Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Auton painon vaikutus huippunopeuteen

Collapse
Tämä aihe on suljettu.
X
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

    Auton painon vaikutus huippunopeuteen

    Lastutuksen / uuden softan suurin hyöty liene siinä, että voi säätää kierrosten rajoitusta ja siten myös vaikuttaa hieman huippunopeuteen. Ei niistä kyllä Suomessa mitään iloa ole.
    Eipä kiekkarajoittimen rukkaamisella ylöspäin nosteta huippunopeutta mihinkään kun ei vakio ABH koneinen urssi jaksa 6:lla kelata kierroksia lähellekkään rajoittajaa muutenkaan, painoa kun on vaan ihan liikaa tehoon nähden...
    Viimeksi muokannut okkim; 20.8.2011, 22:06. Perustelu: Lisätty lainaus toisesta threadista josta tämä keskustelu alkoi

  • #2
    Jep, sillä saa alamäessä myötätuulessa autobaanalla 5-10km/h lisää... Siinäpä se, ei mitään iloa.

    Comment


      #3
      Auton paino ei käytännössä vaikuta ollenkaan sen huippunopeuteen.

      Comment


        #4
        Ei taida baanalta niiiin pitkää alamäkeä löytyä, tukeva koti-ikävä vois toki vähän jeesata :)

        Porkkis: Perustele.

        Comment


          #5
          Perustele itse, jos et ole samaa mieltä.

          Ilmanvastus edustaa heittoarviona 99% ylitettävistä vastuksista. Loppu on sitten jotain renkaiden vierintävastusta jne, johon paino vaikuttaa osaltaan vähän.

          Comment


            #6
            Ilmanvastushan kasvaa nopeuden neliöön tjsp. Eipä tuol mailin vedoissakaan o painolla juuri enään merkitystä.

            Comment


              #7
              Tuskinpa esim. 25% tehonlisäys vaikuttaa huippunopeuteen juurikaan ellei esim. auton painosta prosentuualisesti samansuuruinen laihdutuskaan siihen vaikuta, ilmanvastus kun pysyy molemmissa tapauksissa samana. Virittäminen on siis turhaa ;)

              Comment


                #8
                Nyt kannattaa ottaa fysiikan kirja käteen ;=).

                Comment


                  #9
                  Samaan autoon kohdistuu edelleen sama ilmanvastus, oli se 200kg kevyempi tai raskaampi. Tehonlisäyshän nimenomaan vaikuttaa auton huippunopeuteen, ellet kasvata saman verran ilmavastuskerrointa.
                  Sori offtopik.


                  Mut jos asiaankin, niin saahan noihin ns. maltillisviritteisiin isoihin vapareihin jonkun verran lastulla lisää. Ei tietenkään yhtä ystävällisesti ku ahdettuihin. :)

                  Comment


                  • #10
                    Eiköhän kuitenkin ylä/alamäki muuta nopeutta, suoralla ko. voimavektori on nolla.

                    Comment


                    • #11
                      Kun olivat tuoneet minun ässää ajamalla Saksasta (en itse ollut mukana), niin auto oli kelannut baanalla 260 mittariin, eli mittarivirhe huomioiden aika lailla sen 250-255. Silloin oli jo tuo MTM-lastu. Tuolloin kone tosin söi jo rutkasti öljyä ja katit melkein umpitukkeessa... Kone ja koneen hengitys kunnossa, optimiolosuhteet jne. ei pitäisi 270-280 mittarilukemana olla ihan mahdotonta, mutta kauan siinä varmaan saa polkimella seistä ennen kuin noihin vauhteihin pääsee. Pitäisi päästä joskus kokeilemaan, niin ei tarvitsisi arvailla...

                      Porkkis voinee arvioida mihin tuo pystyisi, tai ehkä joku on jo kokeillut?

                      Minä olen samaa mieltä tuosta, että paino vaikuttaa kiihtyvyyteen, eikä huippunopeuteen, paitsi ylä-/alamäessä. Ilmanvastus ja muut kitkat siinä eniten vastaan hangoittelevat.

                      Comment


                        #12
                        Mä polkaisin omaani gps-nopeudeksi Saksan reissulla 259, mittarilukema oli jotain 270++.

                        Ja hoff4:lle tiedoksi, auton painolla ei ole mitään vaikutusta sen huippunopeuteen. Kulku loppuu siihen, kun teho ei riitä ylittämään kulkuvastuksia ja niihin taas ei painolla ole mitään vaikutusta, pl. marginaalinen ero vierinvastuksessa. Eli 25% laihdutus ei tuo yhtään lisää vauhtia, mutta kiihtyvyyttä se parantaa tietenkin.

                        Mailin vedoissa kiihtyvyydellä on osuutensa, kun matkaa ei ole käytettävissä rajattomasti, mutta taitaa niissäkin ero olla lähinnä teoreettinen samantehoisten autojen kesken. Raaka voima rulettaa, kun työnnetään päin ilmanvastusta.

                        Comment


                          #13
                          Kiitos tiedoksiannosta.
                          Pakulla kurnuttelin tänään reilut 1000kg romua kyydissä. Huiput 110 mittarin mukaan motarilla lappu lattiassa, tyhjänä kelaa 135 mittariin...

                          Comment


                            #14
                            Otitko huomioon, että motari ei välttämättä ole tasainen ja huippunopeuden saavuttaminen tuolla massanlisäyksellä ja pakettiauton varsin rajallisella tehoreservillä voi vaatia huomattavan pitkän matkan?

                            Eniveis, keskustellaanpa tästä lastuasiasta nyt tässä ketjussa.

                            Comment


                              #15
                              Puhumattakaan siitä, että satasen vauhdeissa ilmanvastus ei ole vielä niin merkittävässä osassa kuin niissä 250km/h vauhdeissa, missä tässä threadissä oli kysymys.

                              Comment


                                #16
                                Ja hoff4:lle tiedoksi, auton painolla ei ole mitään vaikutusta sen huippunopeuteen.
                                Ihan vaan tuohon totesin oman kokemukseni asiasta. Ei herneitä... =)

                                Comment


                                  #17
                                  Tonni romua kyytiin, keula pystyyn ja mitä tapahtuu ilmanvastukselle?

                                  Niin tai näin, niin tuo testi ei vielä riitä vakuuttamaan, ainakaan mua, fysiikan lakien murtumisesta.

                                  Eikä herneitä tästäkään ;=).

                                  Comment


                                    #18
                                    Tässä threadissa esitetyt spekulaatiot voidaan helposti todistaa paikkansa pitäviksi tai ei-paikkansapitäviksi dynamometrimittauksella. Juhanic käy normaalissa tehonmittauksessa ja mikäli teho ylittää merkittävästi 280hv on syytä epäillä että koneelle on tehty jotain.

                                    Hoff4lle rakennetaan sellainen setuppi, että laitetaan paku dynoon ja rulliin vakiovastus. Sitten vetämään ensin ilman taakkaa ja sen jälkeen taakan kanssa. Saadaan poistettua ilmanvastuksen vaikutus yhtälöstä niin pystytään helpommin havaitsemaan massan vaikutus. Jos renkaiden ilmanpainetta ei taakan lisäystä vastaavasti koroteta, sieltä varmasti vierintävastuksen lisääntymisen kautta jonkinlainen vaikutus löytyy.

                                    Comment


                                      #19
                                      Sillälailla! Nyt lähti sitten touhu "snadisti" sivuraiteille. Ellen kokemusperäisesti ole samaa mieltä ylläpidon kanssa niin touhu karkaa justiinsa lapasesta. Parempi kai olla kokonaan kommentoimatta. :(

                                      Ps. Ko. paku on etuvetoinen ja romut oli ruumassa.

                                      Comment


                                        #20
                                        Jos omat kokeellisesti saavutetut tulokset ei täsmää teorian kanssa niin kokeen toteutuksessa on tehty jotain väärin tai jätetty jotain huomioimatta.

                                        Ihan perus fysiikkaahan tämä on.

                                        Comment


                                          #21
                                          Fysiikan lakeja ei vaan pers tuntumalla voi kumota:) Lisääntynyt kitka tuon nopeus eron takana. 1000kg lisä tuo jo kitkaa laakereihin ja renkaan ja tienpinnan väliin aikalailla. 100kg tai 200kg ei vielä niinkään tunnu esim. 1500kg auton huippunopeudessa, toki sen saavuttaminen kestää hetken pidempään.

                                          Comment


                                            #22
                                            Vierintävastus on lähes täysin vakio vastus, joka ei juurikaan muutu nopeuden mukaan. Normaalin henkilöauton ilmanvastus kasvaa vierintävastuksen suuruiseksi jo 80-90 km/h paikkeilla. Tämä tarkoittaa sitä, että siellä 250km/h nopeudessa se ilmanvastus on vaatimattomasti kertaa 7,5-9 vierintävastuksen verran. Jos nyt tiputat auton painoa 20%, urssin tapauksessa sen reilu 300kg, niin se vaikuttaa auton kulkua vastustaviin voimiin 2,5%. Tällä 2,5% vastusten vähennyksellä saadaan n. 1,6% lisää huippunopeutta.

                                            Pakettiauton tapauksessa ollaan nopeusalueella, missä pakettiautonkin ilmanvastuskertoimella vierintävastus on kolmannes ilmanvastuksesta. Jos tätä vierintävastusta kasvatetaan vaatimattomat 50% (1000kg), niin se jo vaikuttaa huippunopeuteen. Tee sama 180km/h tyhjänä kulkevalla pakulla ja huippunopeus ei tipu kymmentä kilsaakaan.

                                            Comment


                                              #23
                                              Alkuperäinen kirjoittaja VilleP Näytä viesti
                                              Fysiikan lakeja ei vaan pers tuntumalla voi kumota:) Lisääntynyt kitka tuon nopeus eron takana. 1000kg lisä tuo jo kitkaa laakereihin ja renkaan ja tienpinnan väliin aikalailla. 100kg tai 200kg ei vielä niinkään tunnu esim. 1500kg auton huippunopeudessa, toki sen saavuttaminen kestää hetken pidempään.
                                              Kitka ei kasva massan kasvaessa, ainoastaan liikkeelle saamiseen tarvittavan voiman määrä kasvaa. Renkaan vieriessä vierintävastus -tai vierintäkitka- kasvaa massan kasvaessa, ellei sitä kompensoida renkaan ilmanpainetta lisäämällä. Renkaiden vierintävastuksella on suurempi rooli alle 100 km/h nopeuksissa, jonka jälkeen ilmanvastus kasvaa merkittävämmäksi vastukseksi. Renkaiden vierintävastus kun on ~sama nopeudesta riippumatta.

                                              Siinähän se Miikka jo asian selittikin. Ottais silmän käteen jne...
                                              Viimeksi muokannut jannekk; 19.8.2011, 21:05. Perustelu: Puusilmä

                                              Comment


                                              • #24
                                                Tarkennusta:Kappaleille on olemassa sekä lepokitka että liikekitka. Lepokitka pyrkii vastustamaan liikkeelle lähtöä ja liikekitka pyrkii pysäyttämään jo alkaneen liikkeen. Lepokitka vaikuttaa siis kappaleen nopeuden ollessa nolla ja liikekitka vaikuttaa, kun kappaleella on jokin liikenopeus. Lepokitka on yleensä suurempi kuin kappaleen liikekitka. [1] Tunnetaan tapauksia, joissa liikekitka on suurempi kuin lepokitka.[2]

                                                Comment


                                                  #25
                                                  Kitka ei kasva massan kasvaessa
                                                  Vaikuttaahan se, mitä kovemmin kappaleita painetaan toisiaan vasten(tässä tapauksessa massaa lisätään), sitä kovempi kitka. Lainaus jostain koulu fysiikan jutusta:

                                                  Kitka syntyy kahden pinnan välisestä hankauksesta. Sitä esiintyy, koska mikään pinta ei ole
                                                  täysin sileä. Pintojen vähäisimmätkin karkeudet takertuvat toisiin niiden puristuessa yhteen. Mitä
                                                  karheampia pinnat ovat, sitä enemmän on kitkaa. Pinnan laadun lisäksi kappaleen massa
                                                  vaikuttaa kitkan suuruuteen, sen sijaan hankaavien pintojen koolla ei ole merkitystä kitkan suuruuteen.Ajoneuvojen renkaissa vierinvastus syntyy renkaan muodonmuutoksiin kuluvasta energiasta. Renkaiden muodonmuutosten voimakkuuteen vaikuttaa renkaiden ilmanpaine, lämpötila ja kuormitus.
                                                  Ja vikipediasta aiheesta noin niinkuin yleisesti:

                                                  Kitkaa voidaan myös optimoida, kuten autojen renkaissa. Pyörivällä kappaleella on kosketuspinnassa lepokitka. Jos auto jarruttaa niin, että renkaiden pyörimisliike loppuu tai auto joutuu sivuluisuun, renkaiden ja tienpinnan välinen kitka pienenee kitka muutuessa liukukitkaksi, jolloin auton ohjattavuus voi kadota. Tähän ongelmaan on kehitetty lukkiutumattomia jarruja (ABS), luistonestojärjestelmiä ja ESP-ajovakautusjärjestelmiä. Ajoneuvojen renkaissa vierinvastus syntyy renkaan muodonmuutoksiin kuluvasta energiasta. Renkaiden muodonmuutosten voimakkuuteen vaikuttaa renkaiden ilmanpaine, lämpötila ja kuormitus.
                                                  Viimeksi muokannut VilleP; 20.8.2011, 14:12.

                                                  Comment


                                                  • #26
                                                    Kyllä haluaisin vielä lisätä, että nuo teidän antamat arvot ovat normaalitapauksia. Mutta kitkojen teoria on erittäin monimutkainen. Esim. , jos rengasta pyöritetään nopeasti, alkaa pyörässä värähtely, joka voi paljonkin vaikuttaa vierintävastukseen. Kyllä yleisesti puhutaan seuraavasti: vierintävstukseen vaikuttavat auton kuorma, kovat nopeudet tai rengaspaineet. Vierintävastus ei siis enää ole lineaarinen kovilla nopeuksilla, mutta on kuitenkin pieni verrattuna ilmanvastukseen. Vielä asfaltin joustaminen tai pyörän sutiminen voivat jarruttaa menoa. Vierintävastus on periaatteessa aina kokeellinen arvo.
                                                    Itse kitkassa sama juttu, normikaava, Coulombin kitkalaki, pätee vain pienille nopeuksille .

                                                    Comment


                                                      #27
                                                      Alkuperäinen kirjoittaja Mr.Crossfire Näytä viesti
                                                      Tässä threadissa esitetyt spekulaatiot voidaan helposti todistaa paikkansa pitäviksi tai ei-paikkansapitäviksi dynamometrimittauksella. Juhanic käy normaalissa tehonmittauksessa ja mikäli teho ylittää merkittävästi 280hv on syytä epäillä että koneelle on tehty jotain.

                                                      Hoff4lle rakennetaan sellainen setuppi, että laitetaan paku dynoon ja rulliin vakiovastus. Sitten vetämään ensin ilman taakkaa ja sen jälkeen taakan kanssa. Saadaan poistettua ilmanvastuksen vaikutus yhtälöstä niin pystytään helpommin havaitsemaan massan vaikutus. Jos renkaiden ilmanpainetta ei taakan lisäystä vastaavasti koroteta, sieltä varmasti vierintävastuksen lisääntymisen kautta jonkinlainen vaikutus löytyy.
                                                      Eikö tässä nyt ole paras tapa todeta massan vaikutus?

                                                      Dynoon vaan paku ja nopeudet ulos tyhjänä ja tonnin mälli päällä. Siitähän se tulee. Turha hoff4n on alkaa marttyyri linjalle, kun ei oma mielipide saakkaan kannatusta.

                                                      Comment


                                                        #28
                                                        Heh, otsikon aiheeseen varmaankin fysiikan proffalta sais kelpo vastauksen :)
                                                        Kovasti täällä on mielipiteitä ja sitä vähemmän perusteluita. Kouluaika itselläkin sen verran kaukana, ettei muista/osaa perustella oikein. Tyydyn siis esittämään mielipiteeni ;)

                                                        Teoriassa massa ei vaikuta auton huippunopeuteen. Erityisesti jos huomioidaan vain ilmanvastus. Samat tehot, mutta eri painot = painavampi saavuttaa saman huippunopeuden hitaammin. Mutta, huomioiden massan vaikutus vierintävastuksen kautta huippunopeuteen, painavammalla tuo huippunopeus on pienempi.

                                                        Ja kuten jo mainittu, mitä suuremmaksi nopeus kasvaa, sitä suurempi vaikutus ilmanvastuksella on (ja kitkojen ym. muiden tekijöiden vaikutus vähenee suhteessa ilmanvastukseen).

                                                        Käytännössä havaittavat erot (huippunopeudessa) riippuvat pääosin massoista ja tehoista ja ajetusta tiestä. Esimerkiksi kuten alla mainittu lainaus (viitaten PPs. kohtaan; kiitos siitä + pari lainaamatonta, jotka tarkensivat lisää). Eli riippuen tilanteesta eroa ei voi havaita käytännössä (400 pollea vs. 100kg ero) taikka se on todella selkeä (100 pollea vs. 1000kg ero).

                                                        Ja tarvitaan muuten %¤# pitkä tie....



                                                        Ps. "Jos omat kokeellisesti saavutetut tulokset ei täsmää teorian kanssa niin kokeen toteutuksessa on tehty jotain väärin tai jätetty jotain huomioimatta."
                                                        -kuten että teoria / olettamus sekin voi olla väärä. Kokeillahan myös pyritään todistamaan oletettu teoria oikeaksi. Tiedemiesjannut tätä tekevät jatkuvasti, eikä se teoria ole aina kuten he aluksi luulivat.

                                                        PPs. "Fysiikan lakeja ei vaan pers tuntumalla voi kumota:) Lisääntynyt kitka tuon nopeus eron takana. 1000kg lisä tuo jo kitkaa laakereihin ja renkaan ja tienpinnan väliin aikalailla. 100kg tai 200kg ei vielä niinkään tunnu esim. 1500kg auton huippunopeudessa, toki sen saavuttaminen kestää hetken pidempään."
                                                        -Ihan hyvin haettu (lisävastus)
                                                        Viimeksi muokannut marco; 22.8.2011, 07:56.

                                                        Comment


                                                        • #29
                                                          Entäs itkat lasissa ja etupelleissä. ne pitää ottaa huomioon myös, kun karhentavat pintaa. Vahahattu/rasvattu auto kulkee kovempaa? =)

                                                          Comment


                                                            #30
                                                            Raesadevaurioinen auto kulkis täysinpää, vrt. golfpallo.

                                                            Comment

                                                            Working...
                                                            X