Olisiko hetki aikaa puhua compound ahtamisesta? En tiedä onko tämä nyt oikea osio, mutta aihe on kiinnostannut itseäni jo pitkään ja paljon olen yrittännyt tietoa kaivellakkin, mutta tuntuu olevan omalta osaltaa jonkilaista "salatiedettä". Ja se tieto minkä löytää, menee helposti yli hilseen, että heilahtaa. En äkkiseltään löytännyt haulla puhetta täältä compoundista, mutta uskoisin täälläkin guruja olevan jotka ainakin ymmärtää sen hyvät ja huonot puolet?
Yleensä tätä käytetään diiseleissä korkeita ahtopaineita/tehoja haettaessa, mutta ilmeisesti jonkinverran myös bensakoneissa. Itselläni on lähinnä nyt ruennut askarruttamaan ajatus, että voiko kyseinen systeemi toimia järkevästi, tai saadaanko mitään hyötyä pienillä ahtopaineilla (vaikka 2 bar ylipainetta)? Ja miksi näitä ei käytetä korkeampiviritteisissäkään bensamoottoreissa yleisesti, vai onko syynä se, että moottorin alavääntöjä jouduttaisiin jokatapauksessa rajaamaan ohjelmallisesti tms, joten saatu hyöty pienen ahtimen tuomasta heräävyydestä joudutaan kuitenkin kumoamaan pois?
Itseäni on nyt alkannut kiinnostamaan toteutus, joten otan esimerkiksi omaan 1.8T motin ja jatkoksi compoundia niin, että vakioturbosta tehty hybridi jäisi edelleenkin paikalleen, mutta sarjaan lyötäisiin sitten jokin passeli, reilusti isompi ahdin ruokkimaan hybridiä, jolloin heräävyys pysyisi todella hyvänä, pakopaineongelmista päästäisiin eroon ulkoisella hukkaportilla pienen ahtimen ohitse ja lisäksi huippuatehoa olisi mahdollisuus kasvattaa entisestään siitä, mihin nykyisen pillerin tuotto loppuu, mutta missä menin ojaan?
Tuleeko ongelma nyt siinä, että päästään isomman ahtimen kanssa järkevälle kartalle todella pienillä ahdoilla? Jos kuvitellaan, että molemmat ahtimet työntää vaikka vain 0,9bar niin tästäkin tulee jo (pr1,9×pr1,9-1= 2,6bar ) Vai onko vain yleisesti helpompaa käyttää kerralla sitä isoa ahdinta ja tyytyä siihen? Olisi kiva saada keskustelua asiasta, sekä näkemyksiä, että faktaa tosiasioista, ongelmista, paremmuudesta, you name it.
Yleensä tätä käytetään diiseleissä korkeita ahtopaineita/tehoja haettaessa, mutta ilmeisesti jonkinverran myös bensakoneissa. Itselläni on lähinnä nyt ruennut askarruttamaan ajatus, että voiko kyseinen systeemi toimia järkevästi, tai saadaanko mitään hyötyä pienillä ahtopaineilla (vaikka 2 bar ylipainetta)? Ja miksi näitä ei käytetä korkeampiviritteisissäkään bensamoottoreissa yleisesti, vai onko syynä se, että moottorin alavääntöjä jouduttaisiin jokatapauksessa rajaamaan ohjelmallisesti tms, joten saatu hyöty pienen ahtimen tuomasta heräävyydestä joudutaan kuitenkin kumoamaan pois?
Itseäni on nyt alkannut kiinnostamaan toteutus, joten otan esimerkiksi omaan 1.8T motin ja jatkoksi compoundia niin, että vakioturbosta tehty hybridi jäisi edelleenkin paikalleen, mutta sarjaan lyötäisiin sitten jokin passeli, reilusti isompi ahdin ruokkimaan hybridiä, jolloin heräävyys pysyisi todella hyvänä, pakopaineongelmista päästäisiin eroon ulkoisella hukkaportilla pienen ahtimen ohitse ja lisäksi huippuatehoa olisi mahdollisuus kasvattaa entisestään siitä, mihin nykyisen pillerin tuotto loppuu, mutta missä menin ojaan?
Tuleeko ongelma nyt siinä, että päästään isomman ahtimen kanssa järkevälle kartalle todella pienillä ahdoilla? Jos kuvitellaan, että molemmat ahtimet työntää vaikka vain 0,9bar niin tästäkin tulee jo (pr1,9×pr1,9-1= 2,6bar ) Vai onko vain yleisesti helpompaa käyttää kerralla sitä isoa ahdinta ja tyytyä siihen? Olisi kiva saada keskustelua asiasta, sekä näkemyksiä, että faktaa tosiasioista, ongelmista, paremmuudesta, you name it.
Comment