Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

"Pienipäästöinen" A8L Sedan Quattro 4.2

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

    #31
    Toisaalta, uudempia autoja puolustaa nykyaikainen turvatekniikka (esim. kaistavahdit, ESP, ABS, suurlujuusteräkset). Ei voi kategorisesti väittää että uudempi auto on aina turvallisempi kuin vanha mutta kyllä mie varmaan mielummin ottaisin Yariksen kuin Volvo 945:n (jos ei tarvitsisi tilaa)

    Comment


      #32
      Kyllä ne nuo pikkuautotkin aikamoisia kestää:

      http://www.youtube.com/watch?v=Q91UIYquAW8
      http://www.youtube.com/watch?v=k3ygYUYia9I

      Comment


        #33
        No tuon ikästä volvoa en pidä mitenkään erikoisena. Sisko sai melkein lunariin kun ajoi 40 nopeudella pikku tercelin kylkeen (eivät kyllä saaneet, sitä koskaan siltikään suoraksi). Ja vanhemmiten korroosio vielä heikentää ominaisuuksi, josta tulikin mieleen kuinkahan pari vuotta rellu pärjäis testeissä, vaikka on aina uutena tilastojen turvallisimpia :)

        Comment


          #34
          Pakettiautot ne vasta kestäviä ovatkin.
          http://www.youtube.com/watch?v=RszRFAbfF04

          Comment


          • #35
            Alkuperäinen kirjoittaja Tero Pänttönen Näytä viesti
            Toisaalta, uudempia autoja puolustaa nykyaikainen turvatekniikka (esim. kaistavahdit, ESP, ABS, suurlujuusteräkset).
            Toki. Se taloudellisuus on vain niitä puupäisimpiä perusteita ostaa uusi auto. Ellei sitten omista jotain 20 litraa satkulle jenkkiä ja aja +50tkm vuodessa. Sitten se voi olla jo perusteltua. Vaihtamalla -92 Corollan -09 Corollaan taloudellisuus ei muutu mihinkään. Tai no, huonompaan ja paljon.

            Esimerkki:

            92-96 valmistettu Corolla Xli farmari. 1,6 mosa, 84kW. 0-100km/h 10,0s. Kulutukset 5,8/7,7/8,6 (matka, seka, kaupunki).

            Uusi -09 Corolla. Farkkua saa vain tilamallina ja se saa vanhalta niin pahasti pataan että tyydytään sedaniin. 1,6VVVVVVVTI 5-lovisella manuaalilla (se ripeämpi vaihtoehto). 91kW. 0-100km/h 10,4s. Kulutus valmistajan mukaan 5,8/6,9/9,0 (matka, seka, kaupunki).

            Syy? No ensimmäinen painaa omapainoltaan 1080kg, jälkimmäinen 1315-1330kg. Hintaa ensin mainitulla nettiauton tarjonnasta alkaen 2500 euroa. Uuden hinta perusvarustein 21320 euroa.

            Monenko vuoden ylläpitokulut, vakuutukset, autoverot ja polttoaineet saadaan tyypillisellä 15-20tkm ajomäärällä tuohon iäkkäämpään hintaerotuksella 18820 euroa?

            Uusi ei tule kaikessa taloudellisuudessaan koskaan saavuttamaan saastuttavaa vanhaa autoa. Samaan aikaan liikkeessä väki kuolaa CO2 lukemia (jotka on suoraan suhteessa kulutukseen) ja vertailevat desin sinne tänne vaihtelevia kulutuslukemia vaikka ajotavallakin on jo suurempi merkitys.

            Sen minä ymmärrän jos turvallisuuden, varusteiden tai jonkun muun vastaavan vuoksi vaihdetaan. Se autokauppiaan mantra vanhasta saastuttavasta ja uudesta pihistä vain kusee asiakasta kaksin käsin silmään.

            Comment


              #36
              Tuossa Ecu:n videossa on vauhtia vissiin reilusti enemmän.

              Tässä törmäys 50km/h
              http://www.youtube.com/watch?v=Iwa9vdq8dvw

              Comment


                #37
                Tai sitten kyydissä oli 3 tonnia terästä. :)

                Comment


                • #38
                  Useampaan kertaanhan se on todettu että kyseinen video on itse kolaritestilaitteiston testauksesta.
                  Vanha tielaitoksen doka T3 ylilastataan hiekkasäkkeillä ja kokeillaan millaiseen vauhtiin sen saa. Hieman yli 100 km/h, oletan.

                  Comment


                    #39
                    Alkuperäinen kirjoittaja Jari Lukkarinen Näytä viesti
                    Otetaan esimerkiksi energiansäästölamput: valmistus on kalliimpaa kuin esim. hehkulamppujen valmistus. Valmistuksessa käytetään elohopeaa, joka ei lampun käyttöiän jälkeen kelpaa edes kierrätykseen. Kaiken lisäksi suurin osa hehkulamppuja kalliimmista säästölampuista on kestoiältään ja valoteholtaan aivan toista kuin on luvattu. Kuluttajaa koijataan.
                    Energiansäästölamppuihin (puhutaan nyt siis pienloisteputkista) käytettävä elohopeamäärä on niin minimaalisen pieni, että hehkulamppuja käytettäessä lämpövoimalaitosten piipuista karkaa taivaalle moninkertainen elohopeamäärä säästölampun elinkaaren aikana. Energiansäästölampun elinkaaren aikana käyttämä energiamäärä on minimaalinen hehkulamppuun verrattuna. Talvella lamput tuottavat lämpöä, mutta aivan väärässä paikassa katon lähellä, ja arvokasta sähköenergiaa käyttäen.

                    Joku voi toki sanoa että "minun lamppuni toimivat ydinvoimalla" tai "töpselistä tulevasta sähköstä vain osa on lämpövoimalaitoksissa tuotettua", mutta on kuitenkin tässä suhteessa väärässä. Jokainen sähkön kulutuksesta poistuva watti on pois kalleimmasta (käytännössä saastuttavimmasta) energiantuotannosta, eli erityisesti talviaikaan jolloin lamppuja käytetään, hiilivoimasta.

                    Elohopea kelpaa kierrätykseen (ja suuri osa elohopeasta on jo moneen kertaan käytettyä), kunhan loisteputket palautetaan sinne minne ne kuuluvatkin. Suuri osa katulampuista on elohopealamppuja, ja niiden kierrätys toki hoituu hyvin. Pienloisteputkien suhteen ihmiset eivät välttämättä tiedä ettei niitä saisi kaatopaikalle laittaa.

                    Huonolaatuiset pienloisteputket kieltämättä ovat usein ihan muuta mitä luvataan, ja valitettavan usein 11W ei ole lähellekään 60W vastaava. 15W lampuissa riittääkin sitten jo valoa. Loisteputkissa on ongelmansa, mutta ledit yleistyvät kovalla vauhdilla, ja ei pitäisi mennä montaa vuotta siihen, että muutakin kuin sinisenkelmeää valoa tuottavat ledivalaisimet ovat hinnaltaan järkeviä.

                    Silti mielestäni hehkulamppujen kieltäminen on lähinnä huvittavaa. Haittaveron voisi ymmärtää ja se todennäköisesti toimisi paremmin kun ihmisiä suututtava kielto.

                    Comment

                    Working...
                    X