Mikä lämmitysratkaisu lämpöhirsitaloon?

[badfear]

Päätös olisi tehtävä piakkoin millä tavoin tulevaa taloa aletaan lämmittämään. Aluksi kaikkein vahvin vaihtoehto oli maalämpö, mutta se on vaihtoehto ei enää ole listalla.

Talo on 2-kerroksinen johon sekä ylä-että alakerran lattiaan laitetaan lattialämmitysputket (alhaalla kivilattia, ylhäällä puulattia).

Vaihtoehto 1: Vesi-ilmalämpöpumppu + aurinkokennot + varaava takka

Vaihtoehto 2: Puukattila + ilmalämpöpumput x 2 + varaaja sähkövastuksilla + mahdollisuus liittää varaajaan aurinkokennot

Vaihtoehto 3: ???

Mitä mieltä ollaan? Aurinkokennot ovat viimeaikoina kehittyneet hurjasti ja tarjoaa oikeasti edullista energiaa. Vesi-ilpojen sähkönkulutus hieman arvelluttaa, tuntuvat kuluttavan reilunlaisesti. Puukattila tarjoaa tehoa mielettömästi, mutta oma vaivansa on lämmittämisessä.

Kaikki mielipiteet tervetulleita.

[kalsket]

Itse ottaisin juurikin tuon 2-vaihtoehdon, siihen sitten jonkun vuoden päästä kehittyneempi vilppi jatkeeks jos rupee laiskottamaan.

1-valinta vaatisi vähintäänkin vahvaa paneutumista oikeasti toimivan laitteen löytämiseksi. Tällä hetkellä ainakin osa myynnissä olevista koneista on ilmeisen susia ja pieniin kohteisiin tarkoitettuja.

Tämä vois olla varsin mielenkiintoinen paketti jos luvatut COP-arvot yhtään pitää paikkansa:
http://www.octofin.fi/?cat=17

[Antti Määttä]

Oleellista on laittaa poistoilmalämpöpumppu.

Itselläni on isohko varaava takka, poistoilmalämpöpumppu ja back-upina sähkövastukset varaajassa.

Ahkeralla takan lämmittämisellä n. 200 m2 puolitoistakerroksinen talo pysyy lämpimänä pakkasillakin, kun lämmintä ilmaa ei puhalleta ulos. Tosin keittiössä ja olohuoneessa on melko lämmintä. Käyttövesi lämpiää siinä sivussa. Kesällä poistoilmalämpöpumppua voi käyttää vain käyttöveden lämmitykseen.

Takka vai kattila.Muna vai kana. Itse tykkään lämmitellä takkaa. Lisäksi takan etu on se, että se ei tarvitse ollenkaan sähköä. Maalla sähköjen katketessa pakkasella saa nukkua melko rauhassa, kunhan avaa väliovet.

[kalsket]

Selkee "omanikin on kaunis"-vastaus Antilta.

Kun kerran tulee vesikiertoiset lattiat niin tasaisemmin saa lämmön jaettua kun puu poltetaan muualla kuin asuintiloissa. PILP on ihan hieno laite, aika monet niistä vaan on teholtaan varsin vaatimattomia. Lisäksi aika harvassa on tuloilmakojetta samassa pakettissa, itse en ainakaan jokaisen huoneen seinään ulkoilmaventtiiliä haluaisi. ILPO/ILTO comfort on yksi laite jossa on myös tuloilmakone.

[badfear]

Hieman täydennystä tietoihin, huoneistoalaa alakerrassa 95 neliötä ja alakerrassa 85 neliötä, ja takka tulee olemaan joka tapauksessa.

[Vieras]

Aurinkokeräimet ovat periaatteeltaan hyvin yksinkertaisia, ja lähinnä "heat pipe" tyyppisissä keräimissä on menty eteen päin. Kannattaa lukea TM:n rakennusmaailmasta aiheesta tehty pitkähkö juttu (toiseksi uusin numero).

Jos laittaa PILPin, niin ehdottomasti tuloilmakoneella. Tuloilmaventtiili joka seinässä on monestakin syystä ikävä, varsinkin kun tulee mukava vedon tunne talvikeleillä sisään tulevasta jääkylmästä ilmasta (tai vaihtoehtoisesti jokaiseen pitää laittaa kanavalämmitin). En kyllä näe PILPiä mitenkään "the-vaihtoehtona". Kunnon ilmanvaihtokone vesipatterilla toimii varsin hyvällä hyötysuhteella, ja on paljon edullisempi.

[Antti Määttä]

Teppo: tehottomuus on suhteellista. Pienelläkin teholla saadaan lämpöä talteen, kun sitä ei tarvitse riuhtoa pakkasesta vaan poistoilmasta. Viitaten omiin kokemuksiini todellisuus ei vastaa ihan speksejä. Meillä kaikki väliovet pidetään auki, ilma ja lämpö kiertää painovoimaisestikin hyvin. Patterilämpötehoa ei tarvita kovinkaan paljoa.

Tuomo: Jos on tuloilmakone, ei pumppu ole niin pop. Muut kuin kompressorilliset ratkaisut ovat nykyään aliarvostettuja, eivätkö ole tarpeeksi teknisiä ja lyhytikäisiä;-) Korvausilmaventtiilien kanssa pilp on pop.

Mun mielestäni ulkoilmaventtiili on pop. Pitkät tuloilmaputkistot keräävät kaikkea kivaa ja pöpöt muhivat. Mä en ole vedosta kärsinyt, vaikka sänky on venttiilin alla. Tässä suhteessa ihmiset ovat hyvin erilaisia.

Totta, ettei pakettitalooni juuri muita ratkaisuja voi laittaa (pl. myöhempi mahdollinen vilp -asennus). Tämä ei silti tarkoita sitä, etten pitäisi setuppia järkevänä. Sähkömittarin lukijakin ihmetteli, miten vähän sähköä meillä kuluu. Tosin itse tehtyä klapia on melkoisesti, sitä voi polttaa surutta, ettei pikkuhiljaa menetä lämpöarvoaan varastossa.

Itse olen miettinyt mahdolliseen tulevaan taloon takan muotoon laadittua keskuslämmityskattilaa ryyditettynä tällaisella:

...tai siis piti. Kyseessä oli siis vesivaipallinen hormi, joka ottaa lämpöä talteen. Löytääkö joku linkin?

[Cronos]

Savumax

Tarkoititko tällaista?

[Antti Määttä]

Juuri tätä. Kiitos! Tulimax, lämpömax ja puumax tulikin muiden ohessa googletettua. Jos tää olis aikaisemmin sattunut silmään, meillä tod.nak. olisi tuollainen.

[liki]

Samaa pohditaan pienempään matalaenergiataloon. Omaksi ratkaisuksi on tulossa varaava sähkölämmitys, LTO, ILP, aurinkokeräimet ja mahdollisesti tuollainen vaipallinen hormi. Tämän kokoiseen taloon kun kaikki nuo saa kätevästi yhdessä yksikössä.

[JM]

Pikku varoituksen sana ilmalämpöpumppua harkitseville. Se on oikein mukava laite, mutta suurta säästöä sillä ei joka kerta saavuteta. Meillä asutaan pienessä omakotitalossa (100m2), jossa on suorasähkölämmitys, koneellinen ilmanpoisto, takka ja korvausilma tulee ikkunan karmeissa olevista räppänöistä.

Tässä tasauslaskua ihmetellessä osui silmään semmonen fakta, että ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen ei sähkölasku tippunut oikestaan ollenkaan. Patterit eivät ole juuri päällä olleet, mutta toshiban superdaisekai on sitten syönyt sähköä aikalailla saman verran kuin patterit ennen. Takkaa on ehkä karvan verran vähemmän poltettu, kuin viime talvena, mutta ei siinäkään suurta eroa ole.

[Vieras]

Pikku varoituksen sana ilmalämpöpumppua harkitseville. Se on oikein mukava laite, mutta suurta säästöä sillä ei joka kerta saavuteta. Meillä asutaan pienessä omakotitalossa (100m2), jossa on suorasähkölämmitys, koneellinen ilmanpoisto, takka ja korvausilma tulee ikkunan karmeissa olevista räppänöistä.

Tässä tasauslaskua ihmetellessä osui silmään semmonen fakta, että ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen ei sähkölasku tippunut oikestaan ollenkaan. Patterit eivät ole juuri päällä olleet, mutta toshiban superdaisekai on sitten syönyt sähköä aikalailla saman verran kuin patterit ennen. Takkaa on ehkä karvan verran vähemmän poltettu, kuin viime talvena, mutta ei siinäkään suurta eroa ole.

Homma on hyvin yksinkertainen. Kun tuotat lämpöä suoraan sähköstä, yhden lämpö-kilowattitunnin tuottamiseen kuluu yksi kilowattitunti sähköä. Ilmalämpöpumpulla vastaavaan tarvitaan ~0,2-0,5kWh sähköä. Jos säästöä ei synny, niin joko lämmitysenergian tarve on ollut merkittävästi isompi kuin aiemmin, tai sitten alun perinkään lämmitysenergiaa ei ole juuri kulunut.

Laadukkaat pumput kyllä ovat osoittaneet pätevyytensä, ja COP luvut olleet lähellä sitä mitä luvataan. Jos sähkönkulutus ei tipu, niin syy harvemmin on pumpussa vaan muissa tekijöissä. Mielenkiinnon vuoksi olen parin ILP+suorasähkötalon sähkönkulutuksia seurannut. Edellinen 12 vuotta kestänyt 1. sukupolven invertteri-Panasonic maksoi iteensä aika hitaasti takaisin, arviolta 7-9v, mutta myös hankintahinta oli erittäin kova ja laitteen hyötysuhde paljon huonompi kuin nykyisissä (lisäksi teho ei riittänyt kunnon pakkasilla, vaan jouduttiin käyttämään pattereita).

[JM]

No eipä toi toshibakaan mistään halvimmasta päästä ollut. En nyt kuollaksenikaan keksi seliystä sille, miksi eroa ei ole syntynyt. Talossa ei oo mitään muutoksia tällä ajalla tehty. Talvetkin ovat olleet hyvin samanlaisia. Pumppu on päässyt painamaan hyvällä hyötysuhteella lähes koko talven yhtä kuukautta lukuunottamatta. Pumppu on reilu vuoden vanha RAS10-SKVP-ND ja hyötysuhteeltaan se oli ostettaessa yksi hintaluokkansa parhaista. Cop luvut jotain viiden päälle. Ihmeellistä on ettei tällä saada mitään eroa sähkölaskuun vuoden aikana...

No oppina muillekin, ettei sillä pumpulla välttämättä tuu markkinamiesten 20% laskua lämmityskuluihin.

[Jukuri]

Öljy ?...
Jos on takka ja joku vaikka halpa ILP niin ei tuon kokoisessa uudessa talossa varmasti yli 1000 L /vuosi mene öljyä. Öljyn pitää maksaa yli 1 eur/litra ennen kuin se on sähköä kalliimpaa.

Jos haluu säästää niin vois koettaa löytää vähän käytetty kattila ja öljypoltin. Ei tarvii isoja varaajia, mitkä maksaa myös rahaa.

Oma raksa-aika oli edellisen hirmulaman aikoihin ja kattila maksoi 50% uuden markkinahinnasta ja poltin maksoi 1000 mk, tosin olen sitä joskus vähän joutunut fiksaamaan, mutta ei se mikään rakettitieteen ihmelaitos ole.

Uunia lukuunottamatta kaikki on tasan riippuvaisia sähköstä. Lattialämpö tosin varaa niin paljon, että kovillakin pakkasilla kestää monta päivää ennenkuin aletaan painua 10 C:n tienoille. Joku vuosi sitten oli 2-3 päivän katkos. Ehdin jo ostaa halpisgeniksen öljypolttimen käyttämiseksi, mutta en tarvinnut sitä onneksi sitten kuitenkaan. Siinä ja siinä, että öljypoltin kävisi auton akulla ja invertterillä vähän aikaa.

[Vieras]

No eipä toi toshibakaan mistään halvimmasta päästä ollut. En nyt kuollaksenikaan keksi seliystä sille, miksi eroa ei ole syntynyt. Talossa ei oo mitään muutoksia tällä ajalla tehty. Talvetkin ovat olleet hyvin samanlaisia. Pumppu on päässyt painamaan hyvällä hyötysuhteella lähes koko talven yhtä kuukautta lukuunottamatta. Pumppu on reilu vuoden vanha RAS10-SKVP-ND ja hyötysuhteeltaan se oli ostettaessa yksi hintaluokkansa parhaista. Cop luvut jotain viiden päälle. Ihmeellistä on ettei tällä saada mitään eroa sähkölaskuun vuoden aikana...

No oppina muillekin, ettei sillä pumpulla välttämättä tuu markkinamiesten 20% laskua lämmityskuluihin.

Ei siitä ollutkaan kyse, Toshibat ovat tunnetusti laadukkaita pumppuja.

-20% lämmityskuluista on ehdottomasti alakanttiin, jos vertaat suoraan sähkölämmitykseen (toki siinä ei mukana investointia pumppuun, ja muutenkin turha puhua euroista kun sähkön hinta vaihtelee - paras mittari olisi lämpötilakorjattu lämmitykseen käytetyn sähköenergian kulutus).

Ei tuossa ole mistään magiasta kyse - lämpöpumppu tuo taloosi lämpöenergiaa käyttäen murto-osan siitä sähköenergiasta mitä sähköpatterisi. Jos sähkölaskusi ei tipu, niin sitten on sähkön hinta muuttunut, ollut kylmempi talvi, olet käyttänyt eri määrän takkaa tai sitten todellisuudessa talossasi on paljon muita sähkölaitteita lämpöä tuottamassa eikä pattereillakaan juuri olisi ollut tekemistä.

Omia havaintoja on ihan turha paasata yleisinä totuuksina - jos lämpöpumpun COP-kertoimet eivät ole edes suurin piirtein sitä mitä luvataan, laitteessa on vikaa. Jos taas laite toimii kuten pitääkin eikä sähkölasku ole tippunut kuten oletettiin, ja KAIKKI muuttujat (sähköenergian hinta, takan käyttö, ulko- ja sisälämpötila jne.) ovat pysyneet ennallaan, ei investoinnissa ollut mitään järkeä - lämpöpatteritkin ovat huippupakkasia lukuunottamatta tyhjän panttina.

[Onroud]

Semmoinen pieni muistutus että COP arvo mitataan plus 7 asteessa. Se on hyvä lähtökohta pumpun vertailuun, mutta jos ei tutki VTT:n testejä tai muita hyötysuhde tuloksia esim -10 - -20 asteen pakkasista, niin COP arvo voi valehdella jossain pumppu merkeissä todella paljon. Se että saadaanko 1Kw kohden esim. -15 pakkasessa 1.8-1.5Kw takaisin, on hirveä merkitys!

-20% kuulostaa joka tapauksessa vähältä.

[haraldh]

Lämmityskuluja pitäisi verrata kWh tasolla. Energian hinta kun kelluu niin -20% ei tunnu yhtään missään kuluissa. Jotta "säästö" saadaan laskettua pitäisi kilowattitunnit laskea.

[JM]

Jankataan nyt vielä sen verran, että kyse mun kohdalla oli nimenomaan kilowateista. 13.000kwh meni peräkkäisinä vuosina. Niissä ei ollut muutosta. Pumppu kyllä toimii oikein, kun patterit eivät juuri koskaan ole edes päällä. Ennen pumppua niissä paloi valo sentään aika usein. Nyt saa oikein jäädä tuijottamaan, että välähtääkö se missään vaiheessa.

[jarski79]

Oletko käyttänyt pumppua kesäaikana jäähdytykseen? itsellä oli ennen rivitalo kaksio jossa oli sähkölämmitys. Ennen pumpun asennusta meni sähköä n. 12000kwh ja asennuksen jälkeen tippui sinne 8000-9000 kwh väliin. Riippuen talven kylmien päivien määrästä. Pumppua en koskaan käyttänyt jäähdytykseen.

[James Potkukelkka]

Alkaa hiukan karsiutua uskottavuus noihin ilmalämpöpumppuihin. Nykyään myydään niin helvetin moisia volyymeja että laatu ei pysy juoksussa mukana.

Nyt on vireillä ryhmäkanne Sanyon 9kW:n vesi-ilmalämpöpumpusta. Hyötysuhteet on olleet aivan jotain muuta mitä on luvattu.

http://lampopumput.info/foorumi/inde...topic=6073.195

[Vieras]

Alkaa hiukan karsiutua uskottavuus noihin ilmalämpöpumppuihin. Nykyään myydään niin helvetin moisia volyymeja että laatu ei pysy juoksussa mukana.

Nyt on vireillä ryhmäkanne Sanyon 9kW:n vesi-ilmalämpöpumpusta. Hyötysuhteet on olleet aivan jotain muuta mitä on luvattu.

http://lampopumput.info/foorumi/inde...topic=6073.195

Tuosta olen samaa mieltä että buumi ollut sellainen, että markkinoille laitettu sutta ja sekundaa.

Kuitenkin, varsinaisissa ILPeissä (ei VILP) laadukkaammat laitteet ovat aika lailla sitä mitä pitääkin.

Juhana:
No, jos kerran pumppu on toiminut kuten pitääkin (ja kyllä, juuri esim. tuossa Toshibassa on COP yli yhden kovemmillakin pakkasilla), on säästöä syntynyt vaikka et sitä syystä tai toisesta sähkölaskussa näekään. Jos olisit tuottanut saman lämpöenergian sähköpattereilla, olisi sähköä kulunut enemmän. Vaikea sanoa mikseivät kohdallasi odotukset realisoituneet - mahdollisia syitä on aiemmin laittamissani viesteissä :).

[JM]

Dumo:
Juu näin se varmaan on, mutta ennyt vaan keksi mikä sitä sähkön kulutusta olisi nostanut niin roimasti, että se peittää kokonaan pumpun tuomat säästöt. Viilentämiseen en juuri oo tota käyttänyt. Kuumimmilla keleillä se saattaa olla vartin päivässä päällä. Se riittää jo viilentämään kämpän niin, ettei se samana päivänä enää kuumene. Oikeastaan jo pelkkä ilmavirtauksen aikaan saaminen pitää talon viileänä kuumemmilla keleillä. Laite on asentajan suositusasetuksissa kokoajan. Tämä tarkoittaa sitä, että taloa ei jäähdytetä vaikka lämpö nousisi yli asetuksen. Puhallus on lukittu kakkosnopeuteen. Ykkösnopeudella ilma ei liiku tarpeeksi talossa.

[Jukuri]

Öljyä näyttäisi seurannan perusteella kuluvan marras-maaliskuussa keskimäärin noin 4 l/vrk, syys- ja kesäkaudella noin puolet tuosta ja kesällä sitten 0,5 -1 1 l/vrk. Että tiedä sitten onko tämä kauhean paljon vai vähän.

Pinta-alaa on noin 200 m2 koko lämmintä ja 3/4 lämmintä 50-60 m2.

[Jukuri]

Joskus tutkailin noita "vaihtoehtoisia" lämmitysmenetelmiä ja ongelmaksi tuli pääasiassa se, että niiden takaisinmaksuajat on toodeelllaaa pitkiä monesti.
Mielestäni ei ole kovin viisasta "säästöä" jos takaisinmaksuajat säästölle eli isommalle investoinnille pyörivät jossain 10 vuoden tienoilla. Tuppaa vaan olemaan, että monimutkaisemmissa maalämpö yms tsydeemeissä huoltotarvettakin on ja se huoltomiehen keikka maksaa aina vähintään 500 eur, jolloin parilla "ylimääräisellä" huoltokeikalla on aika paljon "säästöjä" taas syöty.

Kaikissa tapauksissa pitää ihan oikeasti laskea mitä investointi tekee 20 vuoden ajalle jaettuna ja paljonko korkovaikutus on. Koron suhteenkin kannattaa funtsata syntyykö isomman investoinnin takia tilanne, jossa lainat ei alkuvaiheessa lähde lyhenemään juuri lainkaan.

Aurinkokeräinten kohdalla vaikuttaa siltä, että niiden tehot ei loppupelissä ole kovin isoja eli tekniikka/teho/hinta-suhde on vielä keskeneräinen. On tietysti ehdottomasti ekologisin tai egoin ratkaisu, jos sillä on painoarvoa. Keväästä lähtien ne kyllä lämmittävät, mutta talviaikaan ihan turhia eli silloin kun lämmöntarve on suurin niin se kallis investointi ei tuota.

Vaikka itse öljyllä lämmitänkin niin tuntuma on, että suora sähkö + uuni voisi olla kokonaisuutena edullisin ratkaisu, ainoa vaan, että niitä lattioita EI saa lämpimäksi.
Mitä reikäsemmissä sukissa joutuu kulkemaan niin sitä enemmän tuota lattialämmitystä on oppinut arvostamaan.

[kalsket]

Itsellä pyörinyt maalämpöpumppu nyt 5 vuotta. Ainoa huollon tarve toistaiseksi ollut vesikiertojen mutapussien tyhjennys. Investointina toki hinnakas mutta käytössä palkitsee huolettomuus ja säädyllinen energiankulutus.

[Tuohis]

Pelletti tai hake

Jos on tilaa rakentaa pieni siilo pelletille niin lämmityskustannukset ovat aivan eri luokkaa kuin noi yksikään edellinen. Ja jos tilaa on vielä enemmän ja talon sijainti sellainen että on mahdollisuus hankkia haketta niin taas ollaan askel halvempaan suuntaan.

Mulla on hake ja öljy.
Lämmitettävää pinta-alaa n.360 neliöö sekä käyttövesi.
Kustannukset 1/4 (hake/öljy)
Jos haluaa puuhastella ja jaksaa hankkia tai tehdä halkoja niin se takka ja oikea elävä tuli on kyllä todella jees ja laskee vielä kustannuksia.

Tietysti kaikkea pitää verrata myös hankinta ja perustamiskustannuksiin mutta kyllä hake on ehdottomasti halvin ja pelletti seuraava.
Sähkö(maalämpö,ilmalämpöpumppu) ja öljy toisaalta vaivattomimmat.
Tosin jos vielä ottaa pienen katsauksen kristallipalloon niin en usko sähkön ja öljyn ainakaan halventuvan...

[JM]

Mä en ottais haketta enää koskaan, sen jälkeen, kun sain semmosesta kärsiä nuoruusvuodet kotona. Aina joku muru jumissa syöttöputkessa ja lopputuloksena kylmää vettä aamusuihkussa. Jos muuten sattui toimimaan, niin metsähallitus toi märkää haketta ja taas käytiin kylmässä suihkussa. Varmaan se olis ihan hyvä jos häärää päivät kotinurkissa ja ehtis aina välillä kurkkimaan miten se kone toimii. Huoleton ratkaisu se ei ainakaan ole. Jossain maatilalla tietty aivan optimi ratkaisiu. Pelletti sentään olis kuivaa ja tasalaatuista.

[Tuohis]

Tekniikka kehittyy kuomaseni....
Tossa kattilassa palaa vaikka tuoreesta puusta haketettu hake. Ei ole tulet sammunu muistaakseni kuin viimeks puol vuotta sitten kun oli vähän pitempi sähkökatko.
Kerran kolmeen viikkoon käyn tyhjentää tuhkat.
Sitä paitsi öljypoltin on varalla jos hake sammuu niin öljy pöhähtää tulille....

Mutta kuten sanottu vaatii enemmän tilaa, perustamiskustannus on hieman suurempi kuin monessa muussa järjestelmässä.
Pelletissä on itsesytyttävä automatiikka joten siinä ei sähkökatkotkaan haittaa ja on muutenkin siistimpi vaihtoehto.

[badfear]

Nyt näyttää vahvasti siltä että Jäspin valikoimista löytyisi meille sopivat vermeet. Jäspi Lämpöakku 2000 sekä YPV 40. Tuohon lämpöakkuun on sitten mahdollisuus liittää aurinkokeräin jos tarpeellista.

Lämmitysjärjestelmä budjettiin varattiin kuitenkin maalammön verran, joten nyt mennään kaikkine kustannuksineen reilusti alle, mutta eiköhän nekin rahat paikkansa löydä... Vaikka sitten Coupesta ;)

[kalsket]

Paljos Jäspin paketille tulee hintaa? Itsekin vastaavaa pakettia luultavimmin syksyllä hankkimassa.