Takan valinta

[Tommi]

Elikkäs seitkytluvun loppupuolen omakotitaloon, olen suunnitellut varaavaa takkaa suoran sähkölämmityksen tueksi. Nunnauunilta ja tiileriltä olen esitteet hakenut. Kertokaapa kellä on tietoa, että mitä eroa näillä on käytännösä vuolukivestä ja tiilestä tehdyillä. Hinta ainakin sen olen huomannut. Ja takkaleivinuuni malli olisi kyseessä.

[RS_2]

Hinnaneron lisäksi on eroa lämmön varauskyvyssä, sekä sen luovutuksessa.

Jättäisin sen tiilitakan kauppaan ja sijoittasin vuolukiviseen malliin.

Vuoden vaihteen jälkeen on taas malliston vaihto monella jälleenmyyjällä, jolloin saattaa löytää järkihintaisia poistoja sisältäen asennuksen.

Jos ei ole vielä piippua, kannattaa siihenkin paneutua huolella.

[SR]

Tiili vs. Vuolukivi asiasta saa saman keskustelun kuin kitka vs nastastakin. Omissa taloissani on ollut molempia ja en pitäisi asiaa ihan itsestäänselvänä. Nämä "tiileri" -paketit kyllä korvaisin ammattitaitoisen muurarin tekemällä tiiliversiolla. Pienissä takoissa (alle 2000kg) pitäisin itse tiiltä parempana vaihtoehtona. Isommissa massoissa vuolu alkaa näyttämään kyntensä paremmin.

Esimerkkinä itsellä keskikerroksessa n. 1800kg Tulikivi ja yläkerrassa saman hieman kevyempi (1500kg) tiilestä muurattu versio. Polttamalla saman verran samaa puuta samalla tavalla on yläkerran uuni SELVÄSTI lämpimämpi seuraavana päivänä, mutta vuoluversio alkaa lämmittämään nopeammin ts. luovuttaa nopeammin lämpönsä.

summa summarum. Ota se mikä miellyttää silmää ja kukkaroa, muulla se talo kuitenkin lämpenee :)

[loponen]

Toki tiilitakka (Tiileri) luovuttaa lämmön hitaammin kun sisä- ja ulkokuoren välissä on 10mm villa, verrattuna vuolukivitoosaan.
Itse pohdin myös pitkän aikaa kumman ottaisin, vuolukivi vai tiili, ja päädyin tiileen.
Hintakin jäi alle puoleen vastaavan painoisesta vuolukivisestä.
Ei ainakaan vielä 5:ssä vuodessa ole kaduttanut.

[jannekk]

Takan valinta on hyvin pitkälti makuasia; molemmat lämmittävät talon aivan varmasti. Vuosituhannen alussa päädyimme pienen pohdinna jälkeen erääseen Tiilerin varaavaan takkamalliin vuolukivitakan sijasta. Päätökseen vaikutti lähinnä se, että tiilitakoissa olis silloin muotoilun ja värien suhteen enemmän omaa silmää miellyttäviä malleja. Kun takassa on liki yli 2500 kg kiviä, on sen lämpeneminen hidasta, mutta se kyllä sitten luovuttaa miellyttävää lämpöä pitkään.
Joissain vuolukivitakoissa olen huomannut sellaisen piirteen, että aluksi tuntuu ettei se lämpene millään, mutta sitten yhtäkkiä se on kuuma kuin hellakoukku ja huoneesta tulee aika tukalan kuuma.

[A6tonen]

Joissain vuolukivitakoissa olen huomannut sellaisen piirteen, että aluksi tuntuu ettei se lämpene millään, mutta sitten yhtäkkiä se on kuuma kuin hellakoukku ja huoneesta tulee aika tukalan kuuma.

Meillä on just tällainen takka, n. 3000kg Nunnauunin takka/leivinuuni.

Sillä on helpompi säädellä kämpän lämpötilaa jos joka päivä polttaa vähän, jolloin takassa on jo peruslämpö kun alkaa lämmittämään ja luovuttaa nopeammin ja myöskin takan lämpömittari reagoi nopeammin.

Eilen kun lämmittelin ja oli parin päivän tauko ollut lämpimien ilmojen vuoksi, oli joidenkin tuntien päästä kämpässä liki 25 lämmintä.

Se on vähän sellaista ripulin parantamista pieremällä näillä ilmoilla tuon takan lämmittäminen.

[Antti Määttä]

Itselläni on melko massivinen (4,5 X 4,5 tiiltä ja noin 1900 korkea ja puuliesi till) kuoritakkaleivinuuni tiilestä.

Mielestäni nimenomaan isommissa tulisijoissa tiili puoltaa paikkaansa. Riittävän iso tiilitakka pysyy lämpimänä kauan, vuolukivellä saa lämpöä ensin liikaa ja sitten se on jo kylmä.

Pienemmissä tulisijoissa saadaan vuolukivestä paljon lämpöä. Peruslämmöllä olevaan kesämökkiin suosisin vuolukiveä, kotiin tiiltä.

Mainosmiehet harhauttavat myyntipuheillaan. Vuolukiven lämpökapasiteetti on yli tupla tiileen verrattuna, kun vertaillaan tilavuusyksikön mukaan. Kun taas ominaislämpöä mitataan oikein eli massayksikköä kohden, on ero vuolukiven eduksi vain n. 15 %. Näillä argumenteilla minulle ei saatu myytyä vuolukiveä.

Meillä takan teki pitkän linjan muurari, joka katseli Tiilikeskuksen mallikuvia ja sanoi, että ihan noilla ei mennä. Poskikanavien oikea leveys on 50 mm. Jos alle, ei vedä. Jos yli, ei ota lämpöä talteen. Tulitiilinä käytettiin venäläisiä, kestävät todella korkeita lämpötiloja paremmin kuin suomalaiset. Holvi on tulenkestävää valua.

Kyllä mies tiesi, mitä puhui. Kun ensimmäisen kerran oikein lämmitin takan, oli olohuoneessa 30 C ja keittiössä 29 C. Tämä siis pikkupesällisellä leivinuunissa ja pikkupesällisellä takassa.

Mulla ei ole villaa kuorien välissä, tila pidettiin vakiona pitämällä kovalevyä (puukuitu, ei atk;-)) muurauksen aikana kerrosten välissä.

Talon koko on n. 200 m2 ja poistilmalämpöpumpun ja takan avulla talo ja käyttövesi pysyvät lämpimänä helposti ainakin -10 C asti.

[porkkis]

Itsellä älyttömän iso vuolukivinen takkaleivinuuni. Ihan paska kuten ylempää voi lukea.
Eli siis ihan mahtava.

Jos haluat säästää, laita ilmalämpöpumppu ellei ole jo.

[Tommi]

Ilmalämpöpumppu löytyy piippu ei, valmis piippu kait on laitettava, mikä on hyvä merkki? Joo se hinta ero kait on noin puolet ja kun ei tältä puolen lahtea meinaa muuraria oikee helposti löytyä, ja jos löytyy nii onnistuuko sitte ne poskikanavat?? Pitäs löytää se muurari jostain Turun lähettyviltä mikä tulis tekee sen tänne 240km tukholmasta. Sillä ei ole merkitystä kuinka pian tulisija lämpeää, kun lämmittäjä on aina paikanpäällä. Eli tiili ois kait järkevämpi, Kuka tuntee muurarin mun tarpeisiin, voi laittaa numeron mulle Kiitos!

[Ipsi]

Linnatuli-mallistosta löytyy lisää vaihtoehtoja. Noiden lisäksi voin suositella Tiilerin malleja. Vuolukivisestä on pikkuveljen kertomana kokemuksia. Ihan hyviä nekin on, joskin yleensä aika paljon kalliimmassa hintaluokassa.

[Mattis1]

Valumassasta taitaa olla paras...

hinta laatu suhde. Itsellä mökillä nunna-uuni. Siellä hyvä: voi kylmästä lämmittä n.5 tunnissa kuumaksi, eikä tarvitse pelätä halkeamista. Pinta tulee kyllä melko kuumaksi eli joskus on tuvassa liian kuuma...
Kotona muurattu tiilitakka, Juuri kesällä korjasin koko sisäpesän: oli vajaassa 20 vuodessa tulitiilet pahasti halkeillet / rapautuneet. Ollut kovassa päivittäisessä käytössä talvet. Tulitiilet ei vaan ole ikuisia.
Kaveri osti valumassaisen kaakeliuunin. Se vaikutaa hintaansanähden hyvältä ja tehokkaalta. Luulen, että valumassa kestää paremmin pesävärkkinä kuin tulitiili. Vuolukivi kestää myös hyvin pesässä.
Pieni kaakeliuuni valumassa-elementeistä ( eim. Ultima-tuotteella) on hyvä ja tehokas lisälämmönlähde.

[TPL]

Meillä on tuollainen: http://www.hopealoimu.fi/fi.php/tuotekortti/82
Tuo oli ainakin vuosituhannen alussa halvempi kuin vuolukiviset ja omasta mielestä ei ihan niin tylsän näköinen. Mutta tuntuu se valumassakin pikkuhiljaa rapautuvan (takkaa poltetaan lämmityskaudella päivittäin).

[hannukem]

Muutaman vuoden ajan olin myymässä tulisijoja ja hormeija. Periaatteessa kaikkia muita paitsi tiilitakkoja.
1. Varmista että pohja kantaa takan ja piipun ( n. 2000-2500 kg)
70-luvun talosta joudut todennäköisesti purkamaan lattian takan alta ja valamaan perustan kantavaan maahan saakka. Takan alle ei voi jättää mitään painuvaa materiaalia kuten eristeitä.
2. Ota huomioon eri valmistajien suojaetäisyydet palaviin rakenteisiin ja tee tarvittaessa palomuurit.
3. Huomioi suojaetäisyydet myös piipun läpivienneissä.
4. Ole tarkkana piipun juuripellityksen kanssa. Selvitä katemateriaalit, kattokaltevuus, piipun paikka kattotuoleihin nähden, piipun etäisyys harjasta ja räystäältä. Jos on höyrysulkuja ne täytyy tiivistää läpiviennin jälkeen huolellisesti.
5. Eli talon alkuperäisten piirustusten ja tietojen kanssa ruattiin johonkin ammattiliikkeeseen.
6. Sitten paikalliseen kunnantaloon rakennusvalvontaan hakemaan rakennuslupa ja ruattalaiset ohjeet jotka tod.näk. poikkeavat jonkin verran suamalaisista.
7. Jos aiot oikeasti lämmittää taloasi sillä tulisijalla suosittelen ehdottomasti NunnaUunia.
Kaikki mitä esitteessä sanotaan pitää paikkansa. Käyttö ja lämmitysohjeet hyvät ja niitä kannattaa noudattaa.
8. NunnaUunin päältä lähtönä laadukas teräshormi: suomalainen Jalotakka haponkestävällä sisäputkella tai ruattalainen Premodul. Alaliitännällä Shiedel Rondo Plus.
9. NunnaUunin hinta sisältää yleensä rahdi ja asennuksen ainakin Suomessa.
10. Piipun ja palomuurin ym. asennus on oma juttunsa.
-hannu-

[A6tonen]

9. NunnaUunin hinta sisältää yleensä rahdi ja asennuksen ainakin Suomessa.

Aina.
Takuuta ei ainakaan tule, jollei Nunnauunin mestari asenna takkaa.

[kalsket]

Itsellä aktiivisessa käytössä tulikiven tuote ja joku halpis massavalusta tehty "kaakeliuuni". Tulipesissä ja yleisessä toimivuudessa noiden kahden välillä ero kuin yöllä ja päivällä. Molemmilla toki saa tuvan lämpimäksi, tulikiven tuotteella se vaan käy pienemmällä ahdistuksen määrällä.
Tulikiven tankka toki on Schiedelin hormissa kiinni ja "kaakeliuuni" on vanhassa puolen kiven hormissa, jokka silläkin voi olla oma vaikutuksensa.

[loponen]

hinta laatu suhde. Itsellä mökillä nunna-uuni. Siellä hyvä: voi kylmästä lämmittä n.5 tunnissa kuumaksi, eikä tarvitse pelätä halkeamista. Pinta tulee kyllä melko kuumaksi eli joskus on tuvassa liian kuuma...
Kotona muurattu tiilitakka, Juuri kesällä korjasin koko sisäpesän: oli vajaassa 20 vuodessa tulitiilet pahasti halkeillet / rapautuneet. Ollut kovassa päivittäisessä käytössä talvet. Tulitiilet ei vaan ole ikuisia.
Kaveri osti valumassaisen kaakeliuunin. Se vaikutaa hintaansanähden hyvältä ja tehokkaalta. Luulen, että valumassa kestää paremmin pesävärkkinä kuin tulitiili. Vuolukivi kestää myös hyvin pesässä.
Pieni kaakeliuuni valumassa-elementeistä ( eim. Ultima-tuotteella) on hyvä ja tehokas lisälämmönlähde.

Aika paljon vaihtelevat noita pesäkiviä tulikiviuuneihin, uudet osat saa takuuseen mutta työn joutuu maksamaan.
Ja uunia joutuu aika paljon purkamaan että saa pulikat vaihdettua.
-Aika sotkuista hommaa
Mutta kyllä ne kymmenisen vuotta kestää...
Siis jos uunia käytetään lämmitykseen eikä pidetä pelkkänä koristeena.

[Tommi]

Tuossa hopealoimussa on kyllä hienoja malleja, ja lisäksi voi kasata itse. Ainahan nunnan malleissa helpommalla pääsee kun rahti ja asennus on samassa hinnassa, vaan kun kyselin niin hinnat täällä tosiaan 40% kalliimmat hinnat kuin suomessa, mietitäänpä vähän.. Suomesta sais kans nunnan ostettua ilman asennusta, mutta hinta on sama ja takuuta ei sitte ole. Oliko Timo isot hintaerot hopealoimulla ja nunnalla? Mikä Hannu tekee siitä nunnasta niin ylivertaisen että kannattaa maksaa se 5-6 tonnia enämpi, kuin tiilestä tehdystä vastaavasta, ainaki kotipaikalla ollu tiilestä tehty leivinuuni 25v kovassa käytössä ja kun ei paremmasta tietoa niin siihen on ollu tyytyminen, toki se ois helpoin ratkaisu kun asennus on mukana,

[TPL]

En muista tarkkaan mitä vuolukiviset olisivat maksaneet, mutta vuonna -00 tai -01 tuo linkin Hopealoimu maksoi itsekasattuna peltihormin ja takaneduslaattojen kanssa 23 500mk. Kysele tarjouksia eri valmistajilta niin saat tämänpäivän hintatason selville.

[A6tonen]

Voin kertoa, että lämpöluokan 3 Nunnauunin kulmamallin takkaleivinuuni maksoi vuonna 2006 muistaakseni tarkalleen 7250e Rautiassa. Oli Salon halvin silloin.
Elämä on...

Edit: Taisipa tuohon hintaan kuulua koristejalusta ja korvausilmalaatikko. Peruspaketin lähtöhinta siis alle 7te.

[hannukem]

((Mikä Hannu tekee siitä nunnasta niin ylivertaisen että kannattaa maksaa se 5-6 tonnia enämpi, kuin tiilestä tehdystä vastaavasta, ainaki kotipaikalla ollu tiilestä tehty leivinuuni 25v kovassa käytössä ja kun ei paremmasta tietoa niin siihen on ollu tyytyminen, toki se ois helpoin ratkaisu kun asennus on mukana))
------------------------------------------------

Tarkoititko Hannulla minua :)
En tarkoittanut ottaa kantaa er vaihtoehtojen paremmuuden puolesta. Se on vähän niinkuin autoissakin, kukin valitsee tarpeensa ja kukkaronsa mukaan. Toiselle pitää olla Audikeksintö, toiselle kelpaa paremmin vaikka Nissani.

Mutta jos nyt sitten kuitenkin ottaisin lyhyesti kantaa. Entisessä elämässä muurautin minäkin tiilitakan kun en silloin muusta tiennyt. Nyt jos hankkisin valinta olisi NunnaUuni, simly the best! Perustelut löytyy pitkälti sieltä esitteen sivuilta.

Harmi että hinnoittelu Ruotsissa on mieletön. Aikanaan olisin saanut myytyä varmaan kymmeniä NunnaUuneja lahden taakse ja jopa Jenkkilään saakka jos se olisi rahti, asennus ja takuukysymykset huomioiden ollut mahdollista.

[Heksa K]

Just alkuviikosta kotiuduin mökiltä, jossa isossa tuvassa on nunnan takkaleivinuuni. Omassa torpassa on Tiilerin funkkis-Lauri. Molemmissa takoissa on osapuilleen saman verran kiveä, hormi on molemmissa tiilestä muurattu, tosin mökillä noin 3 metriä pidempi.

Nunna tekee vastaavalla lämmityksellä (sama määrä kuivaa puuta) noin 5 kertaa enemmän tuhkaa kuin tuo Tiileri, veto ei ole niin raikas vaikka pitäisi olla kultaisen tulen arina, eikä myöskään tunnu lämpiävän kovin häävisti. Tosiaan pinta on kyllä kuuma kun pellit pistää kiinni, mutta aamuun mennessä on jäähtynyt jo kylmäksi. Kotona polttelen pesällisen päivässä, takan pintalämpötila on maltilliset 35-45 astetta varsin tasaisesti läpi vuorokauden. Ensimmäisen pesällisen kun polttaa kylmässä takassa, niin pintalämpö ei juuri nouse, mutta seuraavana päivänä alkaa jo tuntua mukavan lämpimältä.

Makuasioitahan nämä, mutta ainakin omasta mielestä tuo tasainen pintalämpötila on hyvä juttu. Varsinkin kun on pari pientä mukulaa talossa. Lisäksi rapattu karhea pinta ei tunnu niin polttavalta kuumanakaan kuin sileäksi kiillotettu vuolukivi. Jos uuden torpan rakentaisin, niin tiilitakan laittaisin myös siihen.

[Janek]

Ehdottaisin muurarina että teetät takan pitkästä tavarasta eli oman maun mukaan saat suunnitella itse/muurarin kanssa omanlaisen takan, sen hinta ei tule yleensä yhtään kalliimmaksi kuin valmistakka, joskus käy niin että jopa edullisemmaksi.
Kun otat kokeneen ukon tekemään sen niin ei varmasti tarvitse katua.
Ei mulla ole kyllä pahaa sanottavaa tiilerin valmiistakaan, oon niitä muutaman kymmenen tehnyt ja niitäkin on ihan kiva välillä latoa. Ja toimivat aina.
Nunnauuneista ei paljon lisättävää kuin etten itse ainakaan pidä niiden ulkonäöstä.
Tasoitetut tiilitakat on lähes kaikkien silmään hyvännäköisiä.

[ilehmus]

Laitetaan nyt tähän omakin sana sitten. Taloa olemme rakentamassa ja takkahan sinne piti saada. Ja toki siinä piti olla leivinuuni. Ja erkkeriluukku eli kulmamalli. Sopivia malleja taisi löytyä peräti kaksi kappaletta: Nunnauunin ja Tiilerin. Tiilerin mallissa tosin ei ollut erkkeriä eivätkä he sellaista siihen pystyneet modaamaan...

Kysyimme sitten piruuttaan muurarilta tarjousta mittatilaustakasta, saatiin juuri sellainen kuin haluttiin ja hinta oli edukkaampi kuin Nunnauunin. Tiilestä muurattu siis tuli, vetää hyvin. Lämmön jakautumista ei ole vielä päästy kokeilemaan, pikkuhiljaa vielä kuivatellaan takan rakenteita.

Kuvia lopputuloksesta: edestä ja takaa

[James Potkukelkka]

Itse käännyin paikalla muurattavaan. Muurarin pitäisi aloittaa homma tällä tai ensi viikolla. Saapahan juuri sen näköisen kuin itse haluaa ja laskelmieni mukaan tulee halvemmaksi kuin valmistakka.

Reilu 2 kuution takkaan tiilet ja laastit kustansi aika tasan tarkkaan 1000€, lasiluukku, arinat ja tuhkaluukut 900€ ja muuraustyö ~800€ ja pinnan rappaus/laatoitus ottaa jonkun satasen. Niin ja piippu vielä päälle mutta se tulee joka tapauksessa.

Ainut riski paikalla muurattavassa on muurarin ammattitaito, eli mistä löytää hyvä muurari joka osaa tehdä takuulla toimivan takan.

[oliver]

Minkä vuoksi nykyinen trendi on kadottaa loppulämpö harakkaosastolle noilla eristetyilä pelti- tai keraamipiipuilla?
Jos muurari tekee takan, niin mielestäni vanhanaikainen muurattu piippu/palomuuri sopii yhtälöön ja jakaa lämpöä taloon.

[A6tonen]

Ongelma lienee siinä, että nykyajan varaavissa takoissa piippu/muuri ei lämpeä enää.

[hannukem]

Minkä vuoksi nykyinen trendi on kadottaa loppulämpö harakkaosastolle noilla eristetyilä pelti- tai keraamipiipuilla?
Jos muurari tekee takan, niin mielestäni vanhanaikainen muurattu piippu/palomuuri sopii yhtälöön ja jakaa lämpöä taloon.

Varaavan takan periaatehan on se että palamisen tuottama lämpö otetaan talteen takan runkoon. Kuinka hyvin se onnistuu riippuu käytetyistä materiaaleista, takan painosta ja virtauskanavien mitoituksesta.
Tulipesässä saavutetaan jopa 1000 asteen lämpötila jos ensiö- ja toisioilman tuonti takkaan on suunniteltu oikein ja puu kaasuuntuu ja palaa oikein ja mahdollisimman päästöttömästi. Parhaimpien takkojen hyötysuhde on sitä luokkaa että poistuvien savukaasujen lämpötila hormiliitännän kohdalla on jo niin alhainen että sanottavaa hyötyä "piipun lämmittämisestä" ei synny.

[Ipsi]

Meillä oli eksän kanssa mökillä tiilestä muurattu puolivaraava (niin kai sitä kutsuttiin) takka. Takan runko lämpesi vähän mutta niin lämpesi piippukin ja lämmitti parven niin, ettei siellä aina nukuttua saanut.

4vantin kommenttia (tai siis sen muurarimestarin sanomaa), että tiilitakkojen teko loppuisi päästö- tai hyväksyntäsyistä en ymmärtänyt. Miten se tiilitakassa poltettu pesällinen tekisi enemmän päästöjä kuin vuolukivisessä? Jos nyt kummassakin käytetään yhtä hyväksyttyjä klapeja.

[A6tonen]

Lähinnä tulisi mieleen, että EU vaatisi tyyppihyväksynnän kaikista takoista. Ja näin ollen paikalla muurattaville se olisi vaikeampi prosessi.

Ei mitään hajua oikeasti, mutta olisi ihan EU:n tapaista.

[sallinen]

Disclaimer: Sikäli kun opiskelultani ehdin, teen Tiilerille töitä myyntipuolella, joten tekstiäni jokainen suodattakoon oman maun mukaan. Hyviin tapoihin kuuluu, etten ala vertailemaan "omia" ja kilpailevia tuotteita keskenään. Täydennän vain muutaman faktan päästöihin ja tyyppihyväksyntään liittyen Tiilerin valmismallien osalta.

Tiilerin takoissa ei tällä hetkellä ole CE-merkintää, koska sitä ei Suomessa vaadita. Tiilerin omien ja yhdessä VTT:n tekemien tutkimusten mukaan hyötysuhde Tiilerin takoilla on riittävän hyvä, että se täyttää esim. Saksassa tällä hetkellä voimassa olevat määräykset CO-pitoisuuden osalta. Hiukkaspäästöille ei vielä ole normistoa, mutta hiukkaspäästöjen kaikkia aspekteja tutkitaan tällä hetkellä.

Itse en näe ongelmallisena sitä, jos tulisijoilta tulevaisuudessa vaaditaan tyyppihyväksyntä. Kaupoissa on tälläkin hetkellä myynnissä paljon hyväksynnän vaativia laitteita, kuten valaisimia, jotka loppukäyttäjä saa kuitenkin asentaa itse.