Huoneilma-ongelma/homeen haju/otsonointi

[audiq]

Kesämökillä on aina ollut sellainen ominaistuoksunsa, joka jää myös vaatteisiin kiinni. 60-luvulla lastulevytetyt hirret, ei kunnollista ilmanvaihtoa, plus vuotava vesikatto pitäneet huolen, että kosteusrasitusta on riittänyt.

Tässä vuosien aikana tehtyjä korjaustoimenpiteitä.

-Aluskate tiilikaton alle.
-Piipun pellitys.
-Saunan viemäröinti uusittu.
-Vanhojen lastulevyjen poisto seinistä, jotka korvattu osin kipsilevyllä, osin puolipanelilla. Katto paneloitu lastulevyn päälle.
-Lattiat avattu ja vaihdettu kaikki vaihdettavissa oleva materiaali.
-Tuuletusventtiilit lisätty joka huoneeseen ja koitettu huomioida tuulen paine/alipaine sijoittelussa. Poisto hormin kautta kahta rööriä pitkin. Poissa ollessa kaikki venttiilit auki.
-Saunan oveen tehty tuuletusreiät ylä- ja alareunaan, jotka poissa ollessa aina auki, samoin hormin pelti.
-Hellan päälle lisätty liesituuletin, jota myös käytetään.

-Kankaita, patjoja, petivaatteita, ym säilytetty vain pakolliset ja nekin mahdollisimman ilmavasti, pystyyn tai naruille roikkumaan.

Tuo ominaistuoksu on vähentynyt vuosien aikana huomattavasti, mutta edelleenkin se tarttuu vaatteisiin ja sitä on. Huoneilma ei myöskään tunnu raikkaalta ja joillekin homeelle herkistyneille tutuille on tullut oireita. Mutta ei kaikille.
Talven jälkeen kuitenkin, kun avaa mökin oven, niin tuoksu ei ole ummehtunut, muuta kuin eristämättömän, ns kylmän puolen osalta. Joka on seuraava korjauskohde ja myös viimeinen, jota ei ole vielä käyty läpi.

Ionisoiva ilmanpuhdistin on myös ollut käytössä välillä ja ilmankuivain. Ilmankuivain lähinnä tullessa jonkin aikaa pöhissyt tai jos on pyykkejä tarvinnut kuivata sisätiloissa.

Koska remontteja on tehty rauhalliseen tahtiin, niin osa mm petivaatteista on siltä ajalta, jolloin mökissä oli vielä selkeitä ongelmakohtia. Nämäkin pelkästään ilmeisesti voivat aiheuttaa oireita.
Mutta kun ei raaskisi moneen kertaan uusia esim. patjoja ja peittoja, niin olen miettinyt, että mitä tässä nyt vielä keksisi muuta.

Etikkaa vatiin lähtiessä oli yksi neuvo ja tehokkaampi konsti olisi ymmärtääkseni otsonointi. Otsonointilaitteita katselinkin jo, mutta en saanut niistä oikein selkoa, mikä oli ilmanpuhdistin ja mikä jytkympi laite. Myös rakennusohjeita otsonointilaitteen tekoon tuntui löytyvän.

Toinen mikä on ollut mielessä, niin on ilmakeräimen asentaminen, jolloin saisi kevätaikaan paikkoja kuivemmiksi ja ilmaa vaihdettua tehokkaammin. Samoin huoneiden ylipaineistaminen aurinkokennojen ja puhaltimien avulla käynyt mielessä. Ilma vaihtuisi silloin tehokkaammin myös poissa ollessa, kun ei ole muuta virtaa käytettävissä.

Varsinkin tuo otsonointi on nyt alkanut kiinnostamaan. Sillä ilmeisesti saisi ainakin hetkeksi tilanteen nollattua. Mihinkään kovin kalliiseen laitteeseen ei ole varaa, mutta pitäisi laitteessa kuitenkin jotain tehoakin olla.
Alle 30 kuutiota käsiteltävä tila, jos vetää huoneen kerrallaan, niin pienemmälläkin laitteella varmaan pärjäisi hyvin.

Olisiko tuosta hajuongelmasta yleensä tai otsonoinnista ajatuksia, kokemuksia tai muita mielipiteitä. Olettaisin, että on monelle muullekin jollain tapaa tuttu ongelma.

[Jari74]

Ei kai tuota otsonaattoria kannata itselle ostaa? Se tehoaa kyllä äärettömän tehokkaasti erilaisiin hajuihin. Itsellä kokemuksia lähinnä autojen käsittelyistä, mutta siskon mies tekee noita hajunpoistoja myös asuntoihin. Sillä lähtee homeen, tupakan yms. hajut tehokkaasti ja tilalle tulee raikas tuoksu. Otsoni tappaa tehokkaasti kaiken elävän ja siinä mielessä vaarallinenkin aine.

Tosin jos ongelmakohtaa ei poisteta niin haju tulee kyllä takaisin ajan kanssa. Kysy tarjousta käsittelystä esim. vaikka täältä http://www.pro-maalaus.fi/ tekevät hommia Järvenpäänkin alueella (tosin en tiedä onko tuo sinun mökki siellä suunnalla).

[audiq]

Vaikka oli pitkä viesti, niin aina jää jotain oleellista pois. Karjalohjalla on mökki. :)

Sen tiedän, että paljon on tehty ja saatu selkeät ongelmakohdat korjattua. Paitsi tuo ns. kylmä puoli, mutta se on tässä tosiaan seuraavana vuorossa ja en usko, että se haju sieltä pelkästään kulkeutuisi ja poistuisi kylmän puolen remontilla muuta kuin toivottavasti sieltä tilasta ainoastaan. Eristeitä siellä ei olekaan.
Lämpöiseltä puolelta en ongelmakohtia enää keksi. Paitsi kylmillään talvella, niin varmasti vaikuttaa, mutta riittävällä tuuletuksella sen ei ymmärtääkseni pitäisi olla ongelma.

[Vieras]

Onko se kosteusongelma nyt siis selätetty, mitä rakenteisiin tulee? - siis muutenkin kun estämällä lisävaurioiden syntyminen. Se vanhan lastulevyn haju on kyllä kamala ja tuntuisi olevan vahvasti läsnä 60-70-luvuilla pilatuissa taloissa.

Mitä tulee ilmanvaihtoon, painovoimainen ei oikein tee mitään jossei mökkiä lämmitetä mitenkään - tosin eipä se pelkkä ilman poisto tai tuonti laskisikaan tyhjillään olevan kylmän mökin kosteusprossaa mitenkään (ellei kosteutta nouse maasta tjsp.). Ymmärtääkseni tuollaiset aurinko-ilmakeräimet toimivat tuollaisessa käytössä ihan OK.

Kannattanee harkita myös ns. kuivanapitolämmitystä varsinkin syksy- ja kevätkuukausille. Tuosta ei käy ilmi mökin koko, mutta esim. 40m2 mökille kaiketi riittäisi tuollainen 200W pakkasvahti (à 15eur). Jos posottaisi puoli vuotta jatkuvasti päällä, sähköä menisi ~850kWh eli alle satasen edestä. (Liesituulettimesta päättelin että mökillä on sähköt).

[audiq]

Lämpöiseltä puolelta on kaikki mätä revitty irti, mitä saa. Hirsikehikossa on jossain kohti pehmeää, mutta sille ei oikein mitään mahda. Jossain luki, että

Kosteusvaurion syyn poistaminen ja tarvittaessa rakenteiden kuivaaminen tai uusiminen poistaa käytännössä homeongelman rakennuksesta.

Rakenteet on nyt selkeästi kuivempia paikalla ollessa, kun ennen tuntui, että paikat vain kostuvat lisää.
Tullessa kosteusprosentti on kyllä korkea, mutta niin kuin kirjoititkin, niin se on se, mitä se ulkonakin on, kun ei kuivanapitolämmitystä ole.
Mutta ymmärtääkseni se ei ole ongelma, jos ilma vaihtuu riittävästi. Tuulta pystyy hyödyntämään täällä, kun sellainen rinteessä oleva suppilo tämä tontti ja tosiaan tuulen puolella on pari ilmanvaihtoventtiiliä ja mökin takana, "alipaineisella" puolella yksi. Ja tarkoitus tosiaan lisätä vielä aurinkennoilla toimiva puhallin paineistamaan huoneilmaa.

Tästä kuvasta selviää kokoluokka ja näkyy tuo ns. kylmä puoli myös. Noin 20 neliötä taitaa olla tuo hirsipuoli.
Lounais-tuuli puhaltaa kameran suunnasta ja sitä olen koittanut hyödyntää ilmanvaihtoventtiileitä asentaessani. Tuolla takana näkyvää metsää ei enää ole.
Ja sähköt tosiaan löytyy.

[STP]

Tuollaisen värkkääminen alkaa sinne nyt heti :-)
http://www.y-energia.com/aurinkolamp...lmakerain.html
"Ilmakeräintä voidaan käyttää myös kesämökin tai jonkin muun rakennuksen kuivamiseen. Monen mökkiläisen päänvaivana on mökin kevätkosteus mökin oltua pitkään käyttämättä. Sisäilma ei ole päässyt vaihtumaan kunnolla talvella, mistä seuraa tunkkainen haju ja jopa homeongelmia. Pieni ilmakeräin voi ratkaista tämän ongelman kohtuullisin kustannuksin ja toimintavarmasti."

[audiq]

Joo, juuri tuollaisen tyyppistä olen ajatellut. Tuossa oli absorbaattorikangas, mutta omani meinasin tehdä juomatölkeistä.
Harmi vaan, kun olut ei suurina määrinä uppoa, niin hidasta tuo rakentaminen. Mutta on niitä tölkkejä jo kertynyt jonkin verran. Lämpölasikin jo hankittuna. :)

http://www.youtube.com/watch?v=PqObr...oexternalembed

[Joxuz]

Tuon ozonointilaitteen tekoon kun löytyy hyvät ohjeet, suosittelisin myös sellaisen tekoa. On niin yksinkertainen värkki että ei montaa kymppiä saa uppoon.

Toki ei se ongelmaa ehkä täysin poista, mutta antaa ainakin sen viimesen silauksen. Pitänyt itsellekkin rakentaa, vaikka ei edes mitään suurempaa tarvetta ole ollut.

[audiq]

UV-lampulla ilmeisesti kannattaisi laite varustaa. Löysin tällaisen tekstin netistä.

...Putkena on 39W U-mallinen putki ja tuulettimena 119 mm 230 VAC 20 W aksiaalipuhallin. Lamppu tuottaa 253,7 nm säteilyä, joka käy kovasti pöpöjen DNAn päälle, sekä 185 nm säteilyä, joka tuottaa otsonia.
Sen verran reipas otsonintuotto on, että itseä alkaa kyllä välittömästi yskittää, kun laitteen kytkee päälle.

Olisiko jollain tietämystä tuohon UV-lampulla toteutukseen ja mistä kannattaisi osia hankkia? Koronailmiöön perustuva olisi ilmeisesti toinen vaihtoehto. Google kyllä kertoo kaikenlaista, mutta henkilökohtaisesti uskon mielummin Audi-foorumilaisten näkemyksiin asiassa.

[Joxuz]

En muista millainen malli se oli, jonka suunnittelin joskus vielä värkkäämäni. Mutta laatikkoon laitettiin laitepuhaltimet kumpaankin päähän ja taiteltiin pellistä näkösuojat niin että että tuota valoa ei itse pystynyt näkemään laitteen käydessä.

Itse laitteen sydämmenä toimi muistaakseni jokin rikottu loisteputki yms. josta oli uloin kuori siis rikottu. Pitääkin tarkastella uudelleen muistin virkistämiseksi.

Edit: Tais olla elohopealamppu, kun nettiä aloin selaamaan.

[audiq]

Elohopealamppua noissa on taidettu käyttää. Sähkäri, jolle tänään soitin kertoi, ettei sellaisia saa enää myydä. Kuristimen se taitaa tarvita lisäksi.

Täällä juttua otsonaattorin rakentamisesta ja myös elohopealampuista.

[Joxuz]

En tiedä, mutta googleen kun laittoi elohopealamppu, niin heti pukkas myyntilinkkiä http://www.valonetti.fi/product_catalog.php?c=26 .

" EU-asetuksen myötä elohopeahöyrylamppujen markkinoille saattaminen tulee kielletyksi vuonna 2015. Tämän vuoksi ne poistuvat kokonaan käytöstä tulevina vuosina." Wikipedia

Eli vielä löytyy. Sähkäris oli etuajassa ;)

[audiq]

Näköjään. :)

En lähtenyt edes googlettamaan, kun en osannut arvata, että hän oli niin etuajassa.

Toisella foorumilla kävin YV-keskustelua korona-ilmiöön perustuvasta laitteesta. Siinä oli hyödynnetty auton puolaa, jota ajettiin ylijännitteellä ja ajastinpiiri (555) ohjasi vahvistintransistoria. Puhallus syntyneen valokaaren lävitse.
Ozonia muodostui tuollaisella toteutuksella kuulemma vähintäänkin riittävästi.

Silti kiinnostaisi enemmän se UV-lampulla toteutettu laite. Elohopealamppu kuuluu ilmeisesti korona-ilmiöön perustuviin laitteisiin?
En ole varma onko ehjä vai rikkinäinen, mutta mielestäni tuollainen elohopea-lamppu makaa kotelossaan naapuritontilla, johon on juuri uusittu pihavalo. Täytyykin kyseistä, jos isäntää sattuu näkemään.

[Mandu]

Pari asiaa jotka sattuivat silmään.

Katto paneloitu lastulevyn päälle.

Oliko lastulevy varmasti kuivaa ennen panelointia, kun kattokin oli aikaisemmin vuotanut?

Samoin huoneiden ylipaineistaminen.

Älä ylipaineista, vaan alipaineista. Ylipaine (tai muuten väärä ilmanvaihto) on yleinen kosteuden aiheuttaja. Ylipaineisessa tilassa kosteus siirtyy seinärakenteissa lämpöeristeeseen ja siitä höyrysulkuun. Kun kosteus ei pääse höyrysulusta eteenpäin kastuu höyrysulun sisäpinta ja siinä kiinni oleva lämpöeriste. Riippuu seinärakenteista aiheuttaako tämä kuinka pahoja ongelmia, mutta se on varmaa, että kosteuden suunta on täysin väärä.

[Tureq]

Kerrottu, että lattia avattu ja vaihdettu tavaraa?

Onko tehty mitään kapillaarisen nousun katkaisevia kerroksia?

Talon ulkopuolinen vedenohjaus? Rännit, rännikaivot ja niille vedenpoisto?
Ulkopuolinen salaojitus?
Perusmuurin vedeneristys, etenkin jos tehdään salaojitusta ja auotaan perustuksen vieriä.

Paljon tuo tunkkainen "kellarin haju" johtuu juuri alapohjan kovasta kosteudesta, varsinkin jos katto- ja seinärakenteet kunnossa.

Tuossa kokoluokassa ovat sellaisia hommia et itse pystyy paljon tekemään, joten kustannukset eivät karkaa maatakaataviksi.

[oliver]

Jos kaluston haluaa pysyvän tulevaisuudessakin hajuttomana, pitäisi ylläpitolämpö olla luokkaa 14 astetta. Kaikki alle sen on kastepisteen alapuolella, eli kostuminen ja homeen kasvatus jatkuu. Siitä johtuu se "kesämökin haju". Radikaalimmat homeongelmat ovat oma juttunsa..
Puolto ozonoinnille sen jälkeen kun mädäntynyt/homeinen materia on saatu rakenteista pois.

[ramikoo]

Tuo vanhan lastulevyn jättäminen paneelien alle särähti myös omaan korvaan. Mandu on tuossa paineistamisessa oikeassa jos tässä mökissä on höyrynsulku, niin tilan tulisi olla alipaineinen. Hirsihän ei höyrynsulkua tarvitse jos on käytetty "hengittäviä" eristeitä kuten pellava, ekovilla, kuitulevy jne, jolloin seinän läpi kulkeva höyry ei ole mikään ongelma. Ilmansulkupaperi toki on hyvä laittaa.Tuo seinä "hegittää" toki vain tilan ollessa ylipaineinen/lämmin. Jos kyseessä on talvet kylmillään oleva aito hirsirakennus en itse laittaisi sinne mitään muuta kuin hygroskooppisia orgaanisia materiaaleja. Syksyn,talven ja kevään aikana johonkin tiivistynyt kosteus kuivuisi ainakin jollain tasolla pois. Ja lämmittäminen vain helpottaa kuivumista.

Rakennus kaiketi rossipohjalla vai eikö vain osunut omaan silmään? Onhan alapohjan tuuletus riittävä, korkeus vähintään 15 cm ja vailla orgaanista materiaalia?

En tiedä pitääkö ketjun aloittaja tätä humpuukina, mutta tiedän että toimii. Ei varmasti kyllä yhtä tehokas kuin otsosnointi.
http://www.auro.fi/tuoteselosteet/32...seinamaali.pdf

[audiq]

Alkutilanne tuvan puolella.
Lattia osin purettuna. Laatta imuroitiin kauttaaltaan ennen kuin alettiin asentamaan uutta.
Laatan päälle asennettiin huopa ja saumat piettiin kiinni. Kuvassa näkyy myös seinää hieman. Puolipaneli, hirsi ja pellavarive välissä. Panelin ja hirren välissä ei ole mitään papereita/muoveja, koska mökkiä pidetään kylmillään talvisin ja kosteushan kulkee silloin ymmärtääkseni ajoittain eri suuntaan kuin normaalissa asuinrakennuksessa, niin ajattelin, että se paperi ei välttämättä ole hyvä juttu. Aiemmin lastulevyjen alla oli folio. Syytä sen käyttöön en tiedä. Tuo kuvassa näkyvä lastulevy poistettiin ja korvattiin kaakeloinnilla.

Lattiavasojen väliin tuli styrox, päälle tervapaperi, lastulevy ja laminaatti. Tiedän styroxin olevan tavallaan väärällä puolella laattaa, mutta se tuntui käyttö huomioiden olevan kuitenkin fiksumpi asentaa laatan päälle. Ja osittain ainoa vaihtoehtokin, koska muuri nököttää sellaisen laatan päällä, ettei sinne alle styroxia tai muuta lämpöeristettä käytännössä saa.
Tuo laatan korkeus johtuu siitä, että rakennus on vanha sauna. Tuuletusta ei lattian alla ole, niin kuin kuvasta näkyy.
Muurin edessä oleva "reikä" valettiin ja kaakeloitiin. Kosteussulkuna/eristeenä alla olevaan laattaan huopaa, pakkasmattoa ja muovia.
Valmista alkaa olemaan.

Lastulevyn jättäminen kattoon panelin alle oli särähtänyt muutamien korvaan. Samoin se särähti minulla. Siinä kävi vain niin, että isä kerkesi aloittamaan homman ja lätkimään puoli kattoa panelia ennen kuin tulin jatkamaan hommia. Oma ajatukseni oli, että ehdottomasti lastulevy alta pois. Ajatuksena ilmeisesti oli, että keittokomeroa ei tarvitsisi purkaa, kun lastulevy jätetään alle. Ja toinen syy se, että alunperin kakkosneloset ovat alimpana ja niiden päällä lauta, paperi ja puru. Mökkikäyttöön siirryttäessä kakkosnelosten väli on lisäeristetty ja asennettu se lastulevy. Eli jos lastulevyn olisi poistanut, niin lisäeristeet olisi tullut niskaan. Käytettyä lisäeristettä en nyt enää ihan varmuudella muista. Todennäköisesti styroxia, koska palloja löytyy satunnaisesti huoneen reunoilta.

Ulkopuolisista hommista sen verran, että rännit on asennettu ja vesi johdetaan pois rakennuksen vierestä. Toteutus on vähän tekijänsä näköinen, mutta vesi kyllä poistuu paljon paremmin kuin ennen.
Salaojitusta mietin, mutta useampi ihminen varoitti siitä, että ei ole välttämättä hyvä homma sellainen vanhalle rakennukselle, kun se maaperän kuivuminenkin saattaa aiheuttaa ongelmia. Pari vuotta sitten tehtiin niin, että pihapolut, jotka kulkevat mökin vierestä, ne avattiin, salaojitettiin ja suodatinkankaan kanssa soralla täytettiin. Sillä saatiin kuivatettua pihaa ja mökin vierestä maa viettää näille poluille, joten niille poluille vesi jäi aiemmin seisomaan. Mutta nyt pysyvät polut kuivana. Ja nämä polut siis kulkevat ihan mökin vieressä.

Toiselle puolen ei tehty mitään muuta kuin se ränni, mutta siellä maa viettää voimakkaasti sokkelista poispäin, jonka näkee myös aiemmin laittamastani kuvasta. Tässä vielä uudelleen tuo kuva, niin salaojat polkujen alla kulkevat kuvan vasemmasta reunasta mökin takaata kiertäen kuvan oikeaan reunaan. Kuvaan ja ulkoiseen kosteuskuormitukseen liittyen vielä sen verran, että tuo kylmän puolen ikkunan päällä oleva lippa on tehty sitä varten, ettei myrskysateet pääsisi kastelemaan ikkunakarmeja ja tuo köynnös on sittemmin tuotu kehikoilla irti seinästä, jotta köynnöksen ja seinän väliin jää 10 sentin ilmarako ja jotta laudoitus pysyisi kuivempana. Tosin lähinnä tuo köynnös tuntui suojanneen seinää aiemminkin, vaikka ensin muuta luulin.

Vähän hankala on ollut tehdä päätöksiä sen suhteen, mikä on oikea toteutustapa, kun tosiaan kylmillään ollessa moni asia toimii ikään kuin väärään suuntaan. Ja joissain jutuissa ei ole kuin huonoja tai vielä huonompia ratkaisuita. Samoin jokaisella on vähän omanlaisensa mielipide, jos neuvoja on kysynyt ja itselläni ei taas kokemusta ole sillä tavalla karttunut, että osaisi huomioida erilaisia juttuja. Ja kun ei tosiaan voi tehdä niin kuin yleensä tehdään, kun pitää huomioida todelliset olosuhteet ja käyttö.

Lastulevyn kuivumisesta katossa vielä sen verran, että paneli päällä on käsittelemätön, joten se ei varmaankaan kovin merkittävästi vaikuta lastulevyn kuivumiseen. Mutta selkeästi kosteutta saanut kohta lastulevystä poistettiin ja muuten ei lastulevy ainakaan turvonnut ollut, jonka 60-luvun lastulevy hyvinkin helposti tekee, jos aralta puolelta vettä saa päällensä. Joten siinä uskossa ainakin oltiin, että kuivan levyn päälle panelointi tehtiin.

Tuo raikastava maali ei ajatuksena ole lainkaan huono, mutta toteutus käytännössä on kuitenkin eri asia, koska mökillä ei oikein sellaista pintaa asuinpuolella ole, johon maalia voisi laittaa. Mutta minä laitan tuon linkin talteen ja pyörittelen asiaa vielä mielessäni uudelleen. :)

[Mr.Crossfire]

Saattaiskohan olla ihan vaan titaanioksidia siinä maalissa?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Titaanidioksidi

[ramikoo]

Tuo fotokatalyyttinen puhdistus perustuu kalkkiin ja sen jalosteisiin. Eli tuo on eräänlainen kalkkimaali. Kalkkiahan on iät ajat käyttetty puhdistamaan ja "desinfiomaan" pintoja mm.kellareita.

[audiq]

Saunassa on muurin käsittely ollut vähän vaiheessa, kun ei oikein rappaus tyydyttävästi minulta sujunut, niin saattaisi olla kalkkimaali yksi vaihtoehto, jos toimii kosteassa ja kuumassa tilassa.

Kävin penkomassa varastoa. Löysin tuollaisen härpättimen. Autokäyttöön tarkoitettu ja puhallusilma haisee lasertulostimelta, eli jotain se tekee. Sisällä on alumiinilevyt päällekkäin, joiden välissä kipunoi. Ilma imetään niiden lävitse. Tämä ei ole lopullinen ratkaisu, mutta mielenkiintoinen löytö. Jonkun romulaatikon mukana tuo on tainnut minulle kulkeutua. Siitä hassu höpöhöpö-lisävaruste autoon, että sillä on ilmeisesti ihan edellytyksiä jopa toimia jollain tavalla. Jätin nyt koneen sirisemään kylmälle puolelle.

[ame]http://www.youtube.com/watch?v=Qr2NxMgJC4w[/ame]


Mitähän tuollaisen otsonaattorin pitäisi tuottaa, että sillä olisi materiaaleja puhdistava vaikutus?

www.apureportteri.fi/node/476

...Kun toimiston ilmassa on 0,2 mg/m3 otsonia, siitä muodostuu havaittavissa oleva haju, joka yleensä tuntuu kopioinnin yhteydessä. Lisäksi silmiä, kurkkua ja nenää saattaa ärsyttää.

Jo 2-4 mg/m3 pitoisuuksina otsoni saattaa aiheuttaa päänsärkyä, silmien ärsytystä, akuuttia rintakipua ja äärimmäistä uupumista.

Industrial ozone purifier 1200 mg/h tai ozone air purifier OZQT1.2.
Mutta kun ei tiedä, mikä on sellainen määrä, jolla saa tuloksiakin aikaiseksi.

[audiq]

Täällä oli tuotoista ja sopivuuksista eri kuutiomäärille (sivun alaosassa).

Sopii esim. auton, asuntovaunun, veneen ja pienen huoneen otsonointiin. Otsonituotto max 100 mg/h.

Tämä vaikutti tehokkaalta, mutta taitaa tuo 7g/h ollakin vähän turhan jytky vehje. Allergia-apun isoin laite suuriin tiloihin ja vaikeisiin kohteisiin tuotti 6g/h.

[Tureq]

Salaojitusta mietin, mutta useampi ihminen varoitti siitä, että ei ole välttämättä hyvä homma sellainen vanhalle rakennukselle, kun se maaperän kuivuminenkin saattaa aiheuttaa ongelmia. Pari vuotta sitten tehtiin niin, että pihapolut, jotka kulkevat mökin vierestä, ne avattiin, salaojitettiin ja suodatinkankaan kanssa soralla täytettiin. Sillä saatiin kuivatettua pihaa ja mökin vierestä maa viettää näille poluille, joten niille poluille vesi jäi aiemmin seisomaan. Mutta nyt pysyvät polut kuivana. Ja nämä polut siis kulkevat ihan mökin vieressä.

Tuo varoitus että maaperän kuivuminen aiheuttaa ongelmia, toteutuu puupaalutetuissa rakennuksissa.

Missään muussa rakennetyypissä en näe ongelmana sitä, että kosteusrasitus olisi pienempi.

[audiq]

Ilmeisesti pitivät mahdollisena sitä, että maa kuivuessaan voi aiheuttaa rakennuksen painumista. Samoin, ilmeisesti raudoittamattoman sokkelin ympäriltä maan kaivaminen alas asti saattaa aiheuttaa ikäviä seuraamuksia. Itselläni kun ei ole tuollaisista jutuista kokemuksia, niin katsoin parhaimmaksi luottaa kokeneempien sanaan.
Toki muilla tavoin olen koittanut saada sokkelin ympäristöä kuivemmaksi. Mainitsemani salaojitukset polkujen alle ja katolta tulevien sadevesien johtaminen pois rakennuksen läheisyydestä. Ja mm. näin keväisin lumien pois lapiointi rakennuksen läheisyydestä.

Itse rakennuksessa sitten laatan päällystämisen huovalla olen olettanut vähentävän merkittävästi siitä nousevan kosteuden määrää ja samalla hajuhaittoja.

Näitä saisi melkein kolme kahden hinnalla. Toimivuudesta en sitten tiedä, mutta jos joku muukin on kiinnostunut rakentamaan otsonaattoria Järvenpään tai Karjalohjan nurkilta, niin olisi varmaan fiksuinta tilata samassa paketissa nuo.

Ai niin, Maruman tuntui poistavan ainakin etikan hajua. Yöhön asti se pöhisi.

[Joxuz]

Näitä saisi melkein kolme kahden hinnalla. Toimivuudesta en sitten tiedä, mutta jos joku muukin on kiinnostunut rakentamaan otsonaattoria Järvenpään tai Karjalohjan nurkilta, niin olisi varmaan fiksuinta tilata samassa paketissa nuo.

Ai niin, Maruman tuntui poistavan ainakin etikan hajua. Yöhön asti se pöhisi.

Kuinka tuollainen saadaan valjastettua käyttöön? Laatikkoon puhaltimet päihin + verkkovirta karvoihin? Vai tarviiko muuta?

[audiq]

En ole oikeastaan asiaan vielä tarkemmin perehtynyt, että miten ilma pitäisi saada tuon kennon ohi tai läpi. Tuubia pitäisi varmaankin seuraavaksi kahlata läpi. Mutta olettaisin tuon tavallaan korvaavan sen kuvuttoman elohopea-lampun ja kotelosta voi jättää häikäisysuojat sisältä pois. Muuten saman rakenteen pitäisi mielestäni toimia. Puhallin riittää varmasti vain puhaltamaan, toista tuskin tarvitsee. Valitsee vain riittävän ison. Jossain oli mainittu puhallustehojakin valmiissa otsonaattoreissa, esim. Allergia-apun 3000mg/h laatikossa

Ilmavirtaus 116 m³/h

, jonka mukaan voisi sopivaa puhallinta valita.

Tehonsäätö oli hyvä. Valmiista laitteistahan sellainen voi löytyä, mutta sitä en tiedä, miten sen toteuttaisi tuon kennon kanssa.

Tutkitaan tutkitaan, eiköhän nuo asiat selviä, kun tarpeeksi nettiä selailee, jos ei jopa sitten Audi-foorumilta löydy taas tietämystä. :)


http://www.4o3.us/

http://4o3.us/OG-3600_ozone_generator.html

http://www.ozonegeneratormachines.co...generator.html

[ame]http://www.youtube.com/watch?v=8DCA-gbnr30&feature=related[/ame]

[Joxuz]

Mielenkiintoista. Voin olla mukana tilauksessa, jos sellaista suunnittelet, maksan postikulut toki omaan suuntaan lisäksi.

Eiköhän tuolla rahansa tienaa, kun muitten autoja/kämppiä "steriloi".

[audiq]

Nyt on kolme niitä otsonaattori-settejä tilattu. Ilmoittelen kun tulee, niin katsellaan, miten saadaan yksi Nokialle toimitettua. :)
Puhallinta sitten seuraavaksi etsimään. Tässä olisi ideaa kotelointiin.

EDIT: Partco vs. Aliexpress. Luulisi, että tuolla Alin hinnalla saisi jo kuorma-autollisen tuulettimia Taiwanista. Suomalaisilla verkkokaupoilla vaikuttaisi olevan halvemmat tuulettimet kuin kauempana. Tai sitten minä en vain osaa. :/

[ame]http://www.youtube.com/watch?v=ckgkGmQFTRI[/ame]

[irk]

Kannattaa muistaa, että otsoni on voimakas hapetin ja yksi pahimpia ilmansaasteita. Hapettimena se pystyy hajottamaan monenlaisia epäpuhtauksia, kuten homeita. Ilman puhdistaminen on siis hieman harhaanjohtava ilmaus otsonin tapauksessa, koska hajoamisen seurauksena syntyneet aineet voivat olla haitallisempia kuin se mitä on hajotettu. Monet otsonin reaktiotuotteet ovat myös haitallisia. Jos asunto otsonoidaan, niin otsoni reagoi muidenkin aineiden ja materiaalien kanssa kuin vain ei-toivottujen aineiden kanssa, ja siinä voi syntyä ties mitä hajoamis- ja reaktiotuotteita.

Tämän oli vain tarkoitus muistuttaa, että otsonoinnin kanssa kannattaa olla tarkkana. Terveelle ihmiselle otsonointi tuskin on ongelma (kunhan ei ole sisällä toimenpiteen aikana), mutta herkempien ihmisten tapauksessa (esim. homeille herkistyneet tai astmaatikot) asia voi olla eri.

[audiq]

Hyvä on ottaa tuokin näkökohta esille. Itse ajattelin ensin testata otsonointia autossa ja autotallin "toimistokopissa". Mökin suhteen ajatuksena on ollut otsonoinnin jälkeen höyryimurilla käydä näkyvät pinnat vielä läpi. Ja tuon jälkeen kuivaus ilmankuivurilla. En tiedä, mutta ainakin toivoisin höyryimuroinnin poistavan otsonoinnista syntyviä jäämiä.

Lisäksi sitten petivaatteiden ja patjojen uusinta. Ja se ilmanvaihdon tehostaminen entisestään jonkinlaisen aurinkokennolla toimivan puhaltimen/aurinkokeräimen avulla. Joko imemään, tai puhaltamaan. Siitä on nyt kahdenlaista mielipidettä ollut, kumpi parempi ratkaisu. Jos rakennus on lämmin, niin se imeminen ymmärtääkseni fiksumpi vaihtoehto, mutta kylmillään ollessa ja ilman muoveja seinissä (ulkomaalikin punamultaa), niin minun ymmärrykselläni se paineistaminenkaan ei välttämättä ole tuhoon tuomittu juttu, kun rakenteiden läpi ilman imemisessäkin piilee tässä tapauksessa omat vaaransa.