Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

perässähinattavan kärryn suunnitteluprojekti

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

    perässähinattavan kärryn suunnitteluprojekti

    Nyt jo muutaman vuoden ilman järkevän kokoista peräkärryä kesät kituneena alkoi nousemaan taas ylös ajatus omavalmisteen tekemisestä. Autonkuljetuskykyistä traileria ei ole tarkoitus tehdä, vaan enempikin 130 x 260 lavakapasiteetin omaava teli-akselilla varustettu rojunkuljetusväline.

    Jarruton, eli kokonaispaino 750kg, jolloin kärryn tavoiteomapaino on n. alle 250 kg.

    Vähän yhteen kerättyjä ajatuksia:
    vetopää kaupasta
    etuvetoturbon takaakselitumpit + 5x112 takanavat, tai vastaavat kauppaversiot
    lehtijousipakat & yleismalliset laatuheilahduksenvaimentimet, kaupasta
    rungon kehä 60x40x2 putkipalkkia ( SFS Fe52C / S355J0 )
    rungon 'vaakaorret' 40x20x2 putkipalkkia
    vetoaisa 50x50x2 putkipalkkia
    telin varret 80x40x4 ( tai pienempää jos kaupasta ostetut navat )
    telin akseli 70x70x4

    Kasattu runko olisi tarkoitus hiekkapuhaltaa ja pinnoittaa sopivalla epoksivärillä, ontelot kotelosuoja-aineilla.

    Ajatuksia, kokemuksia?

    #2
    Mihin tarviit teliä? Suurempaan ylikuormaan? Itse ainakin pärjännyt valtavan erinomaisesti 1-akselisella. Liäksi telivehja käänty huomattavasti huonommin.

    Velipojan rakennelman perusteella pari vinkkiä:
    - lavan pituudeksi 300+, niin kulkee pitkä puu- ja levytavara mukavammin
    - aisaan paksumpi seinämä, tuo menee banaaniksi erittäin helposti, BTDT
    - 13-reikäinen sähköpistoke niin saat sekä sumu- että peruuutusvalon
    - päätylaidat verkkoa -> minimi ilmanvastus tyhjänä
    - runsaasti sidontalenkkejä lavan reunoihin (laitojen sisäpuolelle)

    Olli jatkakoon listaa itse

    Comment


    • #3
      Teli kulkee paljon vakaammin perässä, ainakin jos on auto lavalla. Yksiakseliselle joutuu laittamaan vähän reilummin aisapainoa että tulee nätisti. Vaikka yksiakselista onkin helppo käännellä auton kanssa telimallia voi siirrellä myös kuorman kanssa käsin, jos ei käänny painaa aisaa niin että toiset pyörät nousevat irti maasta.

      Rungon materiaalillakin näyttää olevan merkitystä, jostain syystä alumiinirunkoisella on ollut parempi vetää autoa, ei hakkaa ja huoju samalla tavalla kuin teräsrunkoinen. Voi tietysti olla että on ollut muutenkin laatueroja, myös painopisteen korkeudella vaikuttaa. Vedin 200tq:lla samanlaista autoa jossa ei ollut konetta, piti laittaa auto kärryyn väärinpäin kun keula oli niin kevyt. Oli siinä muilla ihmettelemistä kun kaksi samanlaista kulki perät yhdessä, ja vielä kiihtyi kuin parempi perheauto.

      Olen jo vuosia haaveillut siitä että saisi tehtyä kärryn jossa on näyttävät pyörät, voisi käyttää vaikka vetoauton pyöriä niin ei tarvitse monenlaisia vararenkaitakaan mukaan.

      Comment


        #4
        Alkuperäinen kirjoittaja Rami
        Autonkuljetuskykyistä traileria ei ole tarkoitus tehdä
        Tämän takia tuon telin kyseenalaistin

        Comment


        • #5
          Niinpäs olikin, mutta kyllä rakentajalla on usein tiiliä tai muuta painavaa lavalla. Täytyy myöntää että on ollut joskus pikkukärryssä ylipainoa niin että jälkeenpäin hävettää.

          Comment


            #6
            Suurin syy on polttopuukuormien haku metsästä, ja toinen on painavan kuorman vetäminen maantiellä. Teli tulee nätimmin perässä, varsinkin metsätiellä vedettäessä etu teliakselin hyväksi on kokemuksen mukaan parempi, varsinkin kevyellä autolla vedettäessä.

            Hain viime kesänä Arimaxin 35 lämmityskattilan telikärrillä Savitaipaleen peräkorvesta. Senkin kanssa jo vähän pelotti vetää hiekkatiellä joka kallistui enempi sivusuunnassa kuin ajosuunnassa.

            Yksiakselisen etu on tuo tyhjänä siirreltävyys, potentiaalisesti suurempi laillinen hyötykuorma.

            Oma aparaatti pitäisi saada, keljuttaa aina lainailla kun pitää varoa vieraita vehkeitä.

            ---

            Jep tuo aisan seinävahvuus on hyvä pointti, 3 milliä noissa normaalisti taitaa olla.

            Ja kiinnityslenkit ovat tehdasvalmisteisissa vehkeissä yleensä vain siinä pintavanerissa kiinni, ja kun minulla on paha tapa käyttää aina 2" kuormaliinoja korkkaavat nuo rimpulat aina irti jos erehtyy räikkää liikaa raksuttamaan.

            Ja Porschen muotoinen lasikuitukoppa sitten kärryn päälle... :))

            Comment


            • #7
              Itse mietiskelin että etuveto 80:n rumpujarrullisesta akselista olisi melkoisen helppo tehdä peräkärrin akseli. Runkohan siinä on täysin suora U palkki. Jos haluaisi teliakselin, niin lehtijousella olisi melko yksinkertainen yhdistää 2 akselia. Muutenkin iskunvaimennettu lehtijousella yhdistettu teliakselisto on veto-ominaisuuksiltaan yleensä erinomainen. Ei nypytä kevyempääkään vetoautoa. Renkaiksi pinnoitetut talvikuviolla olevat nastattomat talvirenkaat. Ovat mielestäni paras kompromissi ajettaessa ympäri vuoden.

              En ole täysin satavarma, mutta jostain on mieleeni jäänyt että teliakselissa täytyisi yhden akselin jarruttaa. Toteutus olisi mahdollinen em. akseleita käyttäen, mutta mutkistaa rakennetta ja katsastusta.

              Itsekin olen kärriasiaa miettinyt koska oma Juhta on levytavaran ja moottorikelkan kuskaamiseen liian lyhyt ja tekisi mieli kärriä johon saisi kopan päälle. Olisi sen jälkeen huoleton kuljettaa rakennuslevyjä ja sementtisäkkejä vaikka millä kelillä. Myös kuormatilan lukittavuus olisi joskus toivottava ominaisuus.

              Comment


              • #8
                Asiaa sivuten:
                Muutto uuteen asuntoon häämöttää: mietin, että perävaunusta olisi hyötyä. Bongasin Keltaisesta Pörssistä VW Caddyn, jonka lauantaina kävin noutamassa Liperistä kotipihaan. Ulkoapäin kamalan näköinen ainakin viidellä eri värillä maalattuine pelteineen. Tekniikka 1.6 turbo diesel, jonka tänään muutoskatsastin.
                On muuten tarkkaa puuha nykyisellään auton muutoskatsastus:
                erilaiset laiminlyönnit korinvaihtoprojekteissa ovat asettaneet vaatimuksia vaihdettavien osien alkuperän määrityksille ja lainmukaisuudelle. Vaikka kyse oli kohtalaisen triviaalista hommasta, vaihtaa samanpainoinen dieselkone entisen tilalle ilman, että esim. alustaan tarvitsee tehdä muutoksia, oli luovuttaja-auton tiedot selvitettävä -erityisesti teholukema.
                Vaikka mallisarjasta löytyy bensakoneita, joissa on tehokkaampi ja kevyempi tekniikka, ei asia ole aivan yksiselitteinen.
                Ko. mallin koneen tehoarvoja ei löytynyt AKE:n tietokannasta, mutta onneksi on ETKA ja netti. Loppu olikin pelkkää paperisotaa paksun liitenipun kera. Prosentit (24) merkittiin uuteen otteeseen moottorin tyyppikoodin kera.
                Pirtsakka kulkupeli ja halpa projekti, josta voi "kevyellä" fiksauksella saada ihan auton näköisen.

                Comment


                • #9
                  Telin kannalla olen minäkin. Meillä kärryssä lehtijousilla ja iskunvaimentimilla varustettu keinuteli. Vakaa vetää kuorman kanssa ja ei pompottelele tyhjänä/pikku kuormalla. Eipä tuosta lisäpainoakaan (kahdet renkaat, kahdet navat ja pätkä keinun palkkia) paljoa tule yksakseliseen verrattuna.

                  Noihin kiinnityslenkkeihin kannattaa satsata hieman materiaalia ja aikaa. Kuten Rami jo totesikin, tahtoo kuorma tulla laitettua liinoilla aina ainakin riittävän tiukalle. Lisäksi riittävä määrä kiinnityslenkkejä mahdollistaa monesta suunnasta kuorman sitomisen.

                  En ole täysin satavarma, mutta jostain on mieleeni jäänyt että teliakselissa täytyisi yhden akselin jarruttaa. Toteutus olisi mahdollinen em. akseleita käyttäen, mutta mutkistaa rakennetta ja katsastusta.
                  Eikös se ole tuo kokonaispaino, joka tuon jarru-asian määrää. Mielestäni akselien määrällä ei vaikutusta. Kokonaispainoltaan jarrut vaativat kärryt sitten erikseen.

                  Comment


                  • #10
                    Caddy on kyllä edullinen auto pitää jos saa ruosteet pidettyä kurissa. Pitkänmatkanajoonhan siitä ei oikein ole meluisuutensa takia, mutta pikkuajoon tosi näppärä kakkospeli.
                    Jari varmaan muistaa PK-autossa taannoin "jonkin aikaa" kaupan olleet caddy-yksilöt. Siellä ainakin olivat caddyt arvossaan :P

                    Comment


                      #11
                      750kg on jarruttoman kärryn suurin sallittu kokonaispaino.

                      Tuossa on yhdestä ratkaisusta kuvia:

                      http://personal.inet.fi/cool/fauwee/temp/DSCN2070.JPG
                      http://personal.inet.fi/cool/fauwee/temp/DSCN2071.JPG

                      Comment


                        #12
                        Itse en rakentaisi 750kg kevytperävaunusta telikärryä. Toinen akseli syö "turhaan" kärryn kantavuutta (750kg - omapaino = kantavuus) ja muutenkaan noissa pikkukärryissä ei telistä ole hyötyä vastaavassa määrin, kuin isommissa kärryissä. Toki telikärryssä on aina se etu, että matka ei katkea yhden eikä välttämättä edes kahden renkaan puhkeamiseen/ pyöränlaakerin porsimiseen ja telikärry on toki vakaampi vedettävä maantiellä.

                        Jos meinaa kuljettaa raskaita lasteja kärryllä, niin silloin kannattaisi tehdä jarrullinen kärry, niin saa yhdistelmän pysähtymäänkin tarvittaessa. Ylikuormattu kevytperävaunu on todellinen killeri liikenteessä.

                        Jarrullinen kärry, joka ei ole kevytperävaunu tietysti pitää katsastaa joka toinen vuosi, muttei se nyt kovin kummoinen riesa ole. Jarrullinen kärry on oikeasti paljon fiksumpi ratkaisu raskaita kuormia kuskattaessa. Jarrullisessa kärryssä on toki sekin "huono" puoli, että siinä tulee olla samanlaiset renkaat kuin vetoautossa -> jos autossa nastat, niin käryssäkin pitää olla nastarenkaat. Kevytperävaunussa saa olla vaikka kesärenkaat läpi vuoden.

                        Lisäksi henkilöautolla saa yleensä vetää paljon painavampaa jarrullista, kuin jarrutonta kärryä. Meikän q:n rekkariotteessa lukee seuraavaa:

                        Suurimmat sallitut perävaunupainot:
                        Jarruton 600kg
                        Jarrullinen 1800kg

                        Monella henkilöautolla tulee siis suurin sallittu vetopaino vastaan jo ennen kärryn maksikuormaa, jos siis on jarruton kärry.

                        Rakennat sitten minkämoisen kärryn hyvänsä, niin kantsii muistaa, ettei kuormaa voi sitoa liian hyvin kiinni.

                        Comment


                          #13
                          Rami, mielikuvani sanoo että nykyään kärryn akselien tulee olla "tehdasvalmisteiset" ja rakennepiirustukset lujuuslaskelmineen pitää olla jos haluaa yli 500kg:n kokonaispainon, eli kannattaa kysäistä konttorilta ennen askartelun aloittamista.
                          Maatalouskoneliikkeet myyvät Motonetin ohella hyvin edullisesti trailertavarapaketteja sisältäen akselin, jouset, iskarit, vetopään ja sähkösarjat. Ei kauheasti kannata itse askarrella niiden kanssa.

                          Kaksiakselisuudelle en löydä juurikaan perusteluja (poislukien pienempi akselipaino ylikuormalla) joita ei pystyisi korvaamaan riittävän pitkällä aisalla joka rauhoittaa kulun todella stabiiliksi.
                          Ehdotan omiin suunnitelmiini ja kokemukseen pohjautuen teleskooppista aisarakennetta joka mahdollistaa suuren vetopituuden myötä pitkän tavaran kuljettamisen oikealla painonjakaumalla. Kammottavin killeri tiellä on lyhyt kärry josta roikkuu puutavaranippu 2-3m takaa yli ja vetoauton takapyörät hädin tuskin ylettyvät maahan.

                          Comment


                            #14
                            Olen käyttänyt polttoropsin hakemiseen sekä yksi- että kaksiakselista kärriä. Yksiakselisen suurin ongelma on se kyvyttömyys selviytyä huonosta tiepohjasta. Kiitän huolenpidosta tuon akseliratkaisun suhteen, mutta talo tosiaankin lämpiää itse haetulla polttopuulla.

                            Jarrullisuus on kyllä ihan mietittävä vaihtoehto, siinä vain taas projekti karkaa lapasesta kuten niillä on poikkeuksetta tapana tehdä. Siitä on jo lyhyt askel lavakoon kasvattamiseen ja ajosiltojen tekemiseen.

                            Pitää selvittää tuon akselirakenteen pykälät tarkemmin.

                            Joo, jousia ei ole tarkoitus ruveta itse takomaan, nuo ostotarpeet kustantavat alta 500 euron, ihan rimpuloita ei ole tarkoitus laittaa, vaikka omapaino pitäisi saada pysymään noin 250 kilon korvilla.

                            Comment


                            • #15
                              Taisi olla viimeistä edellinen TM, joka tarinoi yhdestä väärin kuormatusta lastista, joka aiheutti kuolonkolarin...

                              Comment


                                #16
                                Yksi vaihtoehto voisi olla myös kärryn rakennussarja. Sellainen sisältää kaikki tarvittavat osat, mutta palapelin kokoonpanotyö ja rekisteröintikatsastus yms. paperityö pitää tehdä itse. Eräs tuttava hankki hiljattain sellaisen, oli tosin venetraileri, eikä varsinainen perävaunu, mutta hintaa sille tuli n. puolet uuden kärryn hinnasta eli n. 500e. Se oli vielä aika asiallisen oloinen paketti.

                                Comment


                                • #17
                                  Itse olen miettinyt että pahin ongelma oman kärrin teossa olisi se, että miten mustasta raudasta tehdyn kärrin rungon saisi kestämään korroosiota. Mielessä on käynyt, että onnistuisikohan käydä dippaamassa runko Juhta tehtaan kuumasinkitysaltaaseen ? Käytännössä kuumasinkitys on ainoa tapa joka suojaa mustan putken perävaunukäytössä riittävän hyvin.

                                  Noissa rakennussarjoissa on tietty omat sudenkuoppansa, usein tarjotaan akseleiksi kumijousitettuja akseleita jotka ovat yleensä veto-ominaisuuksiltaan ja kuormankestoltaan luokattoman huonoja. Perinteinen lehtijousitus päihittää nuo halpis akselit mennen tullen.

                                  Comment


                                    #18
                                    Meillä kesti "mustasta" raudasta väännetyn ja ruostesuojamaalatun omavalmiste perävaunun pellit reilun 20v ilman pahempaa suolassa kylvetystä. Evo2 versio kävi sitten kuumasinkitysaltaassa ja odotettu käyttöikä on luokkaa riittävä. Ja kun sattumalta vetoaudin väri on vielä hopea niin kärrin värikoodauskin on kohdallaan ilman maalaamista tuon sinkityksen jälkeen.

                                    Kärrin rungon kokoisen kappaleen sinkitykseen kykeneviä paikkoja löytyy useita pitkin maata eikä kustannus ole valtava saavutettavaan hyötyyn nähden. Suosittelen.

                                    Ja kannatusääni teleskooppirakenteiselle vetoaisalle.

                                    Comment


                                      #19
                                      Kyllä tuollainen yli 20-vuotias kumiakselikin hienosti toimii edelleen, kun siihen liitettiin iskarit.

                                      Comment


                                      • #20
                                        Tullessani moottoripyöräikään isäni hommasi kuumasinkityn Kärppä Mini pikkukärryn. Tuosta on nyt jo n.30 vuotta aikaa ja kärry on vieläkin ahkerassa käytössä. Sillä on vedetty kaikenlaista, rakennustarvikkeita, moottoreita, moottoripyöriä ja jopa moottorivenettä. Hankintavaiheessa harkitsimme pitkään Muulin maalattua pikkupyöräistä mutta onneksi järki veti kuumasinkittyyn. Tuosta on uusittu vain pohja ja pari salpaa mutta muuten on ihan "orkkiskunnossa". Eli on minullakin käytössä jotain orkkista :-). Audilla kun vetää niin tahtoo tulla silakkana perässä kaarteissa jos ei ole tarkkana, pyöriin pitäisi saada vähän pitoa lisää (12" Barum tai Pneumant ristikudosrenkaat). Kuumasinkitty on kova sana huolettomaan käyttöön.

                                        Comment


                                          #21
                                          Jos ikuista haluaa, tekee kärryn alumiinista. Aikoinaan faija teki noita alumiinikärryjä ja lavoja ja hyvin ovat kestäneet.

                                          Ja omalla ollaa aikamoisia ylikuormia tuotu. Puulasteja Lapista ja isoja kuorma-auton moottoreita vaikka kärry onkin jarruton.

                                          Comment


                                            #22
                                            Minun on vaikea uskoa, että mustasta raudasta tehty kärry ihan silmissä hapertuisi. Kärryn tukirangan palkit on kuitenkin aika paksulla seinämävahvuudella (3-5mm?) ja jos kärryn palkisto on asiallisesti tuuletettu & sisältä ruostesuojattu, niin ei se ihan heti ruostu piloille.

                                            Kestäähän huonosti ruostesuojattu auto 0,7mm peleillä helposti kymmen vuotta, ennenkuin ruostereikiä pitää alkaa korjailemaan ja autoja käytetään pääsääntöisesti useammin suolakylvyissä kuin kärryä.

                                            Tottakai kuumasinkityn/alumiinikärryn kestoikä on moninkertainen mustasta raudasta valmistettuun verrattuna, mutta uskoisin mustarautaisen kärryn kestoiän olevan vähintäänkin riittävän, jos se on asiallisesti valmistettu ja järkevästi pintakäsitelty.

                                            Comment


                                              #23
                                              Kyllä se runko kestää, mutta kaikkia osia ei kannata tehdä umpiraudasta ja ne osat pitää vielä saada pysymään toisissaan kiinni jollakin tavalla. Ja kuumasinkityksen tunkeutumis- ja suojauskykyä esimerkiksi runkoputkien sisäosissa ja hitsausliitoksissa on vaikea päihittää muilla ruostesuojausmenetelmillä.

                                              Comment


                                                #24
                                                Kertokaas millainen hitsausvempele tommoseen projektiin tarvitaan/olis omiaan? Moinen projekti kesän korvilla voisi olla ihan kivaa puuhastelua :)

                                                Comment


                                                • #25
                                                  Mustasta raudasta tehdyn kärryn omistajan suosittelen kuumasinkittyä tai sitten alumiinista. Kärry on mallia oma valmiste, ikää reilut 10v, säilytys katon alla, kerran hiekkapuhallutettu ja maalautettu uudestaan ja pesuakaan en tyyten unohtanut. Rupee kukkimaan jo uudestaan...

                                                  Hyvä kärry muuten, kunnolliset lehtijouset ja 99 Saabin iskarit, rasitusta kai on ollut jonkun verran, kun toinen iskari kerran otti ja katkes...

                                                  Alkuperäinen kirjoittaja ToniH
                                                  Kertokaas millainen hitsausvempele tommoseen projektiin tarvitaan/olis omiaan?
                                                  Mustaan rautaan kelpaa mig, alumiiniin tig.

                                                  Btw, kärrystä kannattanee tehdä riittävän leveä, niin peruuttelukin onnistuu peileistä, jos ei korkeaa kuormaa.

                                                  Comment


                                                    #26
                                                    Yksi verraton vekotin on Kempin Minarc, sillä vetää saumaa vaikka rautanaulan kanssa.

                                                    Comment


                                                    • #27
                                                      Tuommoisia melko ohuen seinämän materiaaleja on paras hitsailla kasaan MAG hitsikoneella. Kemppi, Hakas/Wallius, Esab ja mielellään voimavirtakone tehoiltaan n 200-250 A. Tehoja ei tarvitse normaalisti noin paljon, mutta tuossa kokoluokassa käyttöominaisuudet/hinta ovat parhaassa suhteessa. (esim tehon säädettävyys on jo hyvä, halvimmissa tämä usein ontuu). Valovirta mig/mag laitteista ei oikeastaan voi suositella kuin Kempin Miggeriä, halvemmillakin saa aikaan jotain, mutta on vaara että harrastamisen into kokee kolauksen kun hitsikone tökkii. Kunnon koneella saa vetää saumaa vaikka päivän putkeen ja työt eivät häiriinny.
                                                      Ja itselläni on kokemusta myös niistä vähemmän suositeltavista koneista, sillä olen omistanut 250 A Telwinin, jonka sain onneksi hävitettyä vaihdossa.

                                                      Peräkärrin runko voisi kestää maalattunakin jos käyttö olisi jokapäiväistä, kärri pestäisiin käytön jälkeen ja sillä ei ajettaisi suolatuilla teillä. Käytännössä kuitenkin kärriä käytetään satunnaisesti ja senjälkeen se heitetään sille sijoilleen, ja usein jopa suljettuun tilaan, jossa suola ja muut kemikaalit rasittavat rakenteita tehokkasti. Ja toisaalta kärrin täytyykin olla huoleton, koska se kuuluu työkalun luonteeseen. Ja kun ainakin itse ajan paljon hiekkateillä, niin lentävät kivet hakkaavat pian ainakin ohuemman maalin ruvelle ja ruoste pääsee tekemään rungossa tuhojaan.

                                                      Comment


                                                        #28
                                                        Osui silmään vähän hintatasoa.

                                                        Sandman-Nupnaun edustamia Knott-osia, esimerkkejä

                                                        jarrullinen 450 kg napa - 137,91 e
                                                        jarrupää 1700 kg - 269,20 e
                                                        nokkapyörä - 30e
                                                        lehtijousi 750 kg 73,49 e

                                                        Isoa kärryä rakentavalle on saatavilla 750kg jarrullisia napoja, 5x112 pulttijaolla.

                                                        Enempää tietoa nyt ei ole tyrkyllä.

                                                        Comment


                                                        • #29
                                                          Kävin tänään konttorilla pyörähtämässä, siellä kertoilivat seuraavia juttuja.

                                                          Jos tekee jarrullisen kärrin, niin jarrunapojen ja jarrulaitteen on oltava saman valmistajan tuotteita ja niistä on oltava olemassa kirjalliset testitulokset. Tämä aiheuttaa sen, että jarrullisen vaunun valmistaminen muita kuin uusia osia käyttäen on käytännössä mahdotonta. Tietysti on asia erikseen jos tekee ison perävaunun matkailuvaunun alustaa käyttäen, silloin tosin kannattaa säilyttää vaunu rekisterissä, niin välttyy suuremmalta paperisodalta rekisteröitäessä.
                                                          Jarruttoman kärrin taasen saa tehdä käytettyjä akseleita ja muita osia käyttäen.
                                                          Kärrin katsastus maksaa n. 60 euroa johon tulee päälle n. 20 euroa rekisteröinti+kilpikuluja eli kaikkinensa onnistunut rekisteröintioperaatio maksaa hiukan päälle 80 euroa.

                                                          Mittailin päivällä myös 750 kilon Juhtakärrin materiaalien mittoja ja seuraavanlaisia löytyi

                                                          Pohjalevy 11 mm vesivaneria, poikkituet lavan alla ja reunoissa 25x25x2 mm profiiliputkea 45 cm välein, pitkittäiset runkoputket 40x40x2 mm putkea (näissä siis lehtijouset kiinni), lavan etureunassa 30x30x2 putki, jossa vahvikelatta, lavan takareunassa vahvikkeena pokattu pelti jossa takavalot "kourussa". Laidat pokattu 1.5 mm sinkitystä pellistä. Lehtijousen pituus metri ja koko 40x8 mm lisäksi toinen 75 cm latta samaa kokoa. Ajattelin ottaa nuo mitat jos joku haluaa optimoida mahdollisen kärriprojektin painon. Kaikki ylimääräinen massa kun on pois hyötykuormasta, jonka raja tulee joskus vastaan melko äkkiä.

                                                          Vanhassa kärrissä lähinnä harmittaa sen lavan pienuus, nykyinen koko on 200x122, kun se saisi olla nykytarpeet huomioiden n. 250x150. Saisi rakennuslevyt laitojen sisään ja kelkka mahtuisi paremmin kyytiin. Kelkkaa varten tekisin lisäksi alareunastaan nivelletyn perälaudan, nivellettyä vetoaisaa en haluaisi, koska se rajoittaisi aisan jatkokapasiteettia ja monimutkaistaa suotta rakennetta.

                                                          Comment


                                                            #30
                                                            Totta mitä Hannu tuossa mainitsi, jarruosien on oltava E-hyväksyttyjä ja papereita löydyttävä. Kannattaa täten välttää ostamasta vanhaa autotraileria jonka jarruihin ei saa osia, tulee kalliiksi ostaa neljä jarrua ja jarrullinen vetopää BTDT.

                                                            Comment

                                                            Working...
                                                            X