Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

UrS4 Harrastepeli

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

    Jeps, tuo 7 astetta vastaa 1% tehoissa (suunnilleen) eli tuon välijäähdyttimen (lisä) tuoma hyöty täytyy olla huomattava, että moista edes kannattaa ajatella. Siksi utelinkin, että jos pyöritään siellä 80% tuntumassa hyötysuhteen osalta niin ei ole mitään järkeä lisätä tuonne enää ylimääräistä jäähdytintä. Varsinkaan mun tapauksessa, kun mutkaa yms. tulee paljon lisää.

    Nuo keulakuulerit toimivat kyllä hyvin, mutta ne aiheuttaa taas virtaushäviötä varsinaiselle jäähdyttimelle ja taas koneen lämmöt nousee. Saavutettu imuilman lämpötilan aleneminen menee siis osittain (ellei kokonaan) hukkaan. Ratkaisuna on tuohon on vaihtaa termostaatti (alle 90 astetta). Kone toimii siis kokonaisuutena eli yleensä kun jotain "parannetaan" mennään toisessa kohdassa huonompaan.

    Kuhan saan auton joskus kasaan niin mittailen noita lämpötiloja ja myös ahtopaineen häviöitä. Mielenkiintoinen aihe sinänsä.

    Laskin muuten, että nuo RS2 suuttimet taitaa myös olla turhat mun haaveilemilla tehoilla. Vakiot olisivat riittäneet varsin pitkälle (jopa vakio bensapumpulla, saati sitten 044:lla), mutta laitetaan nyt nuo paikoilleen kun kerran hyllyssä on. Puhun nyt siis tuotosta. Jotkut vaihtavat noita myös sen takia, että saavat tarkemman/tiheämmän/pienempi pisaraisen sumun aikaan (parempi palaminen), mutta tuon varmistaminen kotikonstein on melko hankalaa.

    Comment


      Nuo keulakuulerit toimivat kyllä hyvin, mutta ne aiheuttaa taas virtaushäviötä varsinaiselle jäähdyttimelle ja taas koneen lämmöt nousee. Saavutettu imuilman lämpötilan aleneminen menee siis osittain (ellei kokonaan) hukkaan.
      Onko tästä oikein mitattua dataa ja jos on, niin missä tilanteessa näin käy? Väitän että Suomalaisessa ilmastossa katuajossa tuollaista ei ihan helpolla tapahdu.

      Tuota kuulerihommaa lienee aika helppo kuutioida seuraamalla imuilman lämpöjä. Tekee muutoksia ja mittaa mitä tapahtui.

      Comment


        Mielestäni on vähän hassua tehdä näin perustavaa laatua oleva remontti koneelle, vaihtaa vahvempaa palikkaa(kanget esmes. ja kannen porttausta...) tilalle ja kuitenki jättää tehot max. normi lastutetun tasolle. Kyllä kait normiajoon hyvin toimivan setupin saa tehtyä vielä 400-500hv:n tehoillekin..?

        Comment


          Nyt haisee kyllä minun nenään kovin vahvasti tilanteelta "luin yhden kirjan ja nyt tiedän kaiken".

          Comment


            Faktaahan ei nyt ole, puhutaan ihan teoriassa eli puhdasta spekulaatiota/mietintää. Kuhan saan auton kasaan ja muuten kuntoon niin tarkoitus on toki tutkiskella noita arvoja, tehdä mittauksia yms. niin saadan luvutkin kuntoon faktojen pohjalta.

            Ei ole siis tarkoitus nyt arvostella kenenkään mielipiteitä tai tehtyjä virityksiä...puhdasta pohdiskelua ja mielipiteiden vaihtoa siis =)

            Tuo koneen kunnostaminen kyllä kannattaa tehdä nyt kunnolla vaikka tässä Phase 1:ssa en siitä enempää lähdekään hakemaan (tavoite ~max 350hv). Täällä on monesti todettu, että sitä sitten myöhemmin haluaa enemmän ja hyvähän se on siitä sitten lähteä parantamaan jos perustus on kunnossa. Ikävä sitten taas lähteä avamaan konetta ja vaihtamaan vahvempaa palikkaa yms.

            Porttaus onkin se syy, miksi piti hiukan miettiä noita imuilman ja pakopuolen juttuja uudelleen. Se on käytännössä aivan turha toimenpide jos noihin ei kiinnitetä huomiota. Ei se auta, että kansi hengittää helpommin jos kone ei saa ilmaa tai pakokaasut eri poistu.

            Teppo: Ei nyt sentään. olen edelleen täysin noviisi ja luotan edelleen vanhoihin konkareihin ja perimätietoon ihan samalla lailla =) Yhden kirjan perusteella ei kukaan voi sanoa tietävänsä kaikkea ja pahoittelen jos moisen vaikutelman olen antanut. Tulokset puhuvat puolestaan ja tiedän mitä kaverit on saaneet täällä aikaan...ei ne tehot sinne itsekseen ole tulleet.

            Comment


              Nyt haisee kyllä minun nenään kovin vahvasti tilanteelta "luin yhden kirjan ja nyt tiedän kaiken".
              Eikös Jari kertonut olevansa insinöörimies..? Tämä ehkä selittää... :D = Huumoria

              Comment


                Kyllä Insinööri olen =)

                Haluaisin tosiaan saada ihan selkeitä lukuja/faktoja. Tiedän, että täällä on monia pro-luokan kavereita jotka on oikeasti mittailleet noita. Otetaan esimerkiksi juuri nuo imuilman lämpötilat (helppo case) heti turbon jälkeen ja sitten juuri ennen kaasuläppää (coolerin jälkeen) Helppo homma ja saadan heti selville mikä on tuon vakiocoolerin hyötysuhde. Muuten tarvitaan tietää vain ulkoilman lämpötila.

                Itse olen vielä aivan noviisi näissä, joten en voi kertoa mitään faktoja tai edes kokemukseen perustuvia juttuja. Ei ole edes toimintakuntoista autoa jolla saisi tehtyä mittauksia yms. joten aika heikoilla eväillä mennään täällä =) Siinä mielessä Teppo on oikeassa, menen puhtaasti netistä, kirjoista yms. haetuilla tiedoilla ja tiedän toki, että kaikki kirjoitettu ei ole faktaa. Missään nimessä en halua arvostella kenenkään tekimiä ratkaisuja...

                Kauhea sepustus/selitys, mutta en tosiaan halua antaa itsestäni väärä vaikutelmaa ja kun noita aikaisempia sepustuksia tuossa luin niin helposti niistä moisen saa. Otetaan opiksi ja mietitään paremmin ensi kerralla miten tänne ajatuksiani tungen.

                Comment


                  Mielenkiintoinen proggis tämä on ja mukava seurata miten homma etenee joten lisää stooria vaan, eikä ainakaan itseäni haittaa teoreettinen spekulointi. Proasiantuntiat voivat sitten tulla kertomaan miten asia käytännössä menee. Itellekin tämä on vain pelkkää oppimista, kokemusta bensaturboista ei ennestään ole.

                  Comment


                    En minäkään juuri mitään mistään tiedä, mutta rs2 kokoonpanolla ja vakio cuulerilla kesä kelillä reilu parin kilsan lenkki, missä yksi kunnon täysi kaasu kiihdytys ja imulämmöt vagcomin mukaan siellä 60-70astetta. :)

                    Comment


                      Kaikkihan aina vaikuttaa kaikkeen, jotkus muutokset toki vähemmän kuin toiset.

                      IC:n kahdentamisen voi yhtä hyvin tehdä muun raudan päivittämisen jälkeen. Ilman poistumisen helpottaminen saattaa hyvinkin avustaa vakiojäähyä. Oleellista on menopuolen ilmanohjaimet, kuin IC:n puhtaus niin sisältä kuin ulkoa. Tuollainen 60-70°C inmulämpöä on kylläkin liikaa.

                      Mitattua dataa löytyy netistä esim. ilmanputsarin imuputkiston ahdistavuudesta. Ratkaisuna isomman imukärsän rakennus ö-jäähyn syöttökauhaan.

                      350 tehoille loppuu vähintään alkuperäisen b-pumpun tuotto. Suuttimetkin on aivan liian tapissa vaikka linjapaineen nostaisi 5bar lukemaan. Softaa on myös selkeästi paremmin valmiina tarjolla kun suuttimina RS2:n greentop:it. Noille tehoille ahtimeksi RS2-original on oikeesti se helpoin PnP vaihtoehto.

                      Comment


                        Niin, oma urssi pisti vakiokokoonpanossa (pakosarja, turbo, imusarja, välijäähy jne) imulämmöt penkissä tuonne 60-70 asteeseen tuosta vaan. Toki siinähän kohtaa ei ole kunnollista ajoviimaa käytettävissä jne. Kadulla noita lämpöjä ei kyllä tullut nähtyä, kaupunkimatelussa 50C tai alle, mutta kun läpät aukaisi niin kyllähän se ainakin siinä ekassa vedossa imulämmöt putosi aika nätisti.

                        Tosiaan tuossa isossa korissa saa järjestettyä filsukotelolle kivasti ilmaa keulalta, toki saattaa olla kaikkea mäyrää pienempää pesimässä sen jälkeen filsukotelossa :D.

                        Comment


                          Sain laitettua noita kuvia Picasaan eli tässäpä niitä:

                          http://picasaweb.google.fi/Ikonen.J/AAN

                          Molemmat lohkot on yllättävän hyvässä kunnossa. Sylintereissä ei ole kulumaa ja jopa hoonausjäljet näkyvät vielä 240tkm jälkeen. Huonoja kuvia, mutta mitä mieltä raatilaiset on? Karstaa on toki...

                          Otin tuon kannen pois tänään eli sen puoleen kuvat on tuoreita, muut on hiukan vanhempia mm. tuo vaihdelaatikko ei ole enää paikoillaan. Konetila on muuten samannäköinen joten ajatus tuon maalauksesta on hiukan "ahdistavaa". Ei mikään heittämällä tehty juttu...

                          Alkuperäinen suunnitelmahan oli, että purkavat tuon koneistamolla, mutta sen verran oli mielenkiintoa, että päätin purkaa itse. Kampuran pultti ei oikeastaan ollut edes tiukalla. Ainoa ongelma oli saada tuo teline pysymään paikoillaan että sai väännettyä auki (tahtoi nousta ilmaan/vääntyä mukana)

                          Jarruista vielä, kuten näkyy noille on tehtävä jotain sillä kiinni ottaa (maalit lähteneet):

                          http://picasaweb.google.fi/Ikonen.J/...25015606115218

                          Ensiavuksi voisi tietenkin sipaista satulasta millin alhaalta pois. Toinen konsti olisi tietenkin muuttaa pultin paikkaa, mutta iso homma sekin.

                          Comment


                            Mittaamatta reikiä, uusien männänrenkaiden katkosväli on merkitsevä mittari lohkon kunnosta. 15mm dekkitasosta mitaten, 0,3-0,4 väliin olisi aika hyvä.

                            Comment


                              Taas maisemissa. Tuli suoritettua asepalvelusta ja käytyä maailmallakin taas vaihteeksi, mutta viikonloppuna olisi tarkoitus taas saada jotain autossakin eteenpäin. Kävin hakemassa nuo B5 S4:n sisälokasuojat marmorilta. Otin kummatkin puolet eli tiedoksi kaikille epätietoisille, nuo ritilät on tosiaan kummallakin puolella.

                              Teppokin muisti paketilla eli nyt saan vaihdelaatikon stefat vaihdettua. Pitää nyt viikonloppuna ottaa tuo apurunko/vakaaja irti, puhdistaa ja maalata ne niin saa alustan valmiiksi niiltä osin. Samalla voisin heittää kardaaninkin kiinni. Tarkoitus oli laittaa tämä kardaanin kunnostuskitti, mutta eipä tuota tunnu oikein saavan (päivämäärä vain siirtyy):

                              http://www.blauparts.com/proddetail....od=F5C1105%2DB

                              Mullahan tuo kardaani on hyvässä kunnossa eli sen puoleen tuolla ei niin kiirettä. Tilaan tuon kuhan se lopultakin tulee saataville, jos ja kun sille tulevaisuudessa tulee tarvetta.
                              Attached Files

                              Comment


                                Tuo vakio 2-massavauhtipyörä on nyt hiukan mietityttänyt. Varsinkin kun tehot (vääntö) lisääntyvät.

                                Teoriaa ensin (lainaus):

                                [COLOR=#000000][LEFT]Moottorin vääntömomenttia lisättäessä vauhtipyörän joustoliike pitenee, samalla myös momenttipulssin voimakkuus kasvaa. Tästä syystä rajoittavaksi tekijäksi tulee ensimmäisenä joustoliikkeen pituus. Joustovaran loppuessa kytkimeen ja voimansiirtoon kohdistuu iskumainen kuorma, joka aiheuttaa resonanssia voimansiirrossa. Resonanssi voi olla selvästi kuuluvaa jyrinää tai huomaamatonta, riippuen kuinka paljon kytkinlevy antaa periksi ja luistaa iskumaisen kuormituksen voimasta.[/LEFT][/COLOR]

                                Kysymys kuuluukin, paljonko tuo vakio vauhtipyörä kestää väännön lisäystä? Pro kaverit laittavat tilalle kevyemmän ja yksiosaisen (kierrosherkkyys kasvaa ja jousto tulee itse kytkimestä (jos siitäkään)), mutta onko kukaan paneutunut tuohon hiukan syvällisemmin? Tämä lähinnä kiinnostuksen kohteena, minun tehoillani ei tuskin suurtakaan ongelmaa tuon kanssa ole, mutta tulevaisuutta silmälläpitäen ja tokihan aina kiinnostaa onko tullut jo rajat selville tuon vakiopyörän kanssa.

                                Comment


                                  Käsittänyt et vakiokytkin ja vauhtipyörä kestäis sen n. 500Nm. Tai ainakaan itse en ole vielä saanut kytkintä luistamaan. Jyrinää on hieman paha arvioida koska putki ottaa täyskiihdytyksessä runkon kiinni, niin siitä tulee ylimääräistä meteliä sisälle.

                                  Comment


                                    vauhtipyörän joustoliike pitenee, samalla myös momenttipulssin voimakkuus kasvaa
                                    Avaatko nörtille, joka ei ole insinööri, tuota momenttipulssia. Eikö se jousto kuitenkin "vähennä" sitä joustovaran jälkeen jäävää iskua?

                                    Tässä jotain asiaan liittyvää...
                                    Viimeksi muokannut jta; 22.10.2010, 13:08. Perustelu: linkki löytyi vanhoista muisteloista

                                    Comment


                                      Kytkimen luvut mulla olikin suunnilleen tiedossa. Hyllyssä on kevyt parannus eli Sachs Race ja siihen levy, mutta tuon vauhtipyörän kestävyys ja mitoitus ylipäätään kiinnostaa. Sille on varmaankin speksattu tietyt arvot ja mietinkin juuri, että onko esim RS2:ssa sama vauhtipyörä?

                                      Comment


                                        Kyllä se sitä vaimentaakin, mutta vakioväännöllä ei taida saada tuota joustovaraa ihan tappiin asti. Lisääntyneen väännön takia näin kuitenkin tapahtuu ja se aiheuttaa rasitusta niin vauhtipyörälle kuin kytkimellekin.

                                        Itse ajattelin tuota "hyppykeppi" teoriana. Otetaan hyppykeppi joka kestää max 80kg ja kaveri kuitenkin painaa 100kg. Nyt tuo kepin jousi ei pysty estämään pohjaamista ja tulee tuo ns. isku efekti ja aiheuttaa rasitusta niin kepissä kuin kaverissa joka sitä keppiä käyttää.

                                        Ei ehkä kaikkein hienoin ajatusmalli, mutta kertoo mistä hommassa on kyse.

                                        Comment


                                          RS2:ssa on eri vauhtis.

                                          Comment


                                            Näemmä, olisihan tuonut voinut äkkiä tarkistaa itsekin eli:

                                            RS2/S2 034105266E
                                            AAN 034105266C

                                            Ei speksejä noiden eroista kenelläkään?

                                            Comment


                                              ADU/ABY on askin ja koneen välissä spaceri ja limppu on painavampi kuin AAN. Myöskin enemmän väännönkestoa ennen pohjausta. Numerotietoja ei ole.

                                              Comment


                                                Missä tuo spaceri on ja millä osanumerolla. Puusilmänä en millään löydä ETKA:sta tuota.

                                                Tänään en saanut muuta aikaan kuin pesin tuon vaihdelaatikon. Hirveän töhnän peitossa koko hoito. Päivä meni vieraisilla ja tuli bongattua clubilaisen c4 koppainen farmari Audikin Vantaalla Toys R'us:n edustalla (~13:00). Itse omistajaa en hoksannut...

                                                Muutama kuva tuosta laatikosta:

                                                http://picasaweb.google.fi/Ikonen.J/...53273506112274

                                                http://picasaweb.google.fi/Ikonen.J/...53289192463490

                                                http://picasaweb.google.fi/Ikonen.J/...53300376128066

                                                Comment


                                                  Minähän se siellä olin ruttukyljellä :)

                                                  Comment


                                                    Spacerin osanumero on 01E103551

                                                    Comment


                                                      Mulla pitäisi olla tuollanen spaceri ylimääräisenä jos välttämättä haluaa sen sovittaa paikoilleen.

                                                      Omaan kun oli nostettu ADU+RS2 laatikko sellaisenaan keulalle, vaihdeltu vain AAN apulaitetelineet ja imusarja. Vaihtelin sinne kiinteän vauhtipyörän, kun sattui olemaan yksi S2 3B kytkinsarja hyppysissä. Vauhtipyörä meni kylläkin jo metallinkeräykseen.
                                                      Viimeksi muokannut gedu; 24.10.2010, 09:44.

                                                      Comment


                                                        Tänään tuli harjoitettua enemmän noita pihahommia eli lehtien haravointia yms. yleishyödyllistä valmistautumista talveen.

                                                        Purin kuitenkin tuota laatikkoa ja tulihan sieltäkin vastaan yllätyksiä (tosin en edes hämmästynyt, sillä kai nuo yllärit on kokeneet jo inflaation matkan varrella). Ei mitään vakavaa...kai.

                                                        Laatikko on otettu joskus pois paikoiltaan. Sen vahvistaa muutamat pultit jonka kuusiokolot oli pilattu =( melkoinen homma saada osa pois ja tietysti toinen vetarin kuppi oli niin pahasti nyletty, että se on kiinni edelleen:

                                                        http://picasaweb.google.com/ikonen.j...31171266428642

                                                        Ei tuohon pystynyt enää mikään avain. No heti tuli mieleen, että vastakierresarjalla vain pois, mutta hyllyssä oleva setti on varustettu niin lyhyellä varrella, että tappia ei pääse pyörittämään ollenkaan kun se on paikoillaan (tuo kuppi estää avaimen ylettämisen) Täytyy ensi viikolla hakea uusi setti...

                                                        Toinen puoli lähti helposti ja pulttikin oli ihan ehjä:

                                                        http://picasaweb.google.com/ikonen.j...31077487412210

                                                        Työsylinterin pää on halki. En tiedä vaikuttaako tuo toimintaan mitenkään, mutta tuskin se ainakaan parantaa toimintaa:

                                                        http://picasaweb.google.com/ikonen.j...31097523833058

                                                        Lisäksi kytkimen nesteet tuon sisällä olivat aivan mustaa kuraa.

                                                        Laatikko purkaessa tuli mietittyä tovi jos toinenkin (ja ihailtua) tuon torsenin rakennetta:

                                                        http://picasaweb.google.com/ikonen.j...31187492593730

                                                        On se vaan melkoinen keksintö ja nyt tajuaa tuonkin toiminnan paremmin kun on käsillä ja pääsee pyörittelemään itse.

                                                        Muutoin tuo laatikko onkin hyvässä hapessa (en löytänyt kulumia/metallia yms). Vaihdan tuohon nuo anturit, työsylinterin ja pitää katsoa pitäiskö tuota vaihdekepin nivelistöäkin hiukan ehostaa. Se ei varsinaisesti väljä ole ja uusilla vaseliineilla se varmaan ajaa asiansa useamman vuoden.

                                                        Tästä on keskusteltu paljon ja pitää katsoa mitä suosituksia noista öljyistä on tälle laatikolle heitetty. Jos nyt jollakulla on kuitenkin heti heittää hyvä (ellei jopa paras) öljysuositus tuolle niin pistäkää toki kommenttia.

                                                        Comment


                                                        • Castrol TAF-X Toimii hyvin ainakin omassa hämmentimessä.

                                                          Comment


                                                            Hakkaa sopiva torx tai xzn tuohon murjottuun ja lähtee.

                                                            Comment


                                                              Joo, tommosella ylikokoisella xzn:llä itsekin sain auki pakosarjassa olevan kuusiokoloplugin. Vasaroi se vain väkisin paikoilleen...

                                                              Comment

                                                              Working...
                                                              X