Aurinkokeräimen valintaa

[MarcusS]

Löytyykö fooruminväen keskuudesta harrastajia, jotka ovat jo valinnan suorittaneet tai ovat suunnittelemassa. Itse olen aina satunnaisin välein asiaa pohtinut ja etsinyt tuotteita ja kotimaisia myyjiä, joilta saa palvelua ja asianmukaista hintaa. Vahvuuksia kotimaisilla toimijoilla on täydellisen oloiset paketit, kun taas Ebay-paketeista näyttää puuttuvan useissa tapauksissa olennaisia komponentteja, jotka ilmeisesti katsotaan kuuluvan asentajan hommattaviksi. Kotimaisten toimijoiden eduksi pitää vielä lisätä innokas ja tietoa helposti jakava ajatusmaailma.

Omassa tapauksessa aurinkokeräin saisi lämmittää lattiakierron piiriä ja käyttövettä, siinämäärin kuin se on yleensä mahdollista. Loppuja kuitataan puulla ja sähköllä. Lämmitettävää lattiaa olisi n.135m2 ja pestäviä perseitä 4 + koira. Varaajaksi olen suunnitellut OSO EP2 400L-mallia rostfriiande 10v takuulla - johtuen paikallisen veden ominaisuuksista. Omaan järjestelmään mitoitusideologia on hieman alimitoittaa keräimet, jotta hyötysuhde olisi sijoitukseen nähden mahdollisimman hyvä.

Keräimiä näyttää siis olevan pääsääntöisesti kahta eri mallia;
- Tyhjiöputkikeräin, josta saa mainosten perusteella keskimäärin jopa 1000w/m2/a.
- Tasokeräin, jota myydään ainakin euroopassa enemmän - toistaiseksi.

- Kolmantena uutuutena Sundialilla näyttää olevan tyhjiöputken kaltainen, mutta nestekierto kulkee siis putkissä, eikä pelkästään ylätukissa. Kallis, mutta aika ihana.

Kommentit saisivat sisältää perusteluja, esim. tasokeräimen mahdolliseen jäähdytyskapasiteettiin ylikuormatilanteessa ja kaikkea, mikä mielestäsi kuuluu tähän aiheeseen. Hyvät linkit ja myyjät on tervetulleita tietoja.

[T.Hell]

Itseäni nämä hieman kiinnostaa, mutta hieman aiheen sivuun heti sen verran lipsahdan, että paljonkohan on eroja tehossa ja käytettävyydessä aurinkokeräimen ja tavallisen aurinkopaneelin kanssa, jolla siis lämmittäisi vettä vastuksella?
Itse kokisin, että paneeli on jotenkin helpompi ja yksinkertaisempi, mutta mikä mahtaa olla totuus?

[AnLe]

Aurinkokeräimiä on periaatteessa kolmea erilaista, on heatpipeä, U heatpipeä ja tasokeräintä.
Kukahan kertoisi mikä näistä on paras?

Ihan ehdottomasti paperilla paras paketti tällähetkellä on Kone Glanssin ~2000e paketti, 32 U putkea, varaaja ja oheistilpehöörit.

Muutama asiaan vihkiytynyt kotimainen foorumimin, sieltä varmaan olisi paras mutu.

[Vieras]

Itseäni nämä hieman kiinnostaa, mutta hieman aiheen sivuun heti sen verran lipsahdan, että paljonkohan on eroja tehossa ja käytettävyydessä aurinkokeräimen ja tavallisen aurinkopaneelin kanssa, jolla siis lämmittäisi vettä vastuksella?
Itse kokisin, että paneeli on jotenkin helpompi ja yksinkertaisempi, mutta mikä mahtaa olla totuus?

Montakin eroa, tässä tärkeimmät:
- Aurinkopaneelin (ns. PV-moduuli) teho per m2 on merkittävästi huonompi
- Aurinkopaneelin hinta on moninkertainen - niin neliömetriä kuin wattia kohden

Edit: Numeroita pöytään.
Aurinkopaneeli (PV):
- Hyötysuhde on luokkaa 10-20% järkevän hintaisilla nykytekniikoilla, sanotaan että luokkaa 120W/m2 optimiolosuhteissa.
- Suomessa esim. 250W kiinalaiden kidepaneeli maksaa luokkaa 1250eur = 5eur/W, mutta suomihinnoissa ei lähtökohtaisesti ole järjen häivää. Esim. USA:ssa puhutaan tänä päivänä parhaimmillaan luokkaa 1eur/W hinnoista.
- Isossa mittakaavassa keski-Euroopan leveysasteilla puhutaan luokkaa 0,5eur/kWh kustannuksesta elinkaarella (investoinnin korot ja poistot, yms.)

Aurinkokeräin:
- Auringon säteilystä saadaan parhaimmillaan talteen valtaosa (riippuu tekniikasta, lämpötilaeroista, yms), mutta heitetään vaikka 30-80%. Eli optimiolosuhteissa hyvällä tasokeräimellä voisi saada vaikka 700W/m2.
- Suomessa tehdasvalmisteinen tasokeräin maksaa luokkaa 0,3eur/W. Hinnoissa varmasti suurta vaihtelua: Itse vanhoista radiaattoreista rakentamalla pääsee ~ilmaiseksi.

-> Eli yhteenvetona. Vaikkapa 6kW maksimitehoinen järjestelmä, PV vs. keräin:
Tarvittava pinta-ala: 50m2 vs. 9m2
Hinta: 6000-30000eur vs. 2000eur
Paneelin apulaitteet maksavat lähtökohtaisesti enemmän (invertterit yms.)

Jos saa paneelit halvalla (ts. tuohon 1eur/W) ja tuottaa lämpöä lämpöpumpulla, tippuu paneeliratkaisun hinta lähemmäs keräimen hintatasoa.

[jt.syrja]

Yhdelle asiakkaalle olen ollut asentamassa Oilon ilma-vesilämpöpumpun sekä aurinkokeräimet ja ovat pari vuotta olleet käytössä...

Tämmöinen järjestelmä
http://www.oilon.com/uploadedFiles/O...ys2007_web.pdf

Mielestäni tärkein asia näissä on huomata varaajan matala lämpötila (35-50), jotta hyötysuhde pysyy järkevänä. Käytännössä vaikuttaa todella paljon varaajaan sitoutuneen lämmön määrään. Matematiikkani voi olla vajavaista, mutta yritän kuitenkin; esim 750litran varaaja öljylämmitystalossa on riittänyt hienosti täyteen tankattuna (esim. 80 astetta siis). Nyt samankokoinen varaaja tankataan ilma-vesilämpöpumpulla tai keräimellä, jolloin realistinen varaajan keskilämpötila on esim. 40 astetta. Tällöin varautunut energiamäärä on vain puolet aikaisemmasta ja ongelmia saattaa tulla.

Tästä lämpötila-asiasta johtuen öljyä ei voi käyttää lisälämmönlähteenä ilman erillistä varaajaa, koska jos varaajan lämpö nousee, hyötysuhde menetetään, ja toisaalta matalassa lämpötilassa poltin ei toimi. Eli jos haluaa huippuhyötysuhteen ja lisäksi kuumaa vettä, tarvitaan erillinen tulistusvaraaja laitteineen, joka taas nostaa hankintahintaa mukavasti.

Sitten kun lasketaan elinkaarikustannukset koko tälle asialle, niin rahan säästöstä ei tosiaankaan voida puhua ellei saada energia-avustuksia tai muuta etua. Ekotekojahan nämä onkin, kuten maalämpöpumputkin. Niitäkin jos tarkastelee kriittisesti, niin ei kovin helposti saa laskelmasta voitollista verrattuna sähkölämmitykseen nykyisillä hinnoilla ja 25 vuoden tarkastelujaksolla.


Pikainen laskenta;
talo maalämmöllä vesikiertoisella lattialämmityksellä:
25000€ hankintaan + 14800€ energiaan (hyötysuhde 2,5) + huolto (0-4000€)
+ tekninen tila 8000€ (2000€/neliö) + jos rahaa ei ollut, niin lainan korko 14000€ (25000€ lainalle 25 vuoden ajalta) + muu huoli
yhteensä 61800€ (huolto 0€)


sama talo ja lattialämmitys sähköllä
5000€ hankintaan + 37000€ energiaan (hyötysyhde 1) + huolto (0-500€)
yhteensä 42000€ (huolto 0€)
Jos raha oli olemassa, niin 20000€ korkotilillä 25 vuodessa tekee vähintään 40000€ eli elinkaarikustannukset 2000€!!!!

Korjatkaa toki minua, kun tämä oli tämmöinen nopea rääpäisy...

[STP]

Järjestelmä itselle vasta suunnitteilla, mennään siis linkeillä:
www.y-energia.com/ Kattavasti tietoa aurinkolämmöstä ja aurinkosähköstä suomeksi, mm. hyötysuhdekäyriä muuallakin kuin optimiolosuhteissa.
http://ilmaisenergia.info/foorumi/ Kotimainen foorumi aiheen ympäriltä.
http://www.solardirekt24.de/solarthermie.html Yksi monista kaupoista Saksassa, täältä voi tsekata hintatasoja kohdilleen aurinkolämmön osalta
http://www.elektroburmeister.de/onli...r-Solarmoduls/ Tuolta sitten sähkökennoja noin 1€/Watti hinnalla.
http://www.pauna.net/Laskentakaavat/...l%e4mmitys.xls Ja vielä laskuri, jolla voi laskeskella, että paljonko sinne varaajaan pitää saada energiaa tulemaan, että määrä X vettä lämpenee Y astetta.

Itselle tarkoitus laittaa aurinkolämpö ensin ja puuhastella sitten joskus myöhemmin aurinkosähköä kaveriksi. Aurinkosähkö on tosiaan turhan arvokasta tuhlattavaksi lämmityskäyttöön...

[Vieras]

Niitäkin jos tarkastelee kriittisesti, niin ei kovin helposti saa laskelmasta voitollista verrattuna sähkölämmitykseen nykyisillä hinnoilla ja 25 vuoden tarkastelujaksolla.

Pikainen laskenta;
talo maalämmöllä vesikiertoisella lattialämmityksellä:
25000€ hankintaan + 14800€ energiaan (hyötysuhde 2,5) + huolto (0-4000€)
+ tekninen tila 8000€ (2000€/neliö) + jos rahaa ei ollut, niin lainan korko 14000€ (25000€ lainalle 25 vuoden ajalta) + muu huoli
yhteensä 61800€ (huolto 0€)

sama talo ja lattialämmitys sähköllä
5000€ hankintaan + 37000€ energiaan (hyötysyhde 1) + huolto (0-500€)
yhteensä 42000€ (huolto 0€)
Jos raha oli olemassa, niin 20000€ korkotilillä 25 vuodessa tekee vähintään 40000€ eli elinkaarikustannukset 2000€!!!!

Tämä on tärkeä pointti, mutta laskelmassa mennään metsään: A-vaihtoehdossa ei ole ylimääräistä rahaa - B-kohdassa on, B-kohdan korkotilillä on parempi vuosituotto kuin pankkilainalla, 25v laina, COP erittäin alhainen jne.

Korjataan rahoituspuoli alkuun: Oletus että kummassakin sama summa rahaa pohjilla, maalämpömies tarvitsee 25keur lainaa, suorasähkömies 0eur. Viimeisen 10v aikavälin keskimääräinen 3kk euribor on ollut ~2,5%. Lasketaan nyt 4% mukaan ja 10v laina-ajalle: Korkoihin noin 5400eur.

Muut muuttujat (itselläni ei tietoa järjestelmien hinnoista ja korjaustarpeista, luotan antamiisi muuttujiin):
- MLP 20keur kalliimpi kuin sähkö, poistot tälle osuudelle tehdään 25v ajan (jonka jälkeen järjestelmä arvoton)
- Tekn. tila 5keur lisäkustannus, tarvitaan lainaa, mutta ei tehdä poistoja.
- MLP korjauksiin 4keur, sähkön korjauksiin 0eur.
- Sähkön hinta 0,1eur/kWh, 2% vuosittainen nousu
- Lämmityssähkö 17000kWh, MLP:n vuosi-COP 3

Jos investoinnille ei vaadita korkoa, takaisinmaksuaika vajaa 15v, ja 25v aikana jäätäisiin 7700eur plussalle. Sisäinen korko - eli investoinnin tuotto 25v ajalle: 9% - eli ei kovin huono.

[jt.syrja]

Hyvä, että joku osaa laskea rahapuolta vähän paremmin ettei meikäläinen pääse puoltamaan sähkölämmitystä ihan miten vaan...

Tuossa alemmassa ehdotin, että jos raha oli olemassa, niin se tekee 3% vuosituotto-odotuksella tuon about 40000€ harvalla tuommoisia on varaa sijoittaa..

Voidaan alentaa vielä MLP:n hinta vain 15k€ kalliimmaksi kuin sähkön ettei hartiapankkirakentajat hermostu ja lasketaan sitten elinkaarikustannukset 25v ajalle.

Minkälaisiin lopputuloksiin päästään euroja/25vuotta?

[Vieras]

Niin no, laskelma valitettavasti on tosi herkkä noille muuttujille: Jokainen oletus voi kääntää laskelmat ympäri. Sähkölämmitys on aina lyhyellä aikavälillä kannattavin halvan alkuinvestoinnin takia. En laskenut, mutta tod. näk. suora sähkö + ILP olisi ylivoimainen taloudellisessa mielessä, erityisesti saneerauskohteissa. Tuo mainitsemasi "vuosituotto-odotus" pitää toki huomioida - koska sen lainatunkin rahan voi sijoittaa muuhun. Hyvä tapa tällaisiin (ja muihin) investointilaskelmiin on käyttämäni DCF-menetelmä: Lasketaan jokaisen vuoden rahavirtojen erotus ja korjataan tulevia vuosia halutulla tuotto-odotuksella.

Jos muutetaan tuo hintaero 15keur (+5keur tekninen tila), olisi MLP ylivoimainen (24% tuotto). Kuulostaa kyllä aika halvalta sisältäen vesikiertoisen järjestelmän, kaivon, pumpun, yms :).

[Mr.Crossfire]

Omien ja lähipiiristä saatujen tietojen pohjalta sanoisin, että 15ke:lla saa perus maalämpöjärjestelmän mutta ei esim. lattialämmitykseen vaadittavia tarvikkeita tai muita optioita. Oma systeemini n. 22ke, sisältäen kaivon, pumpun, lämpökanaaliputken talosta talliin sekä ilmastointia varten erillisen puhallinkonvektorin + asennukset näille. Talossa oli vesikiertoinen lattialämmitys, tekniset tilat yms. jo ostettaessa.

Joku voi laskea arvoa sillekin, että maalämmöllä jäähdyttää erinomaisen taloudellisesti, sähköä vie vain lämmönkeruunesteen kiertopumppu ja puhallinkonvektorin puhallin. Eli puhutaan muutaman sadan watin kulutuksesta.

[Roni]

Säästölaskelmissa pitää myös aina ottaa huomioon inflaatio niin ei ole sitten niin sanotusti viisi senttinen kädessä kun piti 5 euroa olla. Se kuka sen inflaation ennustaa 25 vuodeksi oikein onkin sitten jo melkoinen velho.
Tasaisella 2 prosentin inflaatiolla ja 3 prosentin korolla huomaatkin että talletettu 100 000€ ei olekaan vuodenpäästä kuin 101 000€ sitä rahan arvoa, jolla talletusta tehdessä elettiin, vaikka summa pankkitilillä onkin 103 000€. Rahan arvo muuttuu kokoajan inflaation laukatessa.
Näin velkaisena se on hyvä parannella omaa mieltään sillä että mitä kovempi inflaatio sitä pienemmäksi oma velka kokoajan muuttuu vaikka euromäärä jonka pankille olet velkaa ei juurikaan muuttuisi. Sehän on siis tavallaan säästämistä olla velkaa :D

Toki korkotaso yleensä elää inflaation kanssa käsikädessä eli 2 prosentin lainankorkoa ei saa 10% inflaation aikaan, muuten rahoittaja ottaisi 8% suihkun.

80-luvulla baarista sai kahvin kahdella markalla ja 10 000mk oli hyvä kuukausiansio.
Nyt kahvi maksaa kaksi euroa ja 10 000mk on väistämättä pieni palkka.
Niin ne sukanvarteen laitetut säästöt onkin kutistuneet ihan itsekseen reilussa 20 vuodessa vaikka lapset eikä lapsenlapset ole sukkaan käsiksi päässeet.
Kahvin hinta baarissa 80-luvulla ei tietenkään ole oikea vertailukohta inflaatiolla, koska nykyään on ymmärretty että se on palvelutuote ja hinnoitellaan sen mukaan. Alla olevasta linkistä voi katsella paljonko se 1000 markkaa oli ennen ja mitä se on nykyään, samalla voi miettiä mitä se nyt säästetty 25 000€ olisi 10 vuoden päästä jos sen nyt talteen laittaisi.


http://www.findikaattori.fi/1/

Jos ei infalaation vaikutus omiin säästöihin tai tulotasoon vieläkään meinaa aueta niin wikipediasta kannattaa lukaista kohta hyperinflaatio.
Toivottavasti kukaan ei ole säästöjään rakentanut zimbaven dollareiden varaan ja säätänyt niitä taskussa. Eli jos olisi sattunut taskunpohjalle jäämään Zinbabwen dollareita 2000-luvun alussa 100 000. Ja olisit päättänyt 2010 että viet ne pankkiin ja vaihdat euroiksi, niin olisit saanut antaa pankille vähän rahaa siitä että kaatavat sen 100 000 zdollaria roskiin, koska rahalla ei olisi ollut mitään arvoa enää jäljellä. Sitä se inflaatio on ja täten säästetylle rahalle pitäisi aina saada korkeampi tuotto kuin mitä säästönaikainen inflaatio on, koska muuten säästösi hupenevat vaikka numerot tilillä kasvaisikin.

[Tolkkju]

Tuolla edellisessä työpaikassani, tehdään säätölaittteita aurinkolämmönkeräyspiireille, ja josta jotkin alan valmistajat ostavat pakettiensa säätimet. http://www.automix.fi/index.php?id=18

Nykyään ei vissiin enää myydä suoraan yksityisille, eli jollei ole sopivia suhteita, niin joutuu ostamaan LVI-liikkeen kautta. Toimiva kampe kuitenkin, lämmitettiin osa tehtaan työväen pesuvesistä tuon ja katolla olleen noin 4m2:n tyhjöputkikeräimen kanssa.

[Vieras]

Säästölaskelmissa pitää myös aina ottaa huomioon inflaatio niin ei ole sitten niin sanotusti viisi senttinen kädessä kun piti 5 euroa olla. Se kuka sen inflaation ennustaa 25 vuodeksi oikein onkin sitten jo melkoinen velho.

Mitä todennäköisimmin (jopa toivottavasti) tullaan lähivuosina näkemään kiihtyvää ja kohtalaisen voimakasta inflaatiota, euroalueen taloustilanteeseen kun ei oikein muuta lääkettä ole.

Tämän tyyppisessä investointilaskelmassa (olkoon sitten MLP tai aurinkokeräin) inflaatiolla ei oikeastaan ole niin valtavaa merkitystä - jos investointi kannattaa nollainflaatiolla, se kannattaa myös positiivisella inflaatiolla. Ensinnäkin kyseessä on puhdas säästöinvestointi, ts. positiivisia, kiinteäksi oletettuja rahavirtoja ei ole, eikä mitään myydä missään vaiheessa. Säästöt taas syntyvät sähkölaskusta, korjauskulujen erotuksesta, jne. Voidaan olettaa että nämä kustannukset korreloivat voimakkaasti inflaation kanssa.

Se on sinänsä selvää että tällaiset energiansäästöinvestoinnit suojaavat inflaatiolta: Altistuu vähemmän hintojen nousulle ja investointi on tehty "silloin kun raha oli vielä arvossaan" (olettaen ettei oma palkkataso 100% seuraa inflaatiota). (Ja tietysti jos ei halua investoida ja jättää rahat sukan varteen tai käyttötilille, on kovan inflaation tilanteessa tappio taattu.)

[Mr.Crossfire]

Jäi vielä mainitsematta, että valtio subventoi mukavasti mukavasti näin remontoijalla tuota maalämpöprokkista (vai nostaa hintoja), 2x3000e verovähennyksiä siis viime vuodelle aiheen tiimoilta. Alkaa mennä ohi aiheen, mutta toki samat vähennykset koskevat myös aurinkokeräinten asennuttajia. Lisäksi voidaan olettaa, että mlp investointi nostaa kiinteistön arvoa huomattavasti, erityisesti kun vanha lämmitysjärjestelmä oli öljylämmitys.

[MarcusS]

Omassa tapauksessani finanssit on jo huomioitu, joten elämme aikaa "ostopäätös tehty, mutta mistä?".

Opin taas jotain, kun lähdin pois kotoa. Joitakin peruskiina tyhjiöputkia on porsinut suomessa, kaikki faktat ei vielä aukottomasti tiedossa. http://aurinkoenergia.info/
Tasokeräimien, kuten Savo Solarin, laatu on korkea ja teho parempi kuin osan tyhjiöputkikeräimistä. Ovathan vieläpä kotimaisia. Tarjous on kysytty ja odotan vielä esittelypäiviä, jossa aletaan halkoa hiuksia.

Omassa suunnitelmassa, projektiin tulee vielä Kermansaven vesikiertoinen takkaleivinuuni, joka tuottaisi puunpoltolla lämmitykseen tarvittavan energian ja sivuosan käyttöveteen. Sähköllä voi loput polttaa, kunhan legionella ei pesiydy.

Edelleen käyttökokemukset, naapurin tai jonkun muun, ovat tervetulleita.

[Ipsi]

Meillä on taloprojekti alkamassa ja yhtenä vaihtoehtona on aurinkokeräimet. Todennäköisesti tulevat vaiheessa 2 eli parin vuoden päästä. Jos vaikka silloin vielä pääsee hyödyntämään kotitalousvähennyksiä.

Nuo tulisivat olemaan lisänä varsinaiseen lämmitykseen, pääasiallinen lämmönlähde olisi puu vesitakan muodossa. Backuppina varaajassa vastukset.

Hyvää keskustelua ja tietoa. Jaan omaanikin kun (tai jos) sitä tulee.

[STP]

Onko Ipsi:llä Normathermin vesitakka, vaiko joku muu valmistaja? Minkä kokoisella varaajalla aattelit mennä?

[Anamonta]

Minäkin olen miettinyt aurinkokeräimiä. Nyt ensin taistellaan maalämpö toimimaan ja katotaan jos sillä saa jotain säästöä sähkölaskuun. "Kaikki" tehdään itse, joten hidasta on eteneminen. Putketkin on vaakatasossa, eikä ole kaivoa. Eli älyttömästi kysymysmerkkejä.
Meillä 12kw maalämpöpumppu, 1000 litran varaaja lämmitykseen(jotta tulevaisuudessa sais aurinkoa "talteen" ja vanha varaaja oli 4.5 kuutiota niin näytti tonninenkin pieneltä) ja käyttövedelle 300 litran sähkövarajaa jonka esilämmitys isossa varaajassa. Tälläinen kombo sen takia, että voi pitää ison varaajan siinä lämpötilassa kuin haluaa ja sitten käyttövaraajalla tehdään legionnellan yms. poistolämmöt.

Meillä vähän ongelmana ilmansuunnat, talon pääty on etelään, joten katolle ei oikein kannata keräimiä laittaa. Piha taas on sen verarn alhaalla muuhun nähden, että sinne paistaa huonosti aurinko + talo edessä. Pihamökin katto olis aika hyvä paikka, mutta joutuu vetämään pitkät putket.

Tyhjiökeräimien etu on myös se, että ei tarvitse ihan just olla suorassa kulmassa aurinkoon. Itse kuitenkin olen miettinyt oman pyörittimen tekemistä, tiedä sitten maksaako ikinä takas.

Keräimien-varaaja välillä täytyy myös olla joku pumppu, sitä ajattelin pyörittää auringolla(+pieni akku ja ylimitoitetut kennot). Ostin kolmisen vuotta sitten 260w edestä irto paneeleja californiasta, ebayn kautta. Maksoivat muistaakseni 50e. Työtähän näissäkin on, saatanan herkkiä hajoamaan(piitä ja oliko 0.2mm paksuja?), kova juottaminen(pitää tehdä "hopealla") ja kehyksien yms rakentamista. Mutta tällä tavalla olen kaavaillut että pääsee lähes äärettömään cop-kertoimeen kun ei mene sähköä edes pumppuun. Eli jos laite joskus maksaa itsensä takaisin valuu tämän jälkeen kaikki vähäinenkin lämpö omaan taskuun.

[STP]

Mulla on katon harja suunnilleen kompassisuunnassa 340-160 astetta eli melkein pohjois-etelä suunnassa. Aion kyllä laittaa keräimet siltikin tuonne lännenpuolen katon lappeelle. Suunnilleen 11.00 aikaan alkaa tulemaan jossain hassussa kulmassa kuitenkin valoa katolle ja osuu sitten iltaan asti --> tyhjiöputkikeräimet.

Tuossa on noita kääntyviä kerääjiä vaikka mallin vuoksi: http://huumo.fi/aurinkokeraimet/kaantyvat-keraimet

[Vieras]

Tuollainen kääntyvä olisi kyllä komea, mutta taitaa olla kovin vähän järkeä ainakaan noilla hinnoilla. Hemmetisti halvempaa laittaa vaikka tuplamäärä pinta-alaa kiinteään asennukseen ei-optimaaliseen suuntaan ja/tai katolle kiinteä teline joka vähän fiksumpaan suuntaan kääntää keräimet. Aurinkopaneelien kanssa taas tuollainen seuraaja varmaan on järkevä, koska paneeli on todella kallista.

[tetsa]

Käys vilkaseen tuolta: www.solartukku.fi
Itse sieltä tyhjiöputkikeräimen tarvikkeineen ostin. Ja hinta oli vähintäänkin kilpailukykyinen. Paikalleen en ole vielä saanut, kevväämmällä sitten. ;)

[trikson]

Maalämmön kustannukset taitaa hetkellä pyöriä 22-25ke välillä sisältäen pumppu+kaivo+putket+asennus+lattialämmitys.

Mutta sitä en ymmärrä miksi te laskette maalämpö taloon 5ke lisää tekniseen tilaan, kun ei esim vaihtoventtiilipumppu vie yhtään enempää tilaa kuin sähköllä toimiva vesivaraaja.

[Ipsi]

Vielä ei ole takkaa ja varaajaksi on ajateltu 750-1000 litraa. Pohdiskelen vain pitäisikö olla erikseen käyttö- ja lämmitysvedelle. Lämmin vesi kun ei kuulemma saa suihkussa loppua vaikka vähän pidempäänkin lorottelisi. Todennäköisesti takaksi tulee Hoxter tai Aquador.

[STP]

No nuohan näyttää (spekseiltään) jo ihan fiksuilta takoilta. Kannattaa vielä miettiä, että tuleeko toimeen tuon lämmönsäteilyn kanssa, näytti olevan suhdeluku 2:1, eli 30kWh veteen, 15kWh ilmaan... Hyvin eristetty talo, niin voi tulla sisällä esim. syksyllä vähän poppa :-)

Kuution varaajalla aattelin ite pärjätä. Loiskelevyn/kerrostuslevyn mikä lie se nyt onkaan yläpuolelle jää joku 300-400 litraa. Luulisi sillä selviävän vähän pidemmätkin suihkuttelut, jos pitää sen vaikka sähköllä riittävän lämpimänä. Mulla tuossa nyt ei ole kuin kosteiden tilojen lattialämmitys lisänä, joten kaikki muu on käyttövettä varten.

[Tolkkju]

Löysin tämän aiheeseen liittyvän:
http://naurunappula.com/291468/aurinkopaneelijpg.jpg

[audiq]

[ame]www.youtube.com/watch?v=QLNViUsRCVU&feature=fvwrel[/ame]

Tällainen sopisi hyvin autotallin seinään. Iltapuhteina voisi tyhjennellä tarvikkeita ja jämäpaloista loput. Kesämökeillehän tuollaisia myydään myöskin. Kalliita valmiina, mutta helpon näköinen tehdä itsekin. Omaan projektiini olen alkanut jo tölkkien keräämisen. :)

[AnLe]

kukaan kommentoinut tohon mun ehdotukseen, laitetaan vielä linkki
http://glanspower.fi/tuotteet/60

Jollain muulla mitään samaan hintaan?

[STP]

No tuolla on jotain vastaavaa: http://www.sepratec.fi/kauppa/-c-136_146.html näiden hinnoista puuttuu tosin varaaja. Ja molempien hinnoista puuttuu putki keräimiltä varaajalle.
Ainakin ite haluaisin saada tuosta koneglanssin vehkeestä jotain tarkempaa speksiä, esim. kolmos- ja kuutoskuvan pumppuryhmät ohjaimineen ei ole kyllä samasta tuotteesta otettuja.

Edit: Irtovaraaja näkyykin olevan noin tonnin lysti, joten ei tuohon koneglanssin hintaan ihan päästäkään...

[samza]

tuolla näkys kanssa olevan jotain: http://www.ksm.fi/tuotteet/st1solaraurinkokeraimet
Tosin hinnat sitten kysymällä. Mielestäni tuota 25 mallia paikallinen k-rauta koitti kauppailla joskus viimesyksynä alle 3ke hintaan kaikkine tarpeineen, varaajaa siinä ei tainnut olla eikä asennusta. Säästin sen tarjouksen, mutta eipä tuota tähänhätään nyt sitten mistään löytynyt :(
Mielenkiintoista olis kyllä kuulla käytännön kokemuksia, mikä on vuosittainen sähkön säästö edes noin suurinpiirtein ja mikä oletettu maksuaika investoinnille ja sitärataa..
Sehän tuossa auringossa on vähän huonoa että sitä on silloin tarjolla kun lämpöä ei torppaan oikeastaan tarvita. Eikä noita säteitä voikein voi jemmata. Toki käyttövettä tarviaa läpi vuoden, mutta lie siihen hommaan hieman tyyris pelkästään.

[ville]

Käyttöveden lämmitykseen noita enimmäkseen menee, sähkön kaveriksi eli perusratkaisussa varaajassa on kierukka aurinkolämmölle ja vastus hoitaa loput.

Ihan karkea arvio vuosisäästöstä omakotitalossa on sellainen 2000 kWh, mutta mukana on aika monta muuttujaa (keräimien määrä, sijoitus, kulutustottumukset jne.).