Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

En ole kelloseppä, mutta miten digitaalinen kello voi alkaa edistämään?

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

  • En ole kelloseppä, mutta miten digitaalinen kello voi alkaa edistämään?

    Maailmassa on asiat hyvin kun on aikaa pohtia tälläistä, mutta kuinka on mahdollista että tässä tapauksessa mikroaaltouunin digikello on alkanut edistämään/jättämään? Edistystä tapahtuu noin 2min per viikko?

    Olen ollut siinä uskossa että digitaalinen kello pysyy pommin varmasti ajassaan

  • #2
    Eiköhän sieltä löytyne tällainen komponentti (joka ilmeisesti olisi vaihdon tarpeessa jos haluaa kellonsa taas pysyvän ajassa) https://fi.wikipedia.org/wiki/Kide_(komponentti)

    Ajan edistäminen saattaa myös kieliä siitä että kide käy normaalia paljon lämpöisempänä.
    Viimeksi muokannut Jultsu_; 20.8.2017, 10:47.

    Comment


    • #3
      Minulla on autossa Binar 5 lämmitin. Sen kelloa ei saa pysymään ajassa. Toki Venäläinen on asettanut kelloon säädön +/- 3. -1 kello juoksee 2 viikossa minuutin edelle. -2 kello jälestää kahdessa viikossa kaksi minuuttia. Miten vaikeaa on tehdä ajassa pysyvä kello?

      Comment


        #4
        Pentuna minulla oli joku markan dikitaalirannekello joka alkoi edistää kun paristo hiipui.
        Viimeksi muokannut Lipponen; 20.8.2017, 14:18.

        Comment


        • #5
          Meillä kanssa mikron kello asetettu kännykän kanssa samaan aikaan ehkä vajaa parisen kuukautta sitten, nyt kuitenkin reippaan 10min edellä..

          Comment


          • #6
            Olikos se kuitenkin niin, että halvemmat kellot erinäisissä verkkoon kytkettävissä laitteissa eivät ota tahtiaan kvartsikiteestä vaan sähköverkon taajuudesta? Sehän ei kuitenkaan ole aivan vakio. Todennäköisempi syy tietysti on huonolaatuiset, ei-lämpötilakompensoidut komponentit jne.

            Comment


            • #7
              Miten vaikeaa on tehdä ajassa pysyvä kello?
              Melko vaikeaa. Kysy vaikka Sveitsiläiseltä kellosepältä.

              Mikään maailman kello ei ole absoluuttisen tarkka. Maailmasta on melko vaikea löytää tarkasti vakiotaajuudella värähteleviä asioita. Lähes kaikki värähtelijät muuttavat värähtelytaajuuttaan ympäristötekijöiden muuttuessa.

              Mikroaaltouunin kello on tarkoitettu ensisijaisesti laskemaan lyhyitä aikoja, tämän vuoksi etenkään halvemman pään mikroissa ei ole kannattavaa panostaa hirveän tarkkaan kelloon. Jos mikrossa on digitaalikello, löytyy sen sisältä myös mirkroprosessoripohjainen ohjausjärjestelmä. Nuo mikroprosessorit pyörivät kiteen tahdistamia jollain tunnetulla taajuudela. Kelloissa ja RTC (Real Time Clock) piireissä käytetään yleensä 32.768 kHz värähtelijää, koska tällöin jokaiseen sekuntiin osuu tasan 2^15 värähdystä. Jos kiteen taajuus on tuosta poikkeava, saatta olla, ettei sekuntin vaihtuminen osu tarkalleen värähdyksen kohdalle. Mikrovalmistaja tuskin haluaa uhrata kaikkea laskentakapasiteettia kellon ylläpitämiseen, joten kellonaikaa pyöristetään jossain vaiheessa hieman ja kellolle sallitaan pieni virhe.

              Lisäksi tosiaan ympäristötekijät (kuten esim. lämpötila) voi vaikuttaa kiteen oskillointitaajuuteen. Värähtelytaajuutta voidaan tosiaan laskea myös sähköverkosta. sähköverkon taajuuden heittelystä johtuen, tämä ei kuitenkaan ole hirveän yleinen tapa.

              Kalliimmissa mikroissa saatetaan käyttää erillistä RTC piiriä, joka on huomattavsti tarkempi laskemaan aikaa. Tämä kuitenkin lisää kustannuksia, ja useimmat ihmiset eivät ole valmiita maksamaan extraa tarkasta kellosta mikrossa. 2min/2vk on kuitenkin n.0.02% virhe, joten se ei vaikuta roiskeläpän lämpeämiseen millään tavalla.

              Comment


                #8
                Minun markettimikroni kello edistää varttitunnin viikossa, joten se on täysin käyttökelvoton ajannäyttäjä. Yöpöydälläni sensijaan on 1960-luvun lopussa itä-Saksassa (jonnet eivät muistane?) valmistettu viisarinäyttöinen, verkkovirtakäyttöinen herätyskello, jonka käyntinopeus on lukittu verkkovirran taajuuteen.

                50 Hz on riittävällä tarkkuudella vakio kellon pitämiseksi ajassa. Fingridin sivulla näkee kullakin hetkellä vallitsevan aikapoikkeaman verrattuna verkkovirran taajuudesta riippumattomaan kelloon. Se on yleensä ykkössekunteja.

                Comment


                • #9
                  Normaalit halvat kiteet/oskillaattorit saattaa olla tarkkuudeltaan esim. 50 ppm, eli 50 miljoonasosaa. Tämä tarkoittaa että ne saa heittää 50/1000000 kuukautta kuukaudessa. Tämä 0.00005 kuukautta on 0.0015 päivää, joka on 0.036 tuntia, joka on 2.16 minuuttia. Tahdon sanoa että kuluttajaelektroniikka nyt vaan on rakennettu halvimmista ja huonoimmista komponenteista mitä on olemassa, valitettavasti. Nimimerkillä kyllästynyt laittamaan mikron kelloa aikaan.

                  Comment


                  • #10
                    Kerran ihmettelinkin, miksi DSC:n (murtovalvonta) kello menee omia aikojaan. Oli jäänyt verkkovirran asetus 60Hz-asentoon 50Hz sijaan. Selvisi miksi sekin pitää asettaa :-)

                    Mittalaitteissa taas voi käyttää GPSDO:ta tai uunioskillaattoria.
                    Itseasiassa, tuossa omassa GPSDO:ssa on myös TCXO (uunioskillaattori, temperature controller crystal oscillator).
                    Tällöin kide pidetään vakiolämpötilassa, jolla pyritään vähentämään ympäristöolosuhteiden vaikutusta mittauksiin.
                    Siitä sitten otetaan tarkka 10MHz muille vekottimille

                    Comment


                      #11
                      Eikö siihen vaan voi laittaa kellon näytön päälle mustan sähköteipin. Meillä ei mikrossa ole kelloa, haluttu käyttöaika säädetään pyöritettävällä potikalla jossa on nuoli osoittamassa koneen runkoon printattuja numeroita. En tiedä miten ollaan selvitty ;)

                      Mitä tulee tuohon sähköverkon taajuuteen lukittuun vaihtoehtoon, en ole perehtynyt mutta maallikko luulisi että verkon taajuuden vaihtelua olisi molempiin suuntiin yhtä paljon. 49.99Hz-50.01Hz esimerkiksi jolloin pitkällä aikavälillä kellon pitäisi kuitenkin keskimääräisesti näyttää melko tarkasti.

                      Comment


                      • #12
                        Noinhan se taitaa mennä, jos sähköverkon taajuus on pitkään yli tai alle 50Hz, niin tilanteen salliessa se pyritään kuitenkin tasaamaan vetämällä taajuus vastakkaiseen suuntaan. Fingridin sivuilta näkee kulloisenkin tilanteen, tällä hetkellä aikapoikkeama näyttää olevan 8 sekunnin luokkaa.

                        http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkki...t/default.aspx

                        EDIT: No johan Wisa näköjään sen tuossa edellä mainitsikin. Meni siis kertaukseksi tämä.

                        Comment


                          #13
                          Taitaa suunta kaikissa peruskelloissa ollut jo pitkään ollut, että synkataan säännöllisesti jostain. Joko radiosta tai internetistä. Helpompaa ja halvempaa kuin nakuttaa sekunnit tismalleen oikein.

                          Comment

                          Working...
                          X