Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

"1000hp" BMW M3 tur [sisältää imusarjakeskustelua]

Collapse
Tämä aihe on suljettu.
X
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

  • #91
    Heh, ehdottomasti paras keskustelu aikoihin :-)
    Niin, mulla oli tuossa T- ja Y -haarajutussa pointtina muodon vaikutus virtaukseen.

    e: Tuo Juhan laittama kuva näyttäis jotensakin järkeenkäyvältä.

    Comment


      #92
      No mikä sen ilman liikkumisen saa aikaan?
      Paine-ero.

      Mitä tapahtuu kun avaan venttiilin? Paine päästetään purkautumaan sylinteriin (paineisesta tilasta paineettomaan tilaan tai alipaineiseen tilaan vapautetaan painetta,ei imetä,vai väittääkö joku että paineisesta tilasta imetään alipaineiseen tilaan?),vai työnnetäänkö sitä ilmaa sinne jollain?
      Edelleen,mikä sitä sylinteriin päästettävän ilman määrää säätelee?Kompressori,imusarja vai mikä?
      Joo, kyllä, sitä työnnetään. Paine-ero, tässä tapauksessa joko kompressorin kehittämä ilmakehää suurempi paine tai vain pelkkä ilmakehän paine työntää sen ilman sinne sylinteriin. Minusta moottori ei ymmärrä mitään mikä on alipainetta tai mikä on ylipainetta.

      Sylinteriin menevän massan määrä tulee imusarjan ja sylinterin välisestä paine-erosta, vähennettynä matkan aiheuttamalla vastustuksella.

      Nyt tuo vastus eri sylintereille on erilainen, riippuen melkein äärettömästä määrästä eri tekijöitä, kuten esimerkiksi siitä että onko venttiili auki vai kiinni.

      Comment


        #93
        No pakkohan tähän on osallistua, vaikkei kompetenssia juuri olekaan... Kaima osui mielestäni asian ytimeen (samaa kyllä sivusivat herrat Millaskangas ja Repo:
        Nyt taasen kun yhdessä pytyssä kerrallaan aukeaa venttiilit, niin aina jonkun imuputken paine alenee hetkellisesti kun venttiili aukeaa, juurikin koska ilmalla on massa ja massalla hitaus. Sitten kun venttiili lässähtää kiinni, niin sieltä lähtee paineaalto imuputkea pitkin painekoteloon?
        Alunperinhän kysyttiin että mikä siinä imusarjassa mättää? No se näyttää siltä, että tuota ilmamassan hitautta ei ole otettu huomioon. Muistelen jo pari-kolmekymmentä vuotta sitten törmänneeni kirjallisuudessa tuohon imusarjan mitoitusasiaan. Ne paineaallot, mitä venttiilien aukominen ja sulkeminen saa aikaan, pitää ottaa huomioon jos hakee optimaalista täytöstä; paineaalto etenee yhdestä kanavasta muihin, jotka vuorollaan aiheuttavat omat paineaaltonsa... Ahdettu tai vapaasti hengittävä, niin ei tuo voi olla merkityksetöntä (no, ehkä vapari kaasuntinkoneessa suurin merkitys). Sopivasti väärin mitoitettu imuputkisto voi hukata tehoja paljonkin. Ilmahan on kuitenkin (yllättävän) painavaa tavaraa, ja tuossa vielä tiheämmäksi puristettua, ja kun se liikkuu 100 m/s...

        Ja tähänkin niitä hymiöitä, minä en pelkän ulkonäön perusteella osaa arvioida tuon imusarjan optimaalisuutta. Kuten sanoin se vaan näyttää siltä, että...

        Comment


        • #94
          Heh
          Onkohan se massan hitaus unohdettu?
          Nyt taasen kun yhdessä pytyssä kerrallaan aukeaa venttiilit, niin aina jonkun imuputken paine alenee hetkellisesti kun venttiili aukeaa, juurikin koska ilmalla on massa ja massalla hitaus. Sitten kun venttiili lässähtää kiinni, niin sieltä lähtee paineaalto imuputkea pitkin painekoteloon?
          Nämä ilmiöt tekevät imusarjan virtauksesta jokseenkin pulssimaista, niinkuin pakosarjankin virtauksesta.
          Nähdäkseni jokaisen imuventtiilin takana vallitsee tilanteesta riippuen suurempi tai pienempi paine kuin imusarjassa keskimäärin. Kun ilma tulee kolmeasataa ja venttiili lässähtää kiinni, rymppääntyy ilma kasaan ja siihen paikkaan tulee isompi paine. Sitten taas kun imuventtiili aukeaa ilma lähtee kohti palotilaa kiihtyvällä tahdilla, jolloin imuventtiilin taakse muodostuu alipaine, kun ne jälkimmäiset ilmamolekyylit ei ihan heti kerkiä niitten ensimmäisten mukaan...
          Alunperinhän kysyttiin että mikä siinä imusarjassa mättää? No se näyttää siltä, että tuota ilmamassan hitautta ei ole otettu huomioon. Muistelen jo pari-kolmekymmentä vuotta sitten törmänneeni kirjallisuudessa tuohon imusarjan mitoitusasiaan. Ne paineaallot, mitä venttiilien aukominen ja sulkeminen saa aikaan, pitää ottaa huomioon jos hakee optimaalista täytöstä; paineaalto etenee yhdestä kanavasta muihin, jotka vuorollaan aiheuttavat omat paineaaltonsa... Ahdettu tai vapaasti hengittävä, niin ei tuo voi olla merkityksetöntä
          Aletaan pääsemään villakoiran ytimeen :-)

          Se mikä tässä oikeesti unohdetaan on:
          JOS KOMPRESSORIN TUOTTO RIITTÄÄ korvaamaan sylinterien täyttämiseen
          hukatun ilman ja ylläpitämään tarvittavaa painetta.
          Ja se millä periaatteella radiaalikompressori tuottaa painetta sinne järjestelmään ja kykeneekö ja ehtiikö se tuottamaan sylintereihin laskettavan ilmamäärän sekä ylläpitämään haluttua painetta.
          No kysellään lisää tyhmiä :-)
          Entäs jos kompressoriks vaihdetaan remmiahdin joka tuottaa kierrostilavuutensa verran ilmaa
          käytettävien kierrosten suhteessa,tai kytketään kone sellaiseen ulkoiseen kompressoriin jonka tuotto varmasti riittää ylläpitämään haluttua painetta(ei se kone myöskään erota mistä sitä ilmaa syötetään)?

          No tuota,jos kone kiertää 6000 ja nokka-akseli pyörähtää 3000 kertaa minuutissa,niin venttiili avautuu ja sulkeutuu 50 kertaa sekunnissa.
          Missä kohti järjestelmää tapahtuu suurin ja eniten sylinterin täyttymiseen vaikuttava ilmamassan
          liike ja minkä matkan ilmamassa liikahtaa 1/50s,oli se sitten paineessa tai ei?Onko se ilmamassan liike merkitsevä silloin kun se siirtyy 1mm matkan venttiililautasen ohi sylinteriin,vaiko sillon kun se seilaa pulssien seurauksena ympäri imusarjaa ja painekoteloa?

          En kai ole väittänyt missään vaiheessa että imusarja olis merkityksetön,enhän :-)
          Se optimaalisuus taitaa vaan olla sellanen tieteen ala jos aletaan miettimään kaikkia mahdollisia
          muuttujia,että ei taida kotitarvevirittelijöiden rahkeet riittää.....
          Kunhan taas horisen :-)

          Comment


            #95
            Kannattaa muistaa tässäkin keskustelussa ahdetun/vaparin vastakkainasettelussa, että ahdetullakin ajetaan suurin osa ajasta "alipaineella"!!

            Ja kyllä se imusarjan painekotelon muoto vaikuttaa siihen täytösten tasaisuuteen.

            http://www.bufkinengineering.com/intake%20manifolds.htm

            Tuosta voi vähän vilkuilla erilaisia sarjoja. Loppupäässä lienee se ns optimaalinen kaksikammiomalli, jossa on kartiomainen esikammio ja tasalevyinen pääkammio ja nämä yhdistyvät vain ohuella pitkällä kanavalla. Näin saadaan sama täytös joka mukiin.

            Myös tehtaan vakioimusarjoissa on havaittavissa tuo Juhan kuvassa esiintyvä kapeminen. Onko se siksi tehty, että alumiini maksaa niin paljon? :)

            Muistakaa myös että paine syntyy vain virtauksen vastuksesta.

            Paine imusarjassa ja imukanavassa ja venttiililautasella ei ole yhtenevä, johtuen juuri venttiili avautumisesta ja sulkeutumisesta ja kohteen alipaineisuudesta. Paine on siis sykkivä. Yllätys?

            Comment


            • #96
              Kuten tuo linkki osoittaa,niin sarjoja on niin paljon kuin tekijöitäkin ja jokainen tekee mielestään optimaalisen.
              Pannaas pari lisää(pahoittelen kaistan tuhlaamista):



              Onkohan inssit tyhmyyksissään tehny tuollasia purkkeja ilman kavennuksia?Vai onkohan niillä ollu enemmän alumiinia :-)
              Tilarajoitukset tuskin on kyseessä.........

              Ilmeisesti tämän 10s/varttimailin 1600kg perheauton moottorin puolikkaat saa erimääriä ilmaa,kun siellä ei oo painekoteloo ollenkaan,eikä muuten niitä "nykyajan höpötyksiä" :-)




              Btw,mitenhän ne saa noissa yli 18000rpm kiertävissä F1 moottoreissa toimimaan pneumaattisen venttiilien ohjauksen,kun siellä paineilmajärjestelmässä teidän mielestä niin paljon eroja.Tähän semmonen ylöspäin vilkuileva hymynaama.

              Comment


                #97
                juurikikin tuon venttilien aiheuttaman resonanssin takia imusarjan mitoitus on tärkeä.
                verrata voi vähän esim. 2-t moottorin pakoputkeen jolla saa huomattavan tehon lisäyksen kun sen mitoittaa oikein.

                kaksitahdissa käytetään myöskin imupuolen resonanssi kammiota joka auttaa tuohon imukanavan yhteen suuntaan virtaamiseen. kun venttilli menee kiinni ja paine kasvaa tietysti kanavan päässä se pakenee tuonne resonanssi kammioon jossa ilma voi tiivistyä ja palaa sieltä kanavaan kun venttiili taas aukeaa. tuon resonanssi kammion tilavuus on verrannollinen moottorin kierroslukuun. kammio on mahdollista laittaa myös kahden kanavan väliin.

                3 sylinterisissä(ja 3 jaollisissa) moottoreissa joissa on tasainen sytytysväli käytetään tuota imuventtiilin sulkeutumista hyödyksi muiden sylintereiden täytöksessä ("resonanssi ahdin") tässä on erittäin tärkeä juuri tuo imusarjan mitoitus. ja sillä saadaan voimaa huomattavasti lisää.
                jos en väärin muista niin tuon resonanssi jutun kehittäjä on cosworth joka oli aikoinaan f1 maailmassa kova luu. nykyään on mukana aprilian moto gp pyörän moottorin kehityksessä joka on muistaakseni moto gp tehokkain pyörä.

                Comment


                  #98
                  Btw,mitenhän ne saa noissa yli 18000rpm kiertävissä F1 moottoreissa toimimaan pneumaattisen venttiilien ohjauksen,kun siellä paineilmajärjestelmässä teidän mielestä niin paljon eroja.Tähän semmonen ylöspäin vilkuileva hymynaama.
                  No olisikohan siksi ettei tuossakaan se ilmamassa virtaa niin villisti niinkuin siellä imusarjassa? Tuolla on varmasti paljon pienemmät virtaukset. Ei näitä mielestäni voi verrata ollenkaan vaikka painetta on kummassakin. Ihan sama homma on siinä ahtopainemittarissa.

                  Comment


                  • #99
                    Pannaan vielä muutama esimerkki tuolta vähän tarkemmin asiaan perehtyneiden puolelta:
                    BMW F1 neliskanttinen purkki:
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/2ndpart5.jpg
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/BMW%20Engine.jpg
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/DSC06083.jpg

                    Ferrarin versioita:
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/...29-1983_01.jpg
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/...32-1986_05.jpg
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/...21-1980_02.jpg

                    Hondan versio:
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/DSC03984.jpg
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/DSC03982.jpg
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/DSC03975.jpg

                    Zakspeed F1:
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/DSCN4228.jpg
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/DSCN4255.jpg
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/DSCN4253.jpg
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/DSCN4249.jpg

                    Renault F1:
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/DSC03763.jpg
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/DSC03786.jpg
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/DSC03774.jpg

                    Cart cossu:
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/DSC03774.jpg

                    Indy possu:
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/DSCN4540.jpg

                    Audi V8 FSI:
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/...R8FSI-2287.jpg
                    http://www.gurneyflap.com/Resources/...R8FSI-2285.jpg


                    Ei tunnu noissa paremmissakaan piireissä löytyvän yhteisymmärrystä "optimaalisesta" purkista :-)

                    Niin joo se lisäarvo keskustelulle:
                    Mikä noille koneille ja aiemmissa kuvissa oleville koneille on yhteistä vaikka purnukat on ihan erilaisia ja ilmaa tarjotaan sinne purnukkaan vähän mistä ja miten sattuu?

                    Ne toimii siitä huolimatta :-)

                    Comment


                      Noista huomattavan isoista hiilarilaatikoista tuli mieleen, että kukaan ei o vielä huomannu spekuloida imusarjan sisäisten johteiden ja ohjainten merkitystä. Noissa pytyissä niitä hyvinkin todennäköisesti on, kai =)

                      Comment


                      • jos en väärin muista niin tuon resonanssi jutun kehittäjä on cosworth joka oli aikoinaan f1 maailmassa kova luu. nykyään on mukana aprilian moto gp pyörän moottorin kehityksessä joka on muistaakseni moto gp tehokkain pyörä.
                        Tehokkain ainakin kaudella 2005 lienee ollut Ducati, desmotronic(tms) venttiilikoneistollaan. Tai sitten Honda. Aprilia on lopettanut MotoGP luokassa,eikä osallistunut enää 2005. Mutta jatkaa kaksitahtisilla suhaamista kyllä.

                        Comment


                        • Nyt alkoi käydä mielenkiintoiseksi. :)
                          Ilmeisesti tämän 10s/varttimailin 1600kg perheauton moottorin puolikkaat saa erimääriä ilmaa,kun siellä ei oo painekoteloo ollenkaan,eikä muuten niitä "nykyajan höpötyksiä" :-)
                          [img] http://img.photobucket.com/albums/v3...ia/ventora.jpg [/img]

                          Comment


                          • Kyllä,mäkin odotan mielenkiinnolla vastauksia :)

                            Comment


                            • Sama kai se on mitä tähän sanoo, tuskin noin paksuissa päissä tapahtuu yhtään mitään.

                              ts. luovutan, ei ole järkeä pelastaa ihmisiä jängältä, jos ne viihtyy siellä.

                              Väärässä olette. Piste.

                              Comment


                              • Välikevennys, minkä moneen kertaan olen itsekkin todennut. Yleensä ei ole voittajia, mutta jos hiukankaan omaa perustietoa ja on omaa lukutaitoa niin kyllä näistä väittelyistä/viestiketjuista löytyy se totuus.

                                http://www.ocf.berkeley.edu/~wwu/ima...r_internet.jpg

                                Comment


                                • Sama kai se on mitä tähän sanoo, tuskin noin paksuissa päissä tapahtuu yhtään mitään.

                                  ts. luovutan, ei ole järkeä pelastaa ihmisiä jängältä, jos ne viihtyy siellä.

                                  Väärässä olette. Piste.
                                  Heh, pakkohan tähän on illan ratoksi vielä osallistua. =)
                                  Enkä muuten nyt ymmärtänyt tuota Karin provoa tuosta 10sek auton imusarjan kuvasta? Mikä siinä mallissa on niin epäideaalista? Verratkaapa sitä tuonne alkuperäiseen tonni-hepan bemarin malliin.

                                  Noh, sanokaas nyt vaikka herrat Kivistö ja Kinnunen, millä kaavalla te saatte laskettua saman ilmamassanvirtauksen yhdelle 7cm pitkälle suoralle putkelle, ja 40cm pitkälle mutkaputkelle?
                                  Saatteko te kotonakin tulemaan vettä enemmän suihkusta, vaihtamalla vain isomman hanan?

                                  Tai miksi esimerkiksi WRC-auton kuristin ylipäänsä toimii? Senhän ei pitäisi toimia ollenkaan, ainakaan teidän perustelujenne mukaan? Siis jos kerran "paine ohjaa ilmamassaa", "tai kaikki venttiilit ovat saman kokoisia". Miksi sylinterikannen kanavaa on kasvatettava kun venttiilin kokoa kasvatetaan? Eihän silläkään pitäisi olla teidän mukaan väliä, kunhan on painetta. Ja kanavan muotoilu ja työstäminenkin on turhaa?

                                  Moottorin pyöriessä on jokaisella sylinterillä tasan samanverran aikaa ottaa täytös imutahdin aikana. Jos toisessa päässä konetta imusarja aiheuttaa virtausvastusta enemmän kuin toisessa, niin täytös siellä heikkenee. Mikä siinä on niin ihmeellistä? Pannaan painetta turbolta niin homma bueno? ...Joo-o pojat, joo.

                                  Comment


                                    Formulakuvissahan melkosen monessa on suippeneva sarja tai sitten kaksikammioinen. Isojen pönttöjen sisäisestä rakenteesta ei voida sanoa mitään. Kyllä tämä kiistelyn aihe osataan ottaa huomioon moottoritehtailla, olkaa huoleti.

                                    Jarilla hyvät pointit ja tuo ralliautojen kuristin on niin hyvä esimerkki tähän väliin, että varmasti maalaisjärkeenkin kaikille se käy. Mitä siis jos oletetaan älyttömän suuri imukotelo jossa joka pytyllä eri kokoinen kuristin. Kuinkahan käy?

                                    Comment


                                    • Tuskinpa näissä bullshit nettihöpinöissä on menestyjiä tai loosereita tai vastaavia häviäjiä tai voittajia....joillakin kyllä tiedon epävarmuus on nähtävissä turhautumisena (siis ei nyt Jari tai Jyrki),ja sitä kautta turhissa löpinöissä,mutta ei se nyt niin haittaa.

                                      Itse ajattelen asiaa samoin kuin Kari,enkä voi millään käsittää miksi eivät toiset sitä ymmärrä.

                                      Jos otan vaikkapa kaljatölkin......tai täällä audisivulla ehkä paremmin tunnetun jahva tölkin ja painan siihen vaikkapa 2 bar ilmaa (millä vaan) sitten teen 3,4 tai vaikka 5 reikää kylkeen ja vuoronperään tulppaan ja avaan niitä suht nopessa tahdissa (ajalla ei merkitystä).Niin on aivan se ja sama mistä sitä ilmaa sinne jahva purkkiin työnnän,mutta kuitenkin niin että paine pysyy samana niin aina tulee saman verran tavaraa joka reiästä.

                                      millä kaavalla te saatte laskettua saman ilmamassanvirtauksen yhdelle 7cm pitkälle suoralle putkelle, ja 40cm pitkälle mutkaputkelle?
                                      Tähän on vaikea ottaa kantaa kun en ole ikinä nähnyt tuollaisia imutorvia/imusarjaa,mutta sama paine on kummankin päässä,jos niissä on ahtopainemittarit kiinni kun järjestelmä on suljettu/paineistettu.

                                      Miksi sylinterikannen kanavaa on kasvatettava kun venttiilin kokoa kasvatetaan?
                                      Itse en noin tee....ja ehkäpä siitä saisi uuden aiheen.

                                      Comment


                                        tässä kävi samanlailla ku aikaisemmissakin "keskusteluissa" Omia mielipiteitä perustellaan omilla tarkkaan valituilla kysymyksillä, ja kaikki vähänkään järkiperäset perustelut jätetään kommentoimatta ja sivuutetaan. Ihan vaikka esimerkkinä tämä minun esittämä hiekkapuhallus laite, se ei näitten todistuksien valossa toimisi, kaikkihan (?) tietää että tuollainen hiekkapuhallin on saatavilla ihan tavan kaupasta ja se jopa toimii. Toki onhan se kaukaa etsitty kun ei liity mitenkään autoihin, mutta on se helevetin paljon yksinkertaisempi laite ymmärtää kuin tuolla ylhäällä rakennetut koko ruudun pituisten kirjelmien laitteet.

                                        Taas on fysikaan lait kumottu, ei ole ensimmäinen kerta, eikä epäiliöitä oteta kuuleviin korviin, välttämättä kaikki ei jaksa lähes-päivän-selviä asioita kinata samalla voimalla.

                                        Hyvät ihmiset, kun näitä kiivaita keskusteluja luette, ehkäpä omaa projektia silmällä pitäen tuleveisuuden päätöksiä tehden, elkää uskoko siihen joka koviten huutaan, eikä siihen joka hienoiten kirjoittaa, kaikki faktana esitetyt väitteet kärsivät täällä intternetin ihmeellisessä maailmassa jonkin sortin inflaatiota. Jos jotain päädytte rakentamaan, tai tilaamaan, teettämään, tutkikaa itse, pari kirjaa, useampi kuin yksi lähde, muutaman asiaa harrastaneen haastattelu ja näistä suodattaa se oma päätös.

                                        Comment


                                        • Tässä kirja, jossa kaavat aiheen matemaattiseen simulointiin. (Varmasti inhottavaa matikkaa):
                                          http://www.bentleypublishers.com/product.htm?code=g309
                                          - kaavat vaan mallinnusohjelmistoon ja simuloimaan

                                          Jyrki tuossa jo mallinsikin miten kovaa ilma liikkuu:
                                          98m/s = 353km/h

                                          Voi vaikka kokeilla miltä se ilmavirta tuntuu käteen, kun avaa apukuskin ikkunan KOVASSA vauhdissa ja tunnustelee ilmavirran voimaa. Ei se ihan vähäpätöiseltä tunnu.

                                          Imppasarjakuva 20 vuoden takaa:
                                          http://www.intendedacceleration.com/engine.html
                                          - ei varmaan täydellinen, mutta sai aika hyvät kyydit ja huippunopeudet 4-ovisessa sedanissa !
                                          - virranjakajallakin pärjäsi ja boostiakin oli
                                          - öljykorkki väärällä puolella :)

                                          Comment


                                          • Keskustelussa on esitetty analogioita erilaisiin pneumaattisiin sovelluksiin. Pneumatiikan aivan perusteissa kerrotaan miten ilmavirta käyttäytyy kuristuksen, mutkan, haarauman ja muiden tosielämän pakollisten esteiden kohdalla. Jos tuntuu vieraalta ajatukselta ajatukselta että mutka kohtelee ilmavirtaa erilailla kuin suora putki, tai että ilmavirran nopeuden muuttumien vaikuttaisi systeemin käyttäytymiseen, niin kannattaa tutustua johonkin oppikirjaan vaikka kirjastossa.

                                            Ja sitten on se osasto joka 'tietää' ettei moottorin rakentamisessa teorioilla ole mitään merkitystä, eikä niitä asioita koulun penkillä tai kirjoista opita. Näissä tapauksissa lienee kaikkien kannalta edullisinta pysytellä Repon esittämällä linjalla.

                                            Comment


                                              Yritänpä vielä.

                                              Jos otan vaikkapa kaljatölkin......tai täällä audisivulla ehkä paremmin tunnetun jahva tölkin ja painan siihen vaikkapa 2 bar ilmaa (millä vaan) sitten teen 3,4 tai vaikka 5 reikää kylkeen ja vuoronperään tulppaan ja avaan niitä suht nopessa tahdissa (ajalla ei merkitystä).Niin on aivan se ja sama mistä sitä ilmaa sinne jahva purkkiin työnnän,mutta kuitenkin niin että paine pysyy samana niin aina tulee saman verran tavaraa joka reiästä.
                                              Tässä tapauksessa asia onkin periaattessa noin. Koska jos jokainen reikä on identtinen, ja jos purkin koko niihin nähden on tarpeeksi suuri (painesäiliö) niin tuleehan niistä kaikista ilmaa samalla lailla. Miksi? Koska niillä on samanlainen virtausvastus! Niillä kun ei tuossa ole imukanavia joka olisi sotkemassa asiaa, ja putkien (vs. reikien) mitoituksetkin on hieman erilaiset. Sama asia kun lyödään kompuran painesäiliöön reikiä, kyllä se ilma niistäkin tasaisesti tulee. Mutta tätä ei voikaan verrata imusarjaan joka mitoituksiltaan on aivan erilainen ja ilmavirta suuri.

                                              Tähän on kuitenkin turha sotkea eri asioita hämäämään, koska tuo purkkisysteemi ei ole sama asia kuin imusarja vaikka siten jotkut näyttävät kuvittelevan.

                                              Comment


                                              • Heh
                                                Alkaa tämän tarinan viihdearvo olla minun osalta tässä.
                                                Taidanpa jättää teidät hetkeksi katselemaan noita kuvia ja soveltamaan "vesiletkuhiekkapuhallinresonanssialipaineimuriohi virtausoppiteorioita" vaikka tähän 1.5 litraseen
                                                parhaimmillaan 5.5 barin paineilla n.1300 heppaa potkivaan koneeseen.:-)
                                                http://www.gurneyflap.com/bmwturbof1engine.html
                                                Ja ei,niissä purkeissa on sisällä korkeintaan torven pätkät,jos niitäkään.
                                                Älkää nyt vaan selittäkö, että paineella olis tuossa jotain tekemistä sylinterien täyttämisen kanssa,kun just ootte todistelleet että imusarjan virtausominaisuudet määrää......:-)

                                                Comment


                                                • Karkin, nuo formuloiden yms. vehkeiden esimerkkikuvissa on käytetty jokaiselle sylinterille omaa kaasuläppää, ts. läppäsatsit niinkuin Essolla sanottaisiin.

                                                  Erilliset kaasuläpät muuttavat itse imusarjan muotoilua, koska imukotelo(?), eli plenum, ei olekaan enää kaasuläpän ja sylinterin välissä. Näin ollen imukotelon ei tarvitse olla välttämättä kapeneva. Samoiten tällaisen malliseen ahdettuun imukoteloon on hyvä sijoittaa tuuletusventtiili imukotelon perälle, turboformuloista voi bongata moisia.

                                                  Tai enhän mä mitään tiedä, mä luotan vaan siihen mitä mä oon lukenu.

                                                  Comment


                                                  • Tähän on vielä pakko vastata tai oikeastaan kysyä :-)
                                                    Missähän asennossa ne läpät on ajettaessa 5barin paineilla?

                                                    Comment


                                                      Onko sillä läppien asennolla väliä, kunhan ovat vähän raollaan? Työntääkö se ääretön kompressori silloin sylinteriin vallitseva paineen? :-)

                                                      Se on jännä, että nuo 20+ vuotta vanhat formulakoneet ovat se uusin uusi, mistä kaiken mallin voi katsella. Itse kuvittelisi, että vaikkapa wrc:t ym olisivat modernimpia esimerkkejä -vaikka kuristimista johtuen itse tehot jäävätkin alemmas. Tai indycartit, audi r8:t tms.

                                                      Vaan mähän en tiedä mitään. Mut tiedän edes sen -se on hyvä alku. :-)

                                                      Comment


                                                        Eiköhän tämä ala riittää tältä saralta.

                                                        Kaikkia tyydyttävään lopputulemaan ei päästä eikä johdu vähiten tästä:

                                                        Alkuperäinen kirjoittaja AnLe
                                                        tässä kävi samanlailla ku aikaisemmissakin "keskusteluissa" Omia mielipiteitä perustellaan omilla tarkkaan valituilla kysymyksillä, ja kaikki vähänkään järkiperäset perustelut jätetään kommentoimatta ja sivuutetaan.

                                                        Comment


                                                          Jep jep, tasainen painehan siellä aina on, aivan.

                                                          Comment

                                                          Working...
                                                          X