä. Muistaakseni ei löytynyt yhtään kiveä siitä kohtaa. Vois silloin totetua käytännössäkin.
hopsis hopsis ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2017
ACF jäsen

  #428  
Vanha 22.08.2015, 11:00

Kyllähän metriä syvemmälläkin on hyvin tasainen lämpötila, vaikka ei aurinko akuutisti lämmitäkään. Miten ne porakaivot muuten pysyisi sulana?
Juissijv Juissijv ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #429  
Vanha 22.08.2015, 11:32

Kevon korkeudella lämpötila on 2 metrin syvyydessä lähes koko vuoden päälle nollan, kun matalammalla lämpötila menee pakkaselle n. 7,5 kk.

Eteläisemmässä Suomessa lämpötila lienee korkeampi.

Suomessa geoterminen gradientti on keskimäärin 8-15 ºC/km eli mentäessä maankamarassa 100 metriä syvemmälle, lämpötila nousee n. 0,8 -1,5 asteen verran.

Tämä tarkoittaa, että lämpöä tulee maan sisältä ulospäin, vaikka pinnassa maa lämpeneekin auringon vaikutuksesta sulan maan aikana.
tuxo tuxo ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #430  
Vanha 22.08.2015, 18:17

Maapiirin kanssa saattaa jäähdytysteho jäädä kesällä melko vaatimattomaksi pienen lämpötilaeron takia.
Kaivon kanssa toimii paremmin.
Ipsi Ipsi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #431  
Vanha 26.08.2015, 18:14

Meillä on omat pumput, suntit ja oumanit kummallekin kierrolle, kuivat tilat ja kosteat tilat. Kosteissa pyörii kesälläkin hiukan pannun vettä (taitaa mittari näyttää jotain 26-28 astetta), mutta kuiva suntti on kiinni. Oumanit on paikoillaan, mutta otetaan käyttöön vasta nyt syksyllä.

Anssillako on sen verran vanhempi talo, että on vain yhden piirin kierto? Onko huoneisiin mahdollista säätää oma lämpö vai meneekö niihinkin kaikkiin aina sama vesi?
horch horch ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #432  
Vanha 26.08.2015, 18:27

Joo, yhden piirin. Ilmalämmitys on eli jokaiseen huoneeseen tulee sama lämpö. Nyt on systeemi säädettynä niin ettei lämmönvaihdin päästä vettä kiertoon vaan palaa samantien takaisin. Pesuhuoneen lattiassa kiertää n. 30 asteinen vesi.
Lipponen Lipponen ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #433  
Vanha 18.10.2015, 21:33

Täällä kun on varmaan noiden vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien ammattilaisia paikalla niin kysyisin yhtä juttua.

Eli appivanhemmilla talo jota lämmitetään nestekiertopattereilla ja noita öljyllä. Öljykattila vaihdettiin kun käytettynä saatiin hyvä kuntoinen edullisesti ja uudessa on myös sähkövastusoptio.

Nyt kuitenkin tuli yksi propleema. Talon asuintiloissa on sähköinen termostaatti joka ohjasi vanhassa kattilassa pattereiden kiertoa jotenkin. Uudessa kattilassa ei varmaankaan tuollaista mahdollisuutta ole.

Mitenkäs tuo uusi järjestelmä olisi fiksun saada termostaatti ohjatuksi?

Itselle tulee mieleen kaksi konstia.

Yksi vaihtoehto olisi venttiili/venttiilit joita termostaatti ohjaa. Venttiileillä ohjattaisiin patteriverkon vesi kiertämään pannuhuoneessa suoraan paluuseen kun lämpöä ei tarvitse.

Toinen vaihtoehto olisi kytkeä kiertovesipumppu termostaatti ohjatuksi. Toki ehkä rele kautta eikä suoraan.
Tämä jälkimmäinen vaikuttaisi omasta mielestä paremmalta keinolta. Ainoa asia joka mietityttää on se miten KVpumppu suhtautuu tuohon päälle/pois lipsutteluun.

Onko kumpikaan noista keinoista toteuttamiskelpoinen ja mikä olisi oikein keino saada tuo systeemi toimimaan?
Mr.Crossfire Mr.Crossfire ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #434  
Vanha 18.10.2015, 22:53

Eiköhän jossain Oumanin tuotteessa olisi tuollainen termostaattioptio?
hopsis hopsis ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2017
ACF jäsen

  #435  
Vanha 19.10.2015, 07:45

Eikös se kuitenkin olisi hyvä että vesi kiertää pattereissa aina, myös lämmityskauden ulkopuolella?

Meillä kiertovesipumppu pumppaa 24/7 ja lämpöpumppu sitten päättää paluukierron lämpötila-anturin mukaan onko tarve lämmittää.
Tolkkju Tolkkju ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #436  
Vanha 19.10.2015, 08:00

Laitat shunttiin Automixin tai Oumanin säätimen. Molemmissa on optio sisäanturille. Kalleimmissa malleissa on vakiona. Ulkolämpötila-anturi ja menoveden-anturi löytyy halvemmistakin vakiona. Jos kv-pumppu on vykyaikinen, niin sehän säätää ottotehoaan koko ajan, joten lämmityskauden ulkopuolella kulutus on muutaman watin luokkaa, eli kannattaa antaa pyöriä vaan, pysyy pumpun laakeri kunnossa.

Mulla vois olla uusi / käyttämätön Automix 10 myytävänä...
http://www.taloon.com/lammonsaataja-...LVI-4367050/dp
Ipsi Ipsi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #437  
Vanha 19.10.2015, 13:47

Meillä on kolmeen kiertoon suntit. Kuivat, kosteat ja autotalli. Kahteen jälkimmäiseen on Oumanit, autotallia ajattelin toistaiseksi veivata käsin. Oumaneissa ulkolämpö- ja menoveden anturit. Pitäisi tässä alkaa kokeilla ensin jollain vakiohjelmalla ja sitten virisoftaa perään jos tarvis. Noi Oumanit makso jotain 350 kipale, että kai jossain vaiheessa sellainen pitää tallin kiertoonkin laittaa.
LauriJT LauriJT ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #438  
Vanha 19.10.2015, 14:22

Meillä ohjataan vexvellä talon lattiakiertoa sisätunnistin mallilla ja kunhan putkimies eksyy paikalle erottamaan tallin kierron omakseen kytketään sen venttiiliin toinen vexve mikä ohjaa ulkolämpötilan mukaan. Oumanit oli myös harkinnassa mutta vexven hinta ominaisuuksiin nähden oli parempi.
Hervast Hervast ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #439  
Vanha 19.10.2015, 14:30

Tollkju siis tarkoittanee shuntilla kolmitieventtiiliä joka säätää pannuhuoneessa patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa ? tämä siis täsmennyksenä jos kaikille eivät ole käsitteet tuttuja. Lämmitysverkoston vesi kiertää tämän kolmitieventtiilin kautta ja automaattisäädin sekoittaa tarpeen mukaan takaisin kiertoon lähtevään veteen lämmintä vettä tai rajoittaa lämpimän veden ottoa jos lämmöntarvetta ei ole tai pyyntö on pudottaa lämpötilaa.

Lipposen vanhempien tapauksessa pannuhuoneessa lienee ollut termostaattiohjattu kolmitieventtiili ja asuintiloissa on sen termostaattisäädin.

Monella patterilämmittäjällä on shuntin säätö pannuhuoneessa manuaalinen. Säätävät korkeintaan syksyllä hieman enemmän lämpöä ja pudottavat keväällä. Kunnossa olevat patteriventtiilit säätävät melko tarkasti lämpötilaa huonelämpötilan mukaan.

Kiertovesipumppua en missään tapauksessa sammuttaisi, tällä kokemuksella väittäisin että mitä sähkössä säästää, häviää pumpun eliniässä.
arto s arto s ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2014
ACF jäsen
Moderaattori

  #440  
Vanha 19.10.2015, 14:34

Ihan niinkun tuossa ylempänä ohjeistettiin, säädin vaan shunttiin, eli mainituista vaihtoehdoista nro 1. Kai siinä pannun kannessa shuntti sentään on?

Säädin on yksinkertainen laittaa ja hoitaa kyllä hommansa ihan ulkoilma-anturillakin, kunhan vaan jaksaa hakea sopivan käyrän säätimestä. Edellyttää hieman seurantaa ja pari ramppausta pannuhuoneessa kääntämässä säätimen asetusta. Sisäilman lämpöanturilla sitten loppuu sekin ravaus.
LauriJT LauriJT ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #441  
Vanha 21.10.2015, 17:08

Kyllä se säädin shunttiin kannattaa hankkia. Mulle riitti yksi talvi kun sai päivittäin käydä säätämässä manuaalisesti lämpöjä kun lämpötilat hyppi melko rajusti. Luultavasti säästää polttoainettakin jos lämmitys sellaista käyttää. Eri laitteita kannattaa verrata eli am10, am20 ja ouman 800. Niiden ominaisuudet ja säätö eroavat paljon toisistaan. Eroihin kannattaa tutustua niin omaan käyttöön sopiva löytyy.
kymi kymi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #442  
Vanha 21.10.2015, 19:18

Uudemmissa Ouman EH-800 firmwareissa ei tarvitse pannuhuoneeseen vaivautua säätökäyrää ruuvaamaan jos tölkin saa liitettyä talossa verkkoon. Tuo säätökäyrän viilaus tuli jossain kohtaa tölkin webbisivulle ja on siellä säädettävissä. Samoin webbisivulta on helpohko huomata miksi säätökäyrä on pielessä kun siellä on listattuna syyt kiertoveden lämpötilan korjauksille. B-luokan tuotteessa tuota verkkoliitäntää ei sitten ole.
Hezekiel Hezekiel ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #443  
Vanha 23.10.2015, 09:27

Meidänkin talossa on toistaiseksi ihan "tyhmä" lämmitysjärjestelmä: puu-öljykattila varaajalla, patteriverkosto ja manuaalinen shuntti. Säätölaite shunttiin voisi olla ensimmäinen asia ja joku fiksu latauspumppu ehkä sen kaveriksi, puuta kun koetetaan käyttää mahdollisimman paljon. Nälkä kasvaa kuitenkin syödessä: Millainen systeemi pitäisi olla, että se osaa itse kytkeä öljypolttimen päälle jos huoneen lämpötila menee tietyn rajan alle?
arto s arto s ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2014
ACF jäsen
Moderaattori

  #444  
Vanha 23.10.2015, 11:35

En kovin hyvin tunne noita, mutta öljypolttimelle voisi olla kattilan lämpötilaan reagoiva termostaatti. Kun puun poltto loppuu ja kattila ei muuten lämpene, termostaatti napsauttaa polttimen päälle. Siihen kaveriksi shunttiin automaattisäädin, joka pitää huolen lähtevän kiertoveden oikeasta lämpötilasta. Säädin sitten edellä keskutellun mukaan itselle sopivilla mausteilla (pelkkä ulkoanturi, ulko+sisäanturit jne.).
Hezekiel Hezekiel ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #445  
Vanha 23.10.2015, 11:54

Kyllä siinä tuollainen säädettävä kattilaveden termostaatti onkin. Pointti on siinä, että kattila tietenkin jäähtyy nopeammin kuin varaaja silloin kun on lämmitetty puilla ja ladattu varaajaa. Tämmöisellä lievällä plussakelillä polttimen ei tarvitsisi lähteä päälle kuin ehkä vuorokauden kuluttua lämmittämisen lopettamisesta, mutta kattilan ohjaamana se starttaisi jo huomattavasti aikaisemmin.
Hervast Hervast ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #446  
Vanha 23.10.2015, 13:20

Omassa lämmitysjärjestelmässä olen suosinut k.i.s.s periaatetta, eli järjestelmän on oltava sellainen että joku muukin kuin minä itse osaa ratkaista mahdollisia ongelmatilanteita. Miten se liekin että ne ongelmatkin ilmaantuvat aina kun on matkoilla tms. ?
Ittellä on säätimenä Oumanin EH-80, se ei ole niin tekninen kuin seuraajansa 800, mutta tekee tarvittavat säädöt ulkolämpötilan perusteella (anturilla myös sisä) ja on helppo säätää kohdalleen.

Öljypolttimen ohjauksen laittaisin varaajaan, jos kerta kattilan termostaatti sammuttaa latauspumpun automaattisesti. Varaajassahan se lämmöntarve on joko lämpimälle käyttövedelle tai 3-tieventtiilin lämpimän veden lähtöön. Eli sijoituspaikka voisi olla lähellä lämmitysveden ylempää (tai ainoaa) kierukkaa ja/tai lämmityspiirin lähtöä. Termostaatin asetus siten että öljypoltin käynnistyy hyvissä ajoin ennenkuin lämpötila kerkeää notkahtaa liiaksi.
Ymmärtääkseni on myös energiataloudellista lämmittää öljypolttimella tai sähkövastuksella varaajaa vain senverran kuin mitä lämmin käyttövesi tai lämmitys tarviaa. Tämä onnistuu jos lämmin ja kylmempi vesi kerrostuvat hyvin varaajassa.
Mr.Crossfire Mr.Crossfire ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #447  
Vanha 23.10.2015, 13:21

Luulisin, että jos termostaatti on laitettu haistelemaan huoneenlämpöä, tapahtuu polttimen päällekytkeytyminen liian myöhään. Tuollaisessa lämmitysjärjestelmässä on kuitenkin melkoisesti hitautta. Voisi olla järkevintä asentaa termostaatti varaajaan.
Ipsi Ipsi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #448  
Vanha 24.10.2015, 20:14

Hitauttahan niissä on, Oumanikin reagoi noin päivän viiveellä nopeisiin ja reiluihin ulkolämpötilan vaihteluihin.
Tolkkju Tolkkju ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #449  
Vanha 25.10.2015, 08:30

Kai se reagoiminen on vähän siitä lämmönjakosysteemistä kiinni. Patterilämmitys reagoi nopeammin, kuin lattialämmitys. Ouman oli systeemissä kiinni ekana. Ihan toimiva kampe, vittumaisempi asentaa, kuin Automix. Sitten oli Automix
http://www.vexve.com/fi/tuotteet/vex...et/vexve_am10/

ja nyt on sitte Vexven lippulaiva, kun piti saada ohjaamaan kahta shunttia. Mullahan on siis patteripiiri ja lattialämmityspiiri

http://www.vexve.com/fi/tuotteet/vex...et/vexve_am40/


PS: Mainos / Nyt mulla ois käytetty Ouman80 kaupan kanssa. Ihan toimiva sekin. / Mainos
Ipsi Ipsi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #450  
Vanha 25.10.2015, 23:35

No meillä kun on tuo vesikiertoinen lattialämmitys, niin jos tämän päivän +8 vaihtuisi huomiseksi vaikkapa -8:aan, niin ei tuo systeemi ehdi siihen reagoida yön aikana. Mut hyvä se on välillä vähän pitää vilpoistakin. :-)
Mr.Crossfire Mr.Crossfire ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #451  
Vanha 26.10.2015, 02:37

Niin kyllähän Ouman tms. reagoi ihan reaaliaikaisesti ulkolämpötilan muutoksiin, mutta muu lämmitysjärjestelmä tulee sitten perässä. Muistaakseni eh-800 mallissa sitä oli softalla pyritty vähän korjaamaankin, eli jos ulkolämpötila lähti laskemaan/nousemaan nopeasti niin säädin otti vähän "ennakkoa".
arto s arto s ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2014
ACF jäsen
Moderaattori

  #452  
Vanha 26.10.2015, 08:27

Lattialämmityksessä varsinkin, jossa lämmitettävää massaa on reilusti, ei ole ihme että kestää hetken lämmetä.
hopsis hopsis ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2017
ACF jäsen

  #453  
Vanha 09.11.2015, 11:54

Meillä joutuu joskus kerran vuodessa lisäämään patteriverkkoon vettä. Ei kovin paljon, määrää vaikea arvioida mutta kai sitä nyt joitain litroja siitä menee kun hanat aukaisee, arvelisin että 10-15 litraa ehkä. Mietin tuossa päissäni että kai sen jostain täytyy pihallekin tulla. Pannuhuoneen lattiakaivoon laskee sieltä lämpöpumpun varaajan alta joku ylivuotoputki, onkohan se mahdollisesti tähän liittyvää vai vuotaako se johonkin seinän sisälle?

Sinänsä mahdoton seurata kun koko ajan tehdään jossain kopissa pintaremonttia ja patterit nostetaan aina tapiseerauksen tai maalausten ajaksi pois paikaltaan jolloin ainakin sen patterin tilavuuden verran joutuu uutta vettä päästämään verkkoon.
Japa84 Japa84 ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #454  
Vanha 09.11.2015, 18:50

Viallinen varoventtiili tai viallinen paisunta-astia. Tai sitten huono paisarin kalvon vastapaine. 10-15 litraa kuulostaa kohtalaisen suurelta määrältä. Riippuu tietysti nestetilavuudesta... Painemittarissa kuitenkin lukemat yli nollan? Myös ilma verkostossa aiheuttaa vajausta oman aikansa.

Viimeksi muokannut Japa84 09.11.2015 18:52 Perustelu: Lisäys
hopsis hopsis ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2017
ACF jäsen

  #455  
Vanha 09.11.2015, 19:01

Nestetilavuudesta en tiedä. 196m2 talo vanhoilla vesipattereilla, patteriverkossa vielä aika iso puskurivaraaja, kaipa sinne äkkiä puoli kuutiota vettä sopii. Painemittarissa noin 1 bar kun viimeksi katsoin. Eli se ylivuotoletku tulee nimenomaan paisuntasäiliöltä?
Japa84 Japa84 ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #456  
Vanha 09.11.2015, 19:20

Eiköhän se tule varoventtiilistä se ylivuotoputki. Varot vuosien saatossa kyllä aika usein antautuu, kulutustavaraa. Ei ole kallis osa. Kannattaa ehkä seurailla. Siihen voi kyllä vaikuttaa myös rikkinäinen paisari, jos varon avautumispaine on pieni. Avautumispaineen pitäisi lukea varoventtiilin korkissa.
hopsis hopsis ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2017
ACF jäsen

  #457  
Vanha 09.11.2015, 19:24

Kiitoksia vinkeistä, seuraillaan. Kaikki pannuhuoneessa oleva tekniikka on kolme vuotta sitten laitettu että ei ne nyt ihan ikäloppuja pitäisi vielä olla.
Tolkkju Tolkkju ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #458  
Vanha 10.11.2015, 07:41

Sitä varoventtiiliä kannattaa kokeilla aika-ajoin ja tsekata samalla, ettei se jää tiputtamaan. Meillä (tosin vanha) varoventtiili tiputteli pikku hiljaa vettä, mutta niin vähän, ettei sitä juuri ylivuotoputken päästä näkynyt. Ja kun se putken pää oli vielä lattiakaivon vieressä, niin kesti tovi tuo huomata. 1,5bar varoventtiili ei paljoo maksa. Tosin jos kolme vuotta vanha, niin luulisi olevan ehjä...

http://www.taloon.com/varoventtiili-...LVI-3941308/dp
JouniH JouniH ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #459  
Vanha 22.11.2015, 17:25

Nykyisin moni lvi-liike ostaa niin rihkamaa hyllyyn, että en ihmettele vaikka olis puolivuotta vanha varo rikki.

Nimimerkki vaihoin vuoden vanhan paisuntasäiliön uuteen kun kalvo oli revennyt. Talossa on vielä maalampöpumppu joten mitään isoja lämpötiloja ei ole järjestelmässä ollut.

Eri se oli ennen vanhaa ku monet osat oli sorvattuja yhestä kappaleesta. Nykyisin kaikki osat on valettuja.
jünther jünther ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #460  
Vanha 22.11.2015, 17:58

Kyllä ite ainakin tulee pelkästään laatukamaa myytyä. Ja mieluummin aina asennankin itse myytyjä tavaroita, kun tietää mitä on ja saan vielä varaosiakin. Noita asiakkaan itse hommaamia kinuskeja pienellä varauksella.
Lipponen Lipponen ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #461  
Vanha 08.12.2015, 21:48

Edit: Olisi pitänyt lukea tätä ketjua ennen kuin kyselee.

Mutta mitenkäs VILP:n toiminta seuraavassa kohteessa.
Jos ajatellaan että talossa olisi puukeskuslämmitys joka lämmittää myös käyttöveden, niin olisiko tuollainen VILP fiksu systeemi maalämmön sijaan? Rinnalle voisi jättää nykyisen puukattilan paukkupakkasten varalle.
Lämmön jako tapahtuisi patterein ja pesutiloissa lattialämmitys.

Viimeksi muokannut Lipponen 08.12.2015 22:13
Tolkkju Tolkkju ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #462  
Vanha 09.12.2015, 07:39

Ainakin hankinta- ja asennuskustannukset jää pienemmäksi, kuin maalämmössä. Eikös valmistajien / maahantuojien nettisivuilla ole lisätietoa aiheesta (esim. Kaukora / Jäspi). Varmaan soittamalla saa jonkun tuotepäällikön langanpäähän, jolta voi speksejä tentata. Hyvä vaihtoehto on tietysti se, että jos tuotteen myyjällä on esittää joku referenssi lähialueella, ja josta voisi käydä kyselemässä käyttökokemuksia.

ILP / VILP asioista on varmaan olemassa joku nettifoorumikin, ei muuta kuin popkornit mikroon ja selaamaan eipäs-juupas väittelyitä :)
JVTL JVTL ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #463  
Vanha 10.12.2015, 00:53

"Maalämpöpumppu pentermo lätkässä vm1980 ikää on, mutta ei koskaan kytkettynä.
Talon kellarissa jemmattu ja tietysti kylmä aineet pihalla, kun liitin löysätty. Voihan koko laitos olla juntturassa, mutta tutkaillaa."

Nyt alkas olemaan pienen budjetin maalämpö kokeilut tehtynä. Varaajanahan kokoon panossa on 500 litran jäspi kierukalla mikä hoitaa esilämmityksen ja loppu tulistuksen tällä hetkellä tekee haaton 80l varaaja. Keruupiirin lämpötila ero on vain 2,5-3 astetta, kun pumpussa tehon säätö vielä juntturassa ja tehot melkein täysillä.

Itse pumppuun joutu pari liitosta uudestaan hamputtamaan, pumput herkistelemään, uusi kuivain ja korvaavat kylmäaineet. Lämpörele pitäis varmaan myös uusia.

Paljon tollasella vehkeellä vois järkevästi puskea tohon varaajaan lämpöä. (Pumpun arvoissa 55/40) 42 ollu maksimissaa ja toihan sammuttaa itsensä paluuveden lämpötilan mukaan mikä silloin 37 ja lähtee taas päälle 35. Pisimmillään kävi lähes 2h ja lyhimmillään 22min ja huilaa 15-20min johtuen tosta 2 asteen erosta. Pitäiskö sitä yrittää jollain systeemillä pidentää, et huilais pidemmän aikaa? Tai jos se säädinkin olis vaan juntturas käytön puutteesta.
JVTL JVTL ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #464  
Vanha 12.12.2015, 22:22

No eihän se kauaa lämpöä kerennyt työntää. Lasi silmään tuli kuplia ja hävis sitten nesteetkin silmästä. Vuotoja ei ole löytynyt ainut että piti kohisevaa/suhisevaa ääntä käydessä. Urtsien sisältä löyty paineventtiili mikä ilmeisesti antoi äänen. Oliskohan ollut vajaa täyttö, kun ei oikeen kuumaa työntänyt. Varaaja vettä lämmitti vain noin 5 astetta paluusta ylemmäs.
Paljonkohan tuolla kylmä puolella pitäis paineet olla, tällä hetkellä löytyy vielä 7 bar.
arto s arto s ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2014
ACF jäsen
Moderaattori

  #465  
Vanha 13.12.2015, 01:03

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Lipponen
Mutta mitenkäs VILP:n toiminta seuraavassa kohteessa.
Jos ajatellaan että talossa olisi puukeskuslämmitys joka lämmittää myös käyttöveden, niin olisiko tuollainen VILP fiksu systeemi maalämmön sijaan? Rinnalle voisi jättää nykyisen puukattilan paukkupakkasten varalle.
Lämmön jako tapahtuisi patterein ja pesutiloissa lattialämmitys.
Mullakin oli mielessä tuupata VILP öljyntilalle, jos vielä josku tarvii. Nykyinen öljykattila ja poltin on vuodelta '11, joten välitöntä uusimisen tarvetta ei sen puolesta ole. En rupea vaan vaihtamisen ilosta. VILP on hankintahinnaltaan noin puolet maalämmöstä (käsittääkseni). Varaajassa jos on vielä sähkövastus, voi ne muutamat paukkupakkaset lämmitellä silläkin. Ei varmaan tee niin isoa eroa käyttökustannuksissa, että elinikänään saisi maalämmön hintaeron kiinni.

Meille oli suunnitteilla vielä IV-järjestelmä lämmön talteenotolla ja sille takka tueksi. Ei toivottavasti tarvitse paljon öljyä poltella jatkossa. Jo hankittujen loputtua taidan kokeilla käyttöveden lämmitystä sähköllä. Edellä mainittujen lisäksi ILP hoitamassa lämmitystä ja kesällä tietysti kosteuden poistoa.
Murre Murre ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #466  
Vanha 13.12.2015, 06:19

IVLP-pumpun kanssa kannattaa huomioida yksi pikku juttu patterilämmityksen suhteen.. Jos ei käytä puskurisäiliötä, niin saattaa tulla ikävänä yllätyksenä lämmityspatterien pauke sillä hetkellä, kun alkaa ulko-yksiköllä sulatusjakso.

IVLP-pumppu on ihan järkevä lämmöntuottaja hybridinä esim Arton kohdalla, koska poltin ja kattila ovat noinkin tuoreita.
Lipponen Lipponen ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #467  
Vanha 15.12.2015, 21:30

No katsotaan miten tilanne kehittyy että pääseekö tuota VILP:iä tosissaan kohteeseen kaavailemaan.

Siellä tosiaan puukeskuslämmitys varaajalla. Myös käyttövesi lämpenee tuon kautta. Puuta siis joutuu polttamaan kesälläkin jos lämmintä vettä mielii.

Mutta sitten toiseen aiheeseen mistä täällä olen aikaisemmin kirjoittanut.

Eli tuo takan sytyttäminen ja sen palamisen säätelyyn.
Eli olen tässä kuukauden päivät sytyttänyt takan päältä.

Ensimmäinen huomio on että tuli palaa paljon kauemmin. Alta sytyttäessä pesällinen palaa noin 2-3 tunnissa hiillokselle ja 4 tunnin jälkeen voi melkein laittaa pellin kiinni.
Päältä sytyttäen pesällinen kestää noin 4-5 tuntia ja siihen sama hiilloksen odottelu.
Tuo rytmi sopii paremmin tuolle vuolukivitakalle. Asunnon lämpö on 3-4 astetta korkeampi kuin aikaisemmin ja ennen kaikkea takka on vielä selkeästi lämmin kun uutta pesällistä alkaa viritellä.

Eli kyllä se herra Kärkkäinen taisi olla oikeassa.

Viimeksi muokannut Lipponen 15.12.2015 21:39
hopsis hopsis ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2017
ACF jäsen

  #468  
Vanha 15.12.2015, 22:05

Itsekin tänä syksynä sytytellyt vallan päältä. Pesällinen palaa tosiaan pidempään joka johtuu pelkästään siitä että puut syttyy alussa hitaammin. Bonuksena savuttaa paljon vähemmän kun ei kylmät puut käryä siinä vasta sytytetyn liekin yläpuolella.
maspe maspe ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #469  
Vanha 16.12.2015, 23:25

Onko kokemuksia poistoilmalämpöpumpuista remonttikohteissa? Meillä on toimiva kaukolämpö (viitisen vuotta sitten vaihdettu lämmönvaihdin) pattereilla sekä märkätilojen lattialämmityksellä. Ilmanvaihto tapahtuu painovoimaisesti sekä liesituulettimen kautta.

Tarkoitus olisi rakentaa koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla, mutta tuli (hölmö) ajatus mieleen, että toimisiko tuossa ilmanvaihtokoneena PILP? Sillä saisi vaikkapa lattialämmityksen ja käyttöveden tarpeet kuitattua. Hintaeroa on parisen tonnia, joten isomman investoinnin takaisinmaksuaika on kymmenen vuoden paikkeilla jos pelkän käyttöveden lämmityksen huomioisi, lattialämmityksen kanssa todennäköisesti jäisi selvästi alle kymmenen vuoden. Kaukolämpö jäisi kuitenkin edelleen toimintaan, joten kulutuksen ylittäessä tarjonnan käytettäisiin sitä. Sähkön kulutus toki nousisi PILPin myötä.

Onko tässä ajatuksessa mitään järkeä ja jos on/ei ole, niin miksi?
To87 To87 ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #470  
Vanha 16.12.2015, 23:51

Ei remontti kohde mutta 2v vanha älväri 121m2 nipen poistoilmalämpöpumpulla, viimme vuosi 9000kwh, patterit seinillä, kuoritakka n 2200kg lämmittämässä. Itse pumppu on toiminu niinkun ajatus, 3kk välein suodattimen vaihto tai imurointi, ihan sitä perus valkoista suodatinkangasta 12,90€ neliö.
mausi mausi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #471  
Vanha 28.12.2015, 09:09

~200m2, 2002 rakennettu 2. kerroksinen puutalo, jonka alakerta lämpiää lattialämmityksellä (sähkö) ja yläkerta samoin sähköllä (patterit seinillä). Olohuoneessa isohko tulikiven takka, joka kyllä antaa lämpöä. Kylpytiloissa on koneellinen poistoilma (huippuimuri töttöröön päässä katolla), joka on aina päällä. Hirvittää jo valmiiksi sähkölasku: etenkin nyt kun on vähän enemmän pakkasta.

Ollaan vasta pari viikkoa asuttu (ensimmäinen okt), joten vielä ei oikein mitään kokemuksia itsellä. Nyt talossa oleva systeemi ei tunnu ihan nykypäivään istuvalta. Olisiko arvon raadilla heittää vinkkejä lämmityksen suhteen? Itsellä ajatus ilmalämpöpumpusta, mutta olisiko se kohtuuton ponnistus, jos tuollaiseen taloon ajattelisi poistoilmalämpöpumppua tms.
Hervast Hervast ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #472  
Vanha 28.12.2015, 13:53

Kuulostaa siltä että on taas kerran pitänyt alkuperäisen rakennuttajan säästää ne viimeiset tonnit hinnassa jättämällä vesikiertoinen lattialämmitys pois alakerrasta.

Eikait siinä oikein muuta järkevää vaihtoehtoa liene kuin ilmalämpöpumppu, ehkä kahdella yksiköllä. Poistopuhaltimeen voisi varmaan laittaa jonkin säätimen tai ajastimen jos haluaisi tehopuhalluksen vaikka pariksi tunniksi kph käytön jälkeen ja sitten taas pienempi läpivirtaus.
mausi mausi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #473  
Vanha 28.12.2015, 14:41

Juu, vaikuttaa siltä, että lämmitystä on pidetty toisarvoisena asiana. Tekeeköhän noilla huonekohtaisilla ilmanvaihtolaitteilla mitään (Lossnay VL-100U5-E) Jos siis ottaisi ilmalämpöpumppua tukemaan moisen poikineen. Kävi kyllä myös mielessä, jos tuonne remppaisi lattiat ja samalla hoitaisi vesikiertoisen lattialämmityksen paikoilleen, ja sitä kautta päivittelisi systeemin. Kunhan nyt pohdin ääneen vaihtoehtoja.
Murre Murre ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #474  
Vanha 29.12.2015, 06:56

mausi:

Poisto-ilman lämmöntalteenotto on järkevää. Toteuta se vain järkevästi, mutta älä tinkaa..

Vesikiertoinen lattialämmitys antaa mahdollisuuksia enemmän ja kustannus tehokkaimmin, koska hyötysuhde esim näillä vesi-ilppi, maalämpö, poisto-ilma jne pumpuilla on tuolloin parempi.
arto s arto s ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2014
ACF jäsen
Moderaattori

  #475  
Vanha 29.12.2015, 07:52

Lattian tekeminenkin maksaa, eli kannattanee miettiä, tarviiko sitä oikeasti avata. Aloittaisin itse tuossa kohtaa ilmalämpöpumpusta. Molempiin kerroksiin oma sisäyksikkö.

Sitten voisi kartoittaa, millainen homma olisi lisätä koneellinen ilmanvaihto jälkikäteen. Siinä saisi LTO:n samalla ja ILP:n voisi mahdollisesti jättää pois, tai integroida samaan järjestelmään.
mausi mausi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #476  
Vanha 29.12.2015, 08:50

Kiitos vinkeistä! Tässä vaan pyörittelen kokonaiskuvaa mielessäni. Jossain kohdin tarvitsee tehdä isompi saneeraus, mutta justiinsa tällä hetkellä olisi tärkeintä saada torppa lämpimäksi. Sama koskee autotallia, joka on kyllä eristetty, muttei siellä ole lämpöjä.

Olikos täällä ketään pumppujen kanssa tuohuilevia uudeltamaalta? Ihan siis virallista asennusta ja myyntiä ajattelin. Yv:tä voi laitella :)
hopsis hopsis ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2017
ACF jäsen

  #477  
Vanha 29.12.2015, 09:39

Kyllä se varmasti tämän lämmityskauden yli lämpenee sillä nykyiselläkin tavalla. Ei tässä kuitenkaan ole kuin 3-4 kuukautta kun alkaa lämmitystarve olemaan jo aika pientä. Jos nyt alkaa kiireellä tekemään niin maksimissaan 1-2 kuukauden ajan ehtii nauttimaan halvemmista lämmityskuluista tänä talvena. Parempi minusta olisi rauhassa katella ja miettiä, ottaa vaikka ensi syyskuun takarajaksi niin ei tarvi hötkyillä.
mausi mausi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #478  
Vanha 29.12.2015, 10:07

Hopsis on kyllä pointin äärellä. Sinänsä tässä mikään kiire ole, mutta luonne kallistuu hitusen sinne: "mulle_kaikki_heti_kiitos" -linjalle. Kiinnostaa kyllä tuo ilmanvaihto/lämmistys kokonaisuuten, joten olisi tarkoitus toteuttaa kerralla sitten kunnollista.
arto s arto s ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2014
ACF jäsen
Moderaattori

  #479  
Vanha 29.12.2015, 11:34

ILP:sta on iloa toki kesälläkin, mutta kannattaa katsoa se ilmanvaihtokortti ensin, ettei tule tehtyä turhia investointeja. Heittäisin ilpille hinnaksi noin 2k€ asennettuna ja iv-järjestelmälle 4-5 k€ ilman sitä viilennystä.
salonenm salonenm on kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Sensei
ACF jäsen
Admin

  #480  
Vanha 29.12.2015, 14:31

PILPiä harkitsevien kannattaa lukea tämä ajatuksella

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=287.0
To87 To87 ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #481  
Vanha 29.12.2015, 18:22

Ehkä koneidein hyötysuhde ja ominaisuudet on muuttunu -06 vuodesta. Mutta mielenkiintoista luettavaa. 2v on Nibe 750 RF PILP ollut käytössä.
salonenm salonenm on kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Sensei
ACF jäsen
Admin

  #482  
Vanha 29.12.2015, 23:11

Kyllähän on ihan hyviä laitteita. Mutta moni siis ei tosiaan ajattele sitä, että kylmänä kautena ne muuttuvat helposti melkein suoraksi sähkölämmitykseksi, mikäli avuksi ei ole muita parempi COPisia lämmönlähteitä, varsinkin kun puhutaan muista kuin passiivitaloista.

ILP+PILP+takka voisi olla ihan kova yhdistelmä jos esim. maalämpö ei jostain syystä tule kysymykseen.
To87 To87 ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #483  
Vanha 29.12.2015, 23:14

Juurikin 2500kg kuoritakka jota lämmitän aktiivisesti pitää sähkölaskut kurissa.
Murre Murre ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #484  
Vanha 30.12.2015, 11:00

Huomioida kannattaa se, että Niben valmistamissa PILP:ssä on ollut kohtuuttoman paljon kompressori vaurioita.. Kolleegani etelä-suomessa on vaihtanut useita jo muutaman vuoden vanhoihin, sekä itsekkin. Niihinkin vaurioihin liittyy muutama asia, mutta en ala siitä romaania tänne kirjoittelemaan.
Hezekiel Hezekiel ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #485  
Vanha 04.01.2016, 10:36

Tämä nyt liittyy lämmitysjärjestelmiin vähän epäsuorasti, mutta:

Talossa on lämpimälle käyttövedelle pikku kiertovesipumppu, jonka avulla ylläpidetään veden lämpötilaa pitkähkössä putkilinjassa. Tähän asti olen käyttänyt mekaanista ajastinkelloa josta joka toinen ratsastaja on nostettu ylös. Tuon avulla saadaan 15 min on/off sykli pumpulle. Tahti on kuitenkin pikkuisen liian harva. Tuleeko mieleen mitään pistorasiaan kytkettävää laitetta jolla tuon pulssinleveyden saisi vähän tiheämmäksi? Normaalit digitaaliset ajastinkellot eivät tuollaiseen veny kun jokainen päälle/pois pätkä on tavallaan oma ohjelmansa ja niiden määrä on rajallinen.
Japa84 Japa84 ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #486  
Vanha 04.01.2016, 10:46

Mitä tuolla on tarkoitus ollut saavuttaa? Pieni pumppu ei niin paljon kuluta, että sillä rahaa säästäisi, saati pidennä pumpun käyttöikää normaalikäytössä...
JouniH JouniH ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #487  
Vanha 04.01.2016, 11:01

Onhan kiertolinja kuristettu? Riittäisikö pelkkä kuristus ja pumppu pyöris koko ajan.

Ainaki itellä kierovesipumpun kello ja kuristus toi aikamoisen säästön maalämmön kans. Tosin kytkentähän on ihan perseestä energian kulutuksen kannalta. Jos uudelleen saisi päättää niin laittaisin lämmönlähteen taloon mahdollisimman lähelle vesihanoja.
Japa84 Japa84 ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #488  
Vanha 04.01.2016, 11:32

Jos siel ei ole, niin linjasäätöventtiili vaan linjan väliin. Tietysti jos siinä on ongelmaa, joka selittää tuon pumpun käytön noin, niin pitäisi vihkiytyä asiaan vähän tarkemmin.
JouniH JouniH ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #489  
Vanha 04.01.2016, 11:45

Niin, eiköhän se säästö nimenomaan tule tuollaisella pumpun käytöllä? Itellä käy kesäisin maalämpöpumppu vain silloin kun käyttövesi lähtee kiertämään. Joten turhaa sitä kokoajan kierrättämään. Siitä syystä kello on hyvä olla.

Kuten aikaisemmin totesin kytkentähän on väärin tehty. :) Kello ja linjan kuristaminen vähän korjaa tätä virhettä.
Japa84 Japa84 ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #490  
Vanha 04.01.2016, 11:54

Tarkan markan miehiä... Noista melkein vaatisin jo mustaa valkoisella uskoakseni ratkaisun tuovan säästöä. Asian voi kyllä nähdä ihan juuri sillä tavalla, kun haluaa. Samoin kun perustella asian itselleen, juuri niin kun haluaa...
Jos LVK-linja palaa kattilan, KVV-varaajan pohjaan, niin kytkentähän pitäisi olla vähän sinne päin, eikä näin ollen merkittävästi vaikuta pumpun käynnistymiseen. Jos pumppu kierrättää vettä pisteiden/jakotukkien välillä, niin siitä ei kostu yhtään mitään. Jos paluu on kytketty varaajan syöttölinjaan syöttösekoitusventtiiliin, niin sitä ennen olisi toiminnan kannalta ehdotonta olla takaisku juuri ennen aiemmin mainittua.
Kuukkeli Kuukkeli ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #491  
Vanha 04.01.2016, 14:32

Tervehdys,
itellä semmonen tilanne, että vajaa 200m2 70-luvun tasakatto tiilitalo kaukolämmössä ja hinnat nousee sitä tahtia, että tekisi mieli lyödä kaapelit kirveellä kohta poikki. Yksi avotakka löytyy mutta eipä siitä paljoa iloa ole, enkä jaksa muutenkaan halkojen kanssa touhuta koko ajan.
Osa huoneista on melkein kylmillään säästön vuoksi ja yritän miettiä miten voisi säästää lisää. Yläpohjaan voisi tietysti puhalluttaa lisäeristettä, mutta en ole oikein varma, että onko siitä miten paljon hyötyä. Ilmeisesti joku tonnin juttu olisi suunnilleen.
Maalämpö nyt tietysti olisi, mutta ei ole sellaisia rahoja laittaa nyt ja kestää aika kauan maksaa itsensä takaisin. Vesikiertoiset patterit talossa ja ilmalämpöpumppua ei kuulemma kannata laittaa, etenkin kun aika sokkeloinen talo. Tietysti voisi ottaa akan jakamaan kustannukset, mutta kun ronkeli olen, niin onko mitään keinoa säästää lämmityskustannuksissa ilman tuhansien erojen remppoja?
Ikkunat on orkkikset eli tuplalasit, tiivistetty on kyllä ja ilmanvaihto painovoimalla.
hopsis hopsis ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2017
ACF jäsen

  #492  
Vanha 04.01.2016, 15:03

Meillä on samankokoinen ja -ikäinen talo. Maalämpö maksoi reilut 3 vuotta sitten 16700€ 48kk maksuajalla ja sen kanssa liikutaan lämmityskuluissa ~1000€/vuosi lukemissa. Takaisinmaksuaika ostaessa olisi ollut noin 7 vuotta, nykyisellä öljyn hinnalla varmaan vuoden enemmän. Tosin sähkön hintakin on laskenut, en ole jaksanut päätäni vaivata jälkeenpäin tehdyillä kannattavuuslaskelmien korjauksilla.

Maksaa se toki paljon mutta suuri osa kustannuksesta siirtyy suoraan talon arvoon. Ei kannata kokonaan pudottaa vaihtoehtona pois pelkän hankintahinnan perusteella, varsinkin jos ei ole aikomuksena ihan just muuttaa muualle.
mhaanpaa mhaanpaa ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #493  
Vanha 04.01.2016, 19:21

Yläpohjan lisälämmöneristys kyllä kannattaa tehdä.

ST1 tarjoaa nykyään liisausta maalämpöjärjestelmälle: http://st1maalampo.fi/lahilampo/. Eli tuossa periaatteessa kustannukset pysyvät ennallaan ainakin suoraan sähköön verrattuna, kysy tuolta tarjousta.
Kuukkeli Kuukkeli ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #494  
Vanha 04.01.2016, 20:21

Joo, kyllä sitä yläpohjan lisäeristystä olen ajatellut ihan vakavissaan,
mutta kun yksi tuttu rakennusalan inssikin heitti, että se on vähän semmonen uskonasia, että paljon se auttaa..20cm tuolla on nyt käsittääkseni eristettä.
Sen verran sitä taidettiin yleensä 70-luvulla tämmösiin laittaa.
Onko kellään heittää mitään faktaa tai prosenttiarvioita, että mitä se lisäeristys voisi säästää oikeasti?
KimmoL KimmoL on kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #495  
Vanha 04.01.2016, 21:24

Tuolla voi laskeskella, paljonko säästö voisi olla suurinpiirtein.
Kuukkeli Kuukkeli ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #496  
Vanha 04.01.2016, 22:55

Ok, kiitoksia.
Vajaat 200e/vuosi antoi tuo laskuri, mutta muuttujiahan riittää tosielämässä.
Vastaisi n. 10% vuotuisesta lämmityslaskusta jos pitää paikkansa.
Mr.Crossfire Mr.Crossfire ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #497  
Vanha 05.01.2016, 10:57

Noita takaisinmaksuja ja rahasummia pyöritellessä kannattaa mielestäni ottaa huomioon se seikka, että jos joutuu lainaa ottamaan lämmitysremonttia varten kuten itse jouduin, niin lainan maksuerät voi ainakin tällä korkotasolla aika huoletta mitoittaa samaksi mitä kuukauden lämmityslasku vanhalla järjestelmällä. Lopputulema on se että kuukaudessa maksettava rahan määrä ei muutu mihinkään, mutta takaisinmaksuajan päättyessä lasku tippuu merkittävästi.
Hervast Hervast ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #498  
Vanha 05.01.2016, 11:14

Ja kyllähän asumisviihtyvyys paranee jos lämpöremontissa saa ilmavuotoja tilkittyä. 70 luvun keskimääräinen rakentamisen laatu on kyllä sellaista, että pienemmälläkin parantelulla saa monesti tuntuvia muutoksia aikaan.

Isäni joskus kertoili tämän huushollin välikaton eristämisestä, mestarin ohje oli ollut, että viilto taljaan ja eikun painaisee paikalleen kattotuolien väliin. No kun kyseessä on sivusta laudoilla tuetut kattotuolit, niin ensimmäisen villakerroksen asennuksen jälkeen oli raoista päivä paistanut. Senjälkeen oli pitänyt kuulemma ottaa huolellisempi tapa käyttöön ja käydä läpi taljat kertaalleen. Mut tässäkin maassa lienee muutama yläpohja jotka on asennettu tuolla tehokkaammalla tavalla...

Remontissa huomasin että höyrynsulkujen läpäisyt oli tehty aikanaan melko huolettomasti, ne vois olla aiheellista tutkia jos haluaa 70 luvun taloa tiivistellä.
mausi mausi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #499  
Vanha 05.01.2016, 11:19

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja mhaanpaa Näytä viesti
Yläpohjan lisälämmöneristys kyllä kannattaa tehdä.

ST1 tarjoaa nykyään liisausta maalämpöjärjestelmälle: http://st1maalampo.fi/lahilampo/. Eli tuossa periaatteessa kustannukset pysyvät ennallaan ainakin suoraan sähköön verrattuna, kysy tuolta tarjousta.
Ymmärsin, että tuota st1:n lähilämpöä liisataan isompiin taloyhtiöihin. Toki kysymällä tuokin selviää.

"Uudessa" omakotitalossa ei tällä hetkellä eletä unelmaa. Lähinnä palellaan. Ei viitsisi millään tehdä mitään hätiköityä, mutta kait sitä pari ilmalämpöpumppua voi aina hankkia ilman sen kummempia suunnitelmia.

Eniten mietityttää painovoimaisen tuloilman kylmyys. Ei oikein voi tukkia kaikkia röörejä, kun sitten vetää nurkista. Mutta vedon tunne on niin käsittämätön tällaiselle kaukolämpöön tottuneelle kermarectaalille.
Kuukkeli Kuukkeli ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #500  
Vanha 05.01.2016, 17:10

Ei täällä vetoa tunnu juuri missään ja joku rakennusalan tyyppi talon on rakentanut aikanaan itselleen eli luulis ettei ole ihan juosten kustu.
Joku tyyppi kävi ovella kauppaa uuden firmansa jotain lämpövuototsekkaus-palvelua, oli lämpökameraa, alipainelaitteita ja vaikka mitä tarjolla. Sanoi ettei paremmin saa selville purkamatta rakenteita. Hinta vaan oli pari tonnia, joten sanoin, että soronoo.
Vastaa

Palaa takaisin   Audifinns > Yleiset > Muu tekniikka > Okt lämmitysjärjestelmän uusiminen?


Aktiivisia käyttäjiä katsomassa tätä aihetta: 2 (0 käyttäjää ja 2 vierasta)
 
Työkalut
Display Modes

Kirjoittamisen säännöt
Et voi aloittaa uusia aiheita
Et voi kirjoittaa viestejä
Et voi liittää liitetiedostoja
Et voi muokata viestejäsi

BB-koodi on Päällä
Hymiöt ovat Pois päältä
[IMG] koodi on Päällä
HTML koodi on Pois päältä


Samanlaisia aiheita
Aihe Aiheen aloittanut Aihealue Vastaukset Viimeisin viesti
Kattoverhoilun uusiminen Audi Coupe -89 Loosa Sisusta ja sähköt 1 25.10.2011 21:37
a4 quattron takajarrujen uusiminen hexxi Kori, valot, renkaat 0 17.10.2007 21:45
Välijäähdyttimen ahtoputkiston uusiminen (poikitt. 1.8T) mattipuh Turbot 6 01.08.2006 18:52
1.8 ADR 125hp testejä 95 vs 98 okt? Sakkeus Moottori ja voimansiirto 1 03.02.2006 07:52


Kaikki ajat ovat GMT +2. Kellonaika on nyt 10:56.


vBulletin® Version 3.8.7
Copyright ©2000 - 2017, Jelsoft Enterprises Ltd.