Suse, redhat vai win server2008

[Jukuri]

Harrastusfirman serveri (HP Proliant Microserver) kaipaa edelleen Toimivaa käyttistä.

Olen nyt askarrellut Ubuntu/Kubuntu 10.xx:n kanssa ja ainoa aikaansaannos tuntuu olevan jatkuva päivän selvien toimimattomuuksien paikkailu mitä ihmeellisimmistä asioista.

Varsinaisella työmaalla on RH5 EL ja se nyt vaan toimii kuin junan kello, toimittaapa Fortum sähköä tai ei, mutta aina se herää henkiin ja on kuin ei mitään olisi ikinä tapahtunutkaan. Eli ei kovin huono.

Nakkikioskin kokoisessa käytössä kuitenkin olisi hinnallakin vähän väliä.
Onko Veljillä jotain mielipidettä otsikon käyttiksistä. Käyttö nyt on lähinnä toimia tiedostopalvelimena ja jatkossa ehkä jotain kehittyneempääkin, eli mieluiten kuitenkin serveri-asennus suoraan. R2008 olisi ehkä se helpoin, mutta lisenssi maksaa about tonnin, nuo muut muutaman satasen.

[Ilkka L]

Liekö tästä mitään apua, mutta työn puolesta olen ajellut/ylläpitänyt/kehittänyt Hp Proliant plattiksilla Win 2000/2003 servereiden päällä pyöriviä ohjelmistoja. Pakko sanoa, että kyllä nuo käyttikset on ajaneet asiansa aivan hyvin ja nyt puhutaan reaaliaikaisista business -palveluista, joissa pienikin outage on iso asia. Nuo käyttikset toki tuon 2008:n edeltäjiä ja siinä voi olla omat kujeensa. Summasummarun: ei siis moitittavaa Win servereistä, paitsi tietysti hinta. Red Hattia on myös ollut käytössä joskus edellisessä elämässä ja kyllähän se toimi kuin junan vessa. Ubuntusta ei valitettavasti ole kokemuksia "oikeassa käytössä".

[666RPM]

Jos olet tykännyt red Hatista, niin senhän saa ilman rahaakin: CentOS. Meillä töissä käytössä varsinkin kehitysalustoissa, kaiken voi siirtää suoraan RHEL -tuotantoympäristöihin helposti. Suurin ero RHEL:n lienee tukikanavien vähyys jos niille tarvetta.

HP ja RH tykkäävät toisistaan, joten rautatukea löytyy mukavasti.

[Puuhapete]

Minä kyllä laittasin Windowsin, jos kyse on työryhmäkäytöstä ja tiedostopalvelimesta.
W2008 vaatii jo koneelta resuja, joten mihinkään vanhempaan koneeseen sitäkin on turha asennella. Toki tiedostojen jakaminen on melko kevyttä hommaa.
Tämä siksi, että Samballa on pyöritetty isohkojenkin sovellusten tiedostonjakoa, mutta siinä on enemmän virittämistä.

Firman kannattaisi miettiä sekin, että onko se muutama satanen vs tonni nyt niin iso ongelma, kun nuokin kulut saa pistää vähennyksiin. Win2003 on vielä pätevä käyttis tuollaiseen käyttöön ja myös toimiva, mutta jos haluaa supporttia sille niin se katoaa lähitulevaisuudessa kyllä. Ei ole tarvinnu BSOD:tä katsella oikeastaan koskaan ja palvelimia on kuitenkin ihan siedettävä määrä. Toki isomman salin määärissä muutama BSOD yms on tullut, mutta niin on RH ja SuSe pohjasiakin tilttaillu. Määrät on oikeasti isoja. 100 serveriä on vain murto-osa kokonaismäärästä.

[Jukuri]

RH olisi tietysti muutenkin hyödyllinen edes vähän paremmin tutustua. Mutta taidanpa ensin kokeilla tuota CentOS:a.

Wintoosassa ei oikeastaan ole muuta vikaa kuin sen hinta. Tuntuu pöhlöltä pistää rahaa käyttikseen, joka tässä käytössä "vain on" 99,8 % ajasta. Mutta saas nähä kuin äijän käy. Kubuntun seurassa olen viettänyt yhteensä viikon illat, joten se tuttavuus on nyt nähty.

[Jukuri]

Sain kuin sainkin tuon CentOS:n sitten jotenkin menemään koneeseen.

USB-tikku asennus on kyllä yhtä tuskaa. Sen enempää USB-creator kuin Unetbootin:kaan eivät onnistu luomaan oikeasti käynnistyvää asennusta ainakaan tuohon serveriin. Asennuksen alku jumittuu aina milloin mihinkin virheilmoitukseen, joihin kikka-kuutosetkaan eivät oikein tuntuneet tepsivän, joita netistä kyllä löytyy erilaisia ja paljon. Näitä olin oppinut metsästämään jo Kubuntun asennuksen aikoihin, mutta Kubuntu ei suostunut pitämään esim verkkopalveluitaan kirveelläkään päällä. Saatikka, että Sambaan olisi päässyt käsiksi kuin satunnaisesti.

No sitten jo toivon heitettyäni suutuspäissäni taoin vuoronperään kaikkia mitä vinkeissä ja näytöllä näkyy, eli tabulaattoria, live, help, linux0, linux1, installer, yms, yms ja sitten jossakin vaiheessa täysin käsittämättömällä tavalla asennus rupeaakin menemään läpi.

Hoohhoijaa.

Noh, CentOS nyt käynnistyi johonkin graafiseen tilaan, joten voinen ainakin kokeilla sitten asennuspaketin siirtoa tikulta levylle ja tehdä .iso-asennuksen uudestaan suoraan levyltä (nääs kun en itaruuksissani tullut hankkineeksi romppu-asemaa tuohon Microserveriin..). Tai voihan se olla ihan toimivassakin tilassa, mutta hieman epäilen. Sitten piti taas lähteä vaihteeksi reissuun, joten projekti jatkuu joskus loppuviikon iltakähmyssä.

[Paranormalix]

se dvd-pyöritin maksaa halvimmillaan about 15€ joten pienellä sijoituksella olisit säästynyt paljolta v*tutukselta... ;)

[Jukuri]

...nii-i...

...kylläpäs osas taas sattua...

[okkim]

Hah hah, itsepä taistelin eilen ja tänään samaisen ongelman kanssa, noillakin softilla yritin saada imagea tikulle, onnistumatta. Vaikka mitenpäin yritti, niin ei, vaikka ei pitäisi olla vaikeaa.

Ja romppua nyt vaan ei enään viitsis käyttää...

[JM]

Mikäs idea tuossa RedHatin käytössä on kun olen ymmärtänyt, että se on käytännössä samanhintainen kuin vastaava windows server. Näin ainakin koulussa kerrottiin. Eipä toi winukkakaan aina oo ihan looginen konffattava, mutta ei se konsolilla tai kde/gnomella varsinaisesti helpommaksikaan muutu. Mä taas olen tapellut Opensusen kanssa, kun se ei löydä ainuttakaan verkkokorttia koneesta... Samaan aikaa samalla koneellä window pyörii mukisematta ja verkkokortit pelaa (intel ja realtek).

[Jukuri]

Noh, RH5 server Enterprise Linux maksaa noin 300 eur, mukana yhden vuoden ylläpito. Win noin tonnin. RH:sta on kovin monenlaista versiota, joista osan hinta on sitten jotain ihan muuta.

Suse ja RedHat on kaupallisia versioita ja parasta niissä on se, että ne toimii. Ja toimii. Ja toimii.

[Puuhapete]

No jos ostat palvelimen server käyttiksellä niin aika samoihin ne tosiaan hinnaltaan menee. Linux on monasti kalliimpi.

Erikseen ostettuna Winkkarit on kalliimpia.

Käyttökin on sitten hieman rajaava tekijä. Mitä softaa sitten haluaakin pyörittää, sen mukaan käyttis.
Ostat esim 2008 STD R2 käyttiksen ja saat ajella siinä samalla lisenssillä 4:ää virtuaali winkkaria supportattuna. Samalla saa myös AD:n, jos nyt sitä haluaa pikkufirmaan edes ruveta konffaileen.
RHEL tai SuSe taas ei salli tätä tuossa 300e versiossa.

Ei ole niin yksinkertaista, mutta jos tarkotus on vain jakaa levyä niin siihen riittäisi W7.
Tai sitten Fedora, Ubuntu yms ilmanen.

Ja jos nyt joku tulkkaa tämän windows ylistykseksi niin ei sen väliä. Pohjimmilta olen kuitenkin täysin Unix ihminen. Winkkareissa on monia hyviä puolia vs linux. Ja en sitten suosittele Hyper-V:n käyttöä kellekkään.

[jupe]

Kerron vähän lisää miksi hyper-v:tä ei kannattaisi käyttää?

[Puuhapete]

Se on rajottunut. En ala listaan mitä kaikkia kummallisuuksia siinä on ja edellinen versio tuli jopa karsittuna vanhaan verrattuna. Uusin R2 version on edelleen vähän köykänen.
Kai sillä pienimuotosesti jotain voi ajella, mutta ei isompia tuotantoympäristöjä.
Outoja ongelma muistin käytön kanssa, mitä mikkisoftakaan ei onnistunu ratkaseen.
Muutenkin siinä ei ole thinniä yms muistinkäytön osalta. Jss annat 32gb muistia guestille, se varaa myös 32gb muistia. Ei osaa säästää muistia.
Eikä siellä ole muistille overcommittia, eli et voi antaa guesteille yhteensä enempää muistia kuin mitä hostilla on. Tämä on isohko puute, koska palvelimet harvemmin käyttää koko ajan kaikkea muistia. TOisilla säästää muistia, jos on esim paljon saman tyyppisiä palvelimia joissa on yhteneväistä koodia. Tätä koodia ei allokoida moneen kertaan vaan sitä jaetaan monelle.
Netistä löytyy enemmän tietoa.
Vaihtoehtoja vois olla Xen-source tai vmware. Molemmilta löytyy ilmaisia versioita linuxille ja myös windowsille. Kevyt toimistohost olisi ilmainen vmware ESXi. Winkkari lisenssit pitää tosin ostaa erikseen, jos winkkareita ajelee.

Meni pahasti ot, mutta liittyy servereihin nykyään.

[jupe]

Se on kyllä tosiasia ettei hyper-v:ssä ole kaikkia samoja ominaisuuksia, kun vmwarella. Itse tullut käytettyä Microsoftin virtualisointi tekniikoita niiden alusta lähtien kehitys yms. ei tuotanto kriittisissä sovelluksissa ja sen perusteella homma toiminut niin kun pitääkin.
Uusimman Windows R2 SP1 myötä tullut dynamic memory valinta virtual koneille joka on kyllä hyvä asia.

Tästä saa ihan saman väittelyn kun kitka vastaan nastarengas jos haluaa :)

[Puuhapete]

Näinhän se on. Itse kun olen vmwaren kannattaja :)
Muitakin meillä on mutta ne on pienimuitoisessa käytössä

Pikkufirmaan tai kotia tollanen virtuaalialusta voi olla myös ihan pätevä. Pikkufirmassakin voi olla tarve kahdelle tai enemmälle eri palvelimelle eri syistä. Virtuaalisena voi säästää kustannuksia monasti. Kotona niihin voi asennella vapailta markkinoilta ladattuja ohjelmia, kun ei halua varsinaista käyttistä riskeerata :)

Palatakseni aiheeseen niin Samba on ollut käytössä ja toiminu jopa AIX:n päällä ihan ok. Isommin en alannu sitä säätään, koska se toimi vain esikatselutiedostojen jakopaikkana. Ei siinä että on Winkkarin jakojenkin kanssa joskus tekemistä. Omassa kotiofficessa ei meinaa millään saada jakoja toimiin vaikka samassa workgroupissa kaikki onkin. Joskus pitäs oikeesti syventyä, että miksi XP, Vista ja W7 ei nyt keskustele keskenään.

[Jukuri]

Kyllä kohta on valitettavasti todettava, että ainakin Willi Ja Wapaa vapaaehtoistyö menee näissä Linukoissa hukkaan. Virhettä toisensa perään kun korjaa niin ei oikein enää inspiroi. On aika käsittämätöntä, että asennuspaketeissa on järjestään jokin sellainen omituinen omituisuus tai puute tai vika, joka tulee sitten joka foorumilla vastaan, mutta ei niistä kuitenkaan pääse yli eikä ympäri.

Vähän kuin jokainen auton pyörä olisi erimäärällä, erikokoisilla, eripituisilla ja tuuma/M/UNF/UNC/Whitworth kierteillä kiinni. Ja varapyörässä olisi keskiömutteri.

Esim sellainen perusominaisuus, että rompulla tai USB-tikulla olevan asennuspaketin tai .ISO-tiedoston saisi asentumaan suoraan kovalevylle on käytännössä tekemätön paikka.

No nyt latautuu vielä tämän yön kokonainen asennuspaketti serverissä kiinni olevalle rompulle, josko se vaikka tuurilla lähtisi asentumaan oikeassa järjestyksessä oikeaan paikkaan. EIhän tuo 6-700 MB lataudu juuri yhtä yötä kauempaa, meillä on nääs se Lindenin-100-Megainen linja. Eli melkein Mega tulee sisään.

[Jukuri]

REDHAT RULAA.
Nonnih, kyllästyin sitten noihin hyvä/halpa/nopea-ilmaisiin Linuxeihin.

Latasin RHEL6:n.
Meillä kun on tämä Lindenin 100Meganen linja niin 200 Megan network-asennuspaketissa ei mene kuin reilu puoli tuntia.
Tuon asennus oli aika lupaava, mutta kyllä sekin sitten johonkin tökkäsi. Tai siis oikeastaan siihen, että en osannut asetella millään löytyneellä ohjeella ftp-palvelimen hakua niin, että loppuasennuksen tavaran haku olisi onnistunut. Varsinaisesti noista RH:nkaan ohjeista ei nyt kyllä voinut sanoa olevan apua.

Pistin sitten illalla latautumaan RHEL6:n DVD-asennuspaketin. Sen koko on noin 3,2 Gigaa. Lind100M:lla sen lataus kestäisi noin 12 tuntia (nopeus noin 100 kt/s). Nuoriso jostain syystä alkoi protestoimaan ja kokeilin samaa sitten DNA:n Mokkulalla. Mokkula löysi kuin löysikin 3G-verkon ja nopeudeksi näytti keskimäärin 6 kt/s, latausaika olisi ollut jotain 20-30 päivän välillä...

No sitten pistin puolenyön jälkeen tavan L100M-latauksen ja aamulla oli jo valmis 10:n jälkeen.
Polttelin ISO:n ImageBurnerilla DVD:lle ja asentamaan.
Asennus meni aika hyvin, tosin perusoletuksilla näytölle lakkasi tulemasta signaalia, joten perus-VAG eiku -VGA (tms) asennusasetuksilla tekstitkin näkyi ruudulla.

Network piti kuitenkin laittaa vielä komentoriviltä käyntiin, se löytyi RH:n omistakin ohjeista.

Onko asiasta jotain ymmärtävillä näkemystä minkä sortin turva-asetukset/salaukset kannattaisi laitella. Eli kone on kotona ja toimii pääosin tiedostopalvelimena, johon olisi mukava päästä ulkomaailmastakin netin tai muuta kautta sisään aika ajoin.

[JM]

Eikös SSH-tunnelointi olis kätevä?

[Jukuri]

Jahka tuo Printteri nyt suostuu ensin asentumaan. Kotiverkon Ip-osoite ei tunnu riittävän RH:lle, että oikeasti tekisi mitään.... Jatkuu taas joskus

[Jukuri]

Vähän helpottui tuo printterin asennus kun laittoi verkkopiuhan hubiin kiinni... Mistä näitä puupäitä oikein riittää meille...

[Ilkka L]

Mistä näitä puupäitä oikein riittää meille...

Ehtymätön luonnonvara. Itse just pähkäilin hyvän tovin, miksei mokkulayhteys pelaa. Lopulta selvisi, että olinkin epähuomiossa vaan tökännyt mokkulan LAN-pistokkeeseen enkä viereiseen USB:hen mihin se kuuluisi :-)

[seepra]

Itellä on kotona testiajossa pari Win 2008 R2:sta joissa kiinni muutama seiska. Sanoisin, että toimivat melko hienosti. Tuo 2008 on aika mutkaton viritellä pelaamaan seiskojen kanssa yhteen.

Muistuu mieleen yksi kerta kun pistelin toimimaan jotain Ubuntua ja asentelin sitä siinä onnessani. Taistelin päivän tai kaksi joidenkin 3rd party display driverien kanssa eikä ne alkaneet pelaamaan vaikka kuinka hieroi. Ja tässähän ei olla kuin kauppiksen IT-opettaja =). Ei tässä mitään asennusenkeleitä olla, mutta nuo pitäisi alkaa jo olemaan sellaisia, että next next finishillä saataisiin tehtyä. Servereissä on sama homma, jos haluaa saada jotain pelaamaan, se on sitä konffitiedostojen kanssa äheltämistä ja esim virtualisointiin tarttee kääntää kerneliin jotain lisäkikkareita jotta se alkaa älyämään VMwarea.

Winservereissä ne toimii hienosti.

[mle]

Täytyy kyllä sanoa eroava mielipide asennuksen helppoudesta, nopeammin saan Debianin uppoamaan koneeseen kuin winkkarin. Ubuntunkin asennus on todella suoraviivainen, jos ei tarvitse mitään erikoisempaa, kuten esim. kryptausta. Samahan se on jos winkkariin tarvitsee jotain spesiaalimpaa driveria, pirun hankalaa hankalaa se aina ollut. Tai esim. asennus flashdrivelta.

Wmvare kernelmodulikin on aina kääntynyt ihan hienosti suoraan ;)

[Puuhapete]

Noh onhan Windows hemmetin helppo asentaa, mutta ei perus linukat nykyään ole sen kummempia. Next Next Finish menee nekin.

Linuxeissa on ongelmansa heti kun joudutaan asentamaan jotain joka vaatii kääntämistä. Ei windowsissa ole sellasia ongelmia, ja 99% löytyy ajurit yms valmiina.

Vaati lukuisia tunteja wlan ajurien saamiseksi toimintaan ubuntussa. Netin selaamista, eri ohjeiden soveltamista ja vihdoin senkin sai toimiin.
Lisäosien asennus, kuten flash/java tms härpäkkeet ja selain ei todellakaan välttämättä toimi suoraviivaisesti ilman säätämistä. Tämä myös kaikkien ylistämässä Ubuntussa.
Redhat ES:ssä jouduttiin tekeen hommia, että saatiin X toimiin vmware guestissä, kun se jälkikäteen piti sinne saada.
Mulla on kuitenkin taustaa *nix admin hommista, ja olen hyvin pro unix henkinen, mutta en ikipäivänä sanoisi, että ne on helpompia ottaa käyttöön ja konffata kuin windowsit. Ei ne vaan ole.

[mle]

Niinmuttakun... Ketjun ensimmäisessä viestissä puhuttiin nimenomaan serveriasennuksesta, enkä kuollaksenikaan keksi mitä tekisin serverissä flashilla/browserilla. Javalle voisin jotain käyttöä keksiä. WLANille taas hyvin huonosti.

Tästähän tuli hyvä käyttissota. Mutta samoin nixnax-ylläpitäjänä ja -kehittäjänä väitän silti kivenkovaan että mulla ainakin viimeisissä tilanteissa Linuxin asennus (Debian, joskus Ubuntu) on ollut joka kerta helpompaa kuin Windowsin (XP, Vista, 7).

Sen kyllä tunnustan että joissain tapauksissa Windows saattaa olla helpompi, esim. tämän Nokia Bookletin tapauksessa. Intelin Poulsbo on kamala piirisarja, eikä sen linux-tuki ole kovinkaan kummoinen, ja vaatii kohtalaisesti säätöä saada Ubuntu uppoamaan tähän. Toisaalta, kun upgradesin kiintolevyn SSD:ksi, niin Windowsia ei enää pystynytkään asentamaan koska Poulsbo blokkaa TRIM-komennot, ja asennus loppuu siihen. Josta voidaan siis vain todeta että suljetut piirisarjat vasta pyllystä ovatkin.

Sorry OT.

[Puuhapete]

Riippuu tietysti vähän mitä serverillä tarkoitetaan. Minä olen tottunut konffaan unixit ja linuxit (oli sitten solari, aix, HP-UX tai linux) ylensä shellistä. Graaffinen käyttis kyllä auttaa servereissäkin, kun jotkut asiat vaatii että on monta ikkunaa auki.

Linuxissa tulee serveri ja työasema samassa paketissa, joka on iso ero winkkariin. Kukapa 2008 serverillä pelaisi tms.

Ongelmatapauksissa taas linux on kyllä jotenkin selkeempi selvitettävä. Winkkarin rekkarin puukotus ja muutenkin kryptiset virheilmoitukset tosin pitää monen ihmisen leivässä :)
Ajatusmaailma on muutenkin hieman eri. *nix pohjasissa eletään vahvasti ympäristömuuttujilla ja voitkin asentaa vaikka 20 eri javaversiota ja vaan yhtä asetusta muuttamalla vaihtaa niitä. Vinkkarissa taas tämä ei ole niin simppeliä. Linuxissa voi olla kymmennillä eri käyttäjillä/profiileilla ohjelmia pyörimässä ja winkkarissa on normaalisti 2+1 sessiota max. Sekin on isohko ero.

Asennuksista puhuessä AIX on ollut helpoin. Siinä kun ei tule oikeastaan mitään isoa ylimäärästä perusasennuksessa. Joku Oracle tai WAS yms sitten vaatii omat paketit, jotka joutuu erikseen asentaan.
Muutenkin se on sellanen for dummies unix, joten se sopii mulle :)