Kotiverkon luominen (tietotekniikkakysymys)

[Ridge]

Se kuka ehdottelee täällä d-linkin wlanpurnukoita niin saa tulla juttelemaan!!! :D
Ihan alalla olevana ja monia kertoja kiroilleena ko. laitteille voin ihan suoraan sanoa, että pitäkää ne näppinne erossa, jos haluatte, että joku kaverinnekin pääsee nettii teillä käydessään. Eli nuo d-linkit ei oikein ytkkää muista wlan-sovittimista.

Itse suosittelisin tuota zykselin hw660. Kyseinen modeemi on erittäin hyvä myös juttelemaan dsl-linjan ylös. Eli jos on vähänkään snr-arvot signaalissa heikonpuoleiset niin zykseli ei yritä kätellä sitä liian nopeana ylös. Siitä harvinainen pätkimisongelma zykseleiden kanssa.

[Petri Tuomas]

Jos tuolle linjalle lähdetään, niin mitään ei kannata ostaa :P Varsinkaan Centrino brändättyjä läppäreitä.

D-linkiä suosittelin sen vuoksi että konffaaminen onnistuu ilman manuaaleja tai järjestelmäasiantuntijoita, mutta tottakai yhteensopivuus on etusijalla purkkia valittaessa. Monen lupaavan laitteen hankinta on unohtunut siinä vaiheessa, kun jossain vertailussa se ei saa muihin laitteisiin yhteyttä kuin salaamattomana -- esim. tämä Buffalo Airstation (WPA2 puuttuu näemmä myös).

DSL-linjaa ei tarvitse maanitella millään laitteella niin usein kuin ZyXELillä, joten luonnollisesti ne ovat hyviä siinä. No, ainakin se oli halpa purkki.

[A-nelonen]

Mulla D-Linkin hinnat alkaen malli DI-524 ja eipä ole ainakaan Intelin adaptereita nikotellut...
Huono maine, mutta hinnaltaan passaa minulle...ja konffaus onnistuu tosiaan +3 promillen jurrissa, silmät kiinni ja vasemmalla kädellä :-)

[AnLe]

Jännä juttu tuo d-linkin haukkuminen, ottaa melkeen mikä tahansa zyxelin ja vastaavan dlinkin vierekkäin huomaat että ne on sama laite, molemmat on pelkkiä leimasin firmoja, sillä erolla että d-linkkiin saa edes jotain tukea. Toki joukkoon mahtuu onnistumisia ja epäonnistuneita tuotteita.

Itselläni dlinkin tukiasemat sekä porukoilla kans, dellin, nokian, dlinkin ja beltek(?) kortteja .

duunin puolesta on diiselit ja en päässyt valitsemaan niitä, ne on operaattorin valitsemiaja aina zyxeleitä, operaattorin omia siis, niitä sitten etänä aina välillä tarttee konffailla, hauska kuunnella operaattorin ihmisten kommentteja varsinkin adsl2 motukoista, jotka niitten kanssa päivittäin tekee töitä.

[Mike Beuf]

Hämärästi muistan tuttavan puhuneen noista wlan-lähettimien "biosista" tai firmwareiksikohan niitä olisi fiksumpi nimittää. Flashasi kuulemma jenkkimallin biosin laitteeseen ja kantomatka tuplaantui. Suomessa käytetään kuulemma pienempää lähetystehoa turvallisuussyistä? Nyt tuli varmaan ihan hämärää settiä kun en ole itse perehtynyt aiheeseen, mutta voiko tuolla olla mahdollista?

[Puuhapete]

Jos on käytetty pienempää lähetystehoa, niin varmaan lainsäädäntö sen varmaan rajaa.

Linux purkkejahan taitaa melkein kaikki olla.

[AQ]

Jatketaanpas tätä keskustelua.

Täällä olisi pienimuotoista ongelmaa lähiverkon rakentamisessa.
ADSL Purkkina toimii Zyxel 660H, sen perässä on suoraan 1 kone ja jatkona
Zyxelin 841C reititin. Puhelinverkon kautta olisi tarkoitus jakaa verkko vielä
toisen koneen kesken, joka on toisessa rakennuksessa.

Yhteys muodostuu, mutta on rajattu. Eli ei pääse nettiin.
Jälkimmäisessä koneessa on Vista Home Premium, palomuuri on kytketty pois päältä.

Ideoita, mistä ronkkia asetuksia?

[jusvir]

Mitä ihmettä sä teet sillä 841c:llä tuossa verkossa? Eikö se mee langattomana tuota väliä? Nooh, jos se ongelma on että kone herjaa "limited connectionia", niin se yleensä kertoo että a) langattoman verkon salausavain on syötetty ketuilleen tai käytetty jotain purkkasalausta(esim wpa/aes ja wanha winkkari) mitä kone ei tue, tai b) kone ei yksinkertaisesti saa IP osoitetta. Toimiiko verkko suoraan sen 660:n takana johdon kanssa?

[AQ]

Langattomana yritetty, ei saatu toimimaan, koneilla kun on väliä n. 30m.
Toinen kone toimii normaalisti suoraan tuon 660:n perässä, ei ongelmia siinä.

Mistä sen näkee saako se reititetty kone oman IP:n?

[jasso]

Windowsissa kometoriville ipcongif ja tarvittaessa parametriksi /all. Mikäli tuota hait. Kannattaa sitten konffata kaikki IP:t manuaalisesti eli asettaa kaikille vaikka väliltä 10.0.0.10-10.0.0.15. Kaikki koneet, mikäli mahdollista, kiinni vasta siihen reitittimeen ja reititin yhdellä piuhalla adsl-purkkiin. Ainoastaan adsl-purkki sitten hakemaan automaattisesti julkista IP:tä palveluntarjoalta.

[Jukuri]

Tulostimen sai toimimaan kotiverkossa helpoiten ostamalla uuden DLinkin DI-524UP WLAN purkin, joka on kiinni ikivanhassa ADSL-purkissa. Tuossa DLinkin mallissa on USB-liitin, johon kirjoittimen voi laittaa kiinni ja printtaus onnistuu helposti.
Vielä kun saisi yhden varmistuslevyn jompaan kumpaan kiinni.

Alkeellisella salauksella saa jonkin asteisen tietoturvan, ei tuo verkko kuitenkaan enää pihamaalla yllä kuin ikkunan alle. Antennit on sen verran onnettomia noissa. Autossa ei ainakaan enää toimi, olipa ikkunat kiinni tai auki.

Itelläni noiden DLinkkien kanssa vielä jotenkin selviää. Tosin työmaalla kytkimen, kiinteiden IP-osoitteiden yms sekamelskassa joutui jo vähän säätämään.

[jasso]

Tulostimen jako onnistuu XP:ssä ainakin varsin helposti. Verkon koneet vain samaan työryhmään ja tulostin jakoon. Palomuurista muistaa vain joka koneessa asettaa muiden koneiden IP:t sallituiksi.

Itse onnistuin tekemään lopulta tuon sisäverkon tulostimien ja kirjoittimien jakamisen kera varsin kivuttomasti. RR44 toimii vain ADSL-purkkina, jossa on kiinni Gigasetin reititin. Siinä on suoraan kiinni kaksi konetta ja Gigasetin Wlan reititin sillattuna. Wlanissa sitten kannettava tarvittaessa langattomasti ja yksi kone piuhalla.

Kaikille koneille ja reitittimelle laitoin käsin IP:t. XP:stä kirjoitin jakoon ja kaikille koneille F-protin palomuuriin oikeat säädöt. Reitittimestä uudelleenohjasin vielä tarvittavat portit joka koneelle käsin nettisovelluksia varten.

Kannattaa pitää IP:t ja portit loogisina peräkkäisinä numeroina, jotka vielä taulukoi ylös. On meinaan apua, kun verkko jostain syystä kippaakin, vaikka vain muutama kone verkossa olisikin. Ei niitä osoitteita nimittäin muista.

[wayne]

Hämärästi muistan tuttavan puhuneen noista wlan-lähettimien "biosista" tai firmwareiksikohan niitä olisi fiksumpi nimittää. Flashasi kuulemma jenkkimallin biosin laitteeseen ja kantomatka tuplaantui. Suomessa käytetään kuulemma pienempää lähetystehoa turvallisuussyistä? Nyt tuli varmaan ihan hämärää settiä kun en ole itse perehtynyt aiheeseen, mutta voiko tuolla olla mahdollista?

taitaa olla kyse tästä: http://www.dd-wrt.com/dd-wrtv2/index.php

Tein näillä WLAN verkon kahteen taloon, siis toiseen tulee laajakaista, ja WLANilla jaetaan toiseen, talojen välillä matkaa n 50m. Nyt kummassakin toimii sama langaton verkko. Toinen purkki on tukiasema, toinen on toistin. Asemina Buffalon halvimmat. Hyvin kuitenkin pelittää eikä asennuksiin menny aikaakaan.

[jusvir]

Ei niiden tartte olla edes samassa työryhmässä. Työryhmällä ei ole mitään todellista virkaa verkkokäytössä. Se on vain viitteellinen nimi. Siihen printteriin voi viitata suoraan IP:llä, niin läpi menee. Toisesta koneesta siis tulostin jakoon ja katsotaan sen koneen IP. Sitten vaan siitä "etäkoneesta" asennetaan tulostin verkkotulostimena ja viitataan siihen tyyliin \\IP-osoite\tulostimen jakonimi. Esimerkiksi \\192.168.1.2\HPLaserJ Ajureitakaan ei tartte asennella jos käyttikset on samat, kun se jakava kone tyrkkää ne printteriajurit issekseen.

[Jukuri]

Niin. Noissa pitää vaan olla se toinen kone aina paikalla ja käynnissä.

[jusvir]

Toki. Onhan tommoinen boksi fiksumpi kapistus ja kaikkein fiksuin olis varmaan ihan verkkokortilla varustettu printteri.

Mutta ihmettelen noita teidän kantomatkojanne. Itellä duunissa (neljännessä kerroksessa betonirakenteisessa talossa) oleva tukiasema kantaa hienosti ulos parkkipaikalle niin, että mailit pystyy lukemaan sieltä. Himassa oleva linkysin purkki kantaa pitkälle yli 100 metrin säteellä purkista ja toimii myös kellarissa ja yläkerrassa. Katolle en ole viittinyt mennä testailemaan.

Tässä on myös yhdessä naapuritalossa tukiasema ja kämppään on pitkälle toista sataa metriä matkaa. Signaali olisi netstumblerilla katsottuna sinnekin saakka ihan riittävä... Kaveri on duunannut dragstripille langattomat vehkeet ajanottoon ja hyvin menee sen 400 metriä ilmaa pitkin. YK-joukot ovatten vetäneet 8 kilometriä dataa wlan-verkkoa käyttäen. Vähän järeämmillä suunta-antenneilla vaan. Jossain joku kusee, jos 30 metrin matkalla joudutaan käyttämään kuparia, tai tarttetaan jotain 100 mW:n lähetystehoja!

[jasso]

Veikkaan syyksi sitä wlan-vastaanotinta. Lähettimessä varmaan riittää kantavuus.

Tosin, itsellä on vanhassa läppärissä Gigaset PCMCIA-wlankortti. Tuo yhdistettynä Gigaset wlanreitittimeen ja tulee ongelmia jo kahden seinän läpi, etäisyys alle 10m. Varsinkin, kun läppäri on puolen metrin päässä seinästä, ja wlankortti osoittaa kohti sitä seinää. Seinä siis pois päin reitittimestä.

[Ishtor]

Onko siis ADSL reitittimessä NATti päällä? Sellaisen tarvitset, jotta kaikki koneet saisi saman aliverkon IP:t ja tiedostojen siirto toimisi niiden välillä. Muuten operaattori jakaa niille koneille IP:t ja ne on sitten mitä sattuu, eli hyvin tod näk osa joutuu eri verkkoon. NAT vaatii joissain reitittimissä Routed kokoonpanon toimiakseen. RR44 reitittimen NAT ei ainakaan toimi Bridged tilassa. Ja operaattorista riippuen Routed joko toimii sulla tai ei.

Eli sillatun ja reititetyn yhteyden ero on siis se, että reititetyssä modeemi ottaa operaattorilta itselleen ip:n ja jakaa koneille itse ip:t, toimien näin välikätenä ja jonkintasoisena palomuurina. Sillatussa se taas välittää sokkona liikenteen koneen ja operaattorin välillä, eli operaattori näkee sun koneet suoraan ja jakaa niille itse ip:t.

Onko wlan purkkisi samalla ADSL reititin? Jos ei niin, pitäisi olla helppoa mikäli NAT on vaan toiminnassa. Se vain välittää silloin liikennettä, jolloinka kone4 saa nätisti IP:n adsl reittitimeltä.

Ei kai se operaattorikaan jaa osoitetta kuin sille adsl-purkille. Tai siis koneet näkyvät netissä sen purkin osoitteella. Joillakin operaattoreilla lienee varattu useampi osoite per kotitalous, mutta ei ainakaan kaikilla.

Toiseksi, mikä pakko sitä on dhcp:tä käyttää. Itselläni on kiinteät IP:t. Toimii paljon paremmin siinä mielessä että tietää ja muistaa ulkoa aina mikä kone on mikäkin. Kotioloissa muutaman koneen tapauksessa dhcp on täysin turha viritys ja ainakin tietokoneiden kanssa tottumattomalle yksi turha vianlähde lisää.

edit: eikun joo, tässä ketjussa olikin juttua jo vaikka kuinka. Tuskinpa minun kannatta enää tähän soppaan lusikkaani sotkea... ;)

[jasso]

DHCP on hyödyllinen, mikäli satunnaisesti laittaa verkkoon kiinni esim. työläppärin, jonka IP-asetuksia ei pääse käsin muuttamaan. Voi jättää yhden IP:n annettavaksi tarvittaessa DHCP:n avulla.

[Ishtor]

Juu, tuossa tapauksessa kyllä.

[thecronos]

Toiseksi, mikä pakko sitä on dhcp:tä käyttää. Itselläni on kiinteät IP:t. Toimii paljon paremmin siinä mielessä että tietää ja muistaa ulkoa aina mikä kone on mikäkin. Kotioloissa muutaman koneen tapauksessa dhcp on täysin turha viritys ja ainakin tietokoneiden kanssa tottumattomalle yksi turha vianlähde lisää.

Itse käytän sellaista konfiguraatiota, jossa DHCP on päällä ja purkki antaa kiinteät IP:t koneille niitten MAC-osoitteiden perusteella. Konfaus oli niin helppoa, että onnistunee kokemattomaltakin. :)

[jasso]

Vanha susihubi kippaili jatkuvasti, joten ostin keväällä uuden oikein hieman perusmalleja kalliimman Wlan-adsl-hubin, Linksysin WAG4GS. Tuo kyseinen motikka on kuitenkin osoittautunut täysin sudeksi kuormankeston suhteen. Ei kestä kolmea aktiivista konetta oikein millään, vaan jumittuu täysin jos yhteyksiä liikkuu nopeampaan tahtiin. Toimii nätisti kyllä pienellä kuormalla, mutta auta armias jos erehtyy laittamaan nopempaan tahtiin nettiä piiskavia sovelluksia käyntiin.

Eli sekin joutaa nyt romukoppaan ja tilalle pitäisi saada uusi toimiva ja vakaa värkki.

Suosituksia WLAN-ADSL-purkista, joka kestää kaatumatta edes kolmen NATtatun koneen kohtuullisen vilkasta kuormaa? Hintaluokka alle 100e ja mitään UNIX-pohjaisia dataajaversioita en jaksa räpeltää.

Mielellään yksi purkki, joka hoitaisi kaiken eikä modeemia ja hubia erikseen, mutta jos ei moista löydy, niin suosituksia wlan+lan-hubista?

[Sleepy2]

Itellä on Buffalon WHR-HP-G54 High power. On ainakin toistaiseksi pelannut ihan hyvin.

http://www.verkkokauppa.com/popups/p...o.php?id=12135
Buffalo

[jones]

Vähän menee OT:ksi, mutta vastaanpa kuitenkin. Noista ADSL:n sisältävistä purkeista ei oo kokemusta kun oon ollut VDSL:n perässä aikaisemmin ja nyt kuidun nokassa. Molemmissa mulla on käytössä ollut Linksysin WRT54G(/GS) jossa sitten DD-WRT:n opensource softa (Linksysin oma firmis on aika kuraa). Tuolla pelaa kuin se kuuluisa junan vessa eikä hyydy kuormankaan alla ainakaan tuon VDSL:n 10/10 Mbps nopeudella vaikka on kuinka paljon yhteyksiä auki.

Nyt kuidun perässä voi olla että alkaa ahdistamaan, kyllä siitä sen 45Mbps tulee läpi ainakin yhdelle koneelle, mutta kuormat on tapissa. Toistaiseksi kyllä on riittänyt...

[make80]

Täällä käytössä Buffalon Nfiniti purkki. Välillä takkuaa WLAN-yhteys kun koneessa on zonealarmin palomuuri. DHCP palvelu sekottaa IP osotteet ja joutuu katkaseen yhteyden purkkiin ja muodostaan sitte uusiks. Kone on IBM T41 + WinXP.

[Puuhapete]

Telewellin g-verkon mimo purkki pelas mulla mainiosti.

[Eclipse]

Yhdistelmäpurkit kannattaa jättää hyllyyn. Niistä kun valitettavan moni on äärimmäisen heikkolaatuinen (esim surkuhupaisa Zyxel 660).

Vakain ratkaisu on ostaa jokin edullinen adsl-modeemi, esim TP-Link ja sitten perään Buffalon tai Linksysin tukiasema. Näistä molemmat ovat erittäin vakaita ja omassa käytössä Buffalon purkilla on pk-ympäristössä uptimet useita kuukausia, eli vakaus ei ole ongelma vaikka koneita on useita takana ja virkistäisi tuhansien servereiden listauksia (nat-taulu ei heti tukossa).

ADSL-modeemin ei tarvi olla ihmeellinen kun sen tehtävä edellä mainitulla setillä on vain välittää liikenne (siltana).

[Mike Beuf]

Mulla on halvin Telewellin adsl-motukka minkä sai, eikä siinä ole edes hallintapaneelia (kai). Toimii siltana liikenteelle ja sen perässä HP:n reititin joka jakaa liikennettä eteenpäin sillattuna myöskin. Välttyy huomattavasti kaikelta säätämiseltä nattien yms. settien kanssa. Siltauksesta huolimatta yhteydet lähiverkossa toimii satasena.

[Puuhapete]

Allekirjotan tuon Buffalon 600-sarjan huonouden. Jouduin moisen ottamaan työnantajan vaihduttua ja liittymä purnukoineen tuli Songilta.

Vähän väliä joutuu disabloimaan ja enabloimaan wlanin koneelta, kun se syystä tai toisesta tipahtaa.

Telewelli teki joskus harvoin semmosen vian, että piti purkki buutata.

[patarvai]

Jos se langaton verkko katkeilee aina välillä ilman mitään syytä, niin ensiksi kannattaa katsella kuuluuko muita verkkoja lähipiirissä ihan sieltä langattoman verkon hallintasovelluksesta.

Jos kuuluu, niin seuraavaksi ruuvataan se tukiaseman kanava jollekin näistä, ensin kanava 1, jos ei toimi paremmin sitten kanava 6 ja sitten 11 jos ei auta. Jos näistä ei ole apua niin sitten vasta purkki vaihtoon.

B/G-standardissa on vain nuo kolme ei-päällekkäistä kanavaa ja yleensä se purkki on tehdasasetusten jäljiltä kanavalla 1 tai 6. Ja sitten kun se naapurin purkki on tuolla samalla kanavalla, niin homma ei toimi ja kone tiputtaa yhteyksiä pois.

P.S; Jos pitää kunnon ADSL-purkki ostaa ja jaksaa asiaan hieman perehtyä, niin Ciscon pikkupurkki ebaystä halvalla. Sitten on sellainen ADSL/WLAN-pönttö kotona, että oksat pois.