banner  

Palaa takaisin   Audifinns > Yleiset > Muu tekniikka
Audiclub.fi etusivulle forum

Muu tekniikka Kaikki autoihin liittymätön tekninen keskustelu. esim. rakentaminen, kodinkoneet, jne.

Vastaa
 
Työkalut Display Modes
salonenm salonenm ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Sensei
ACF jäsen
Admin

  #501  
Vanha 05.01.2016, 17:48

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja mausi Näytä viesti
Eniten mietityttää painovoimaisen tuloilman kylmyys. Ei oikein voi tukkia kaikkia röörejä, kun sitten vetää nurkista.
Millaiset tuloröörit? Noihin on olemassa lämmittimiä.
Ipsi Ipsi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #502  
Vanha 08.01.2016, 21:32

Meillä on yläpohjassa 500 mm eristettä. 100 levyvillaa ja 400 puhallusta. Tallissa on 250 levyvillaa. Vähän menee mutulle, mutta tallissa ei lämpö pysy lähellekään niin hyvin kuin talossa. Toki se, että tallissa on seinissä 200 ja talossa 250 milliä villaa, vaikuttaa. En kyllä usko, että nuo seinän eristeen erot olisi kovin merkittävät. Lämpö menee ylös ja sieltä se sitten kai karkaakin?
arto s arto s ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2014
ACF jäsen
Moderaattori

  #503  
Vanha 08.01.2016, 23:37

Yläpohjasta se karkaa, jos ei jostain pääse helpommin. Sanoisin, että 200 mm on melko maltillinen määrä. Lämmön talteen ottava järjestemä olisi varmaan ns. paras, mutta kyllä sekin rahaa maksaa.
mhaanpaa mhaanpaa ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #504  
Vanha 09.01.2016, 22:50

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Kuukkeli Näytä viesti
Joo, kyllä sitä yläpohjan lisäeristystä olen ajatellut ihan vakavissaan,
mutta kun yksi tuttu rakennusalan inssikin heitti, että se on vähän semmonen uskonasia, että paljon se auttaa..20cm tuolla on nyt käsittääkseni eristettä.
Sen verran sitä taidettiin yleensä 70-luvulla tämmösiin laittaa.
Onko kellään heittää mitään faktaa tai prosenttiarvioita, että mitä se lisäeristys voisi säästää oikeasti?
Oletko käynyt yläpohjassa katsomassa eristeitä?

-71 rakennettu okt, rak.kuvien mukaan yläpohjassa 150 mm villaa, mutta todellisuudessa paikoittain paljaana, ei ollenkaan eristettä.

Kannattaa käydä itse tutkailemassa tilanne.

Ja jos haluaa säästää, niin puhallusvillaa voi itsekin puhaltaa, koneen saa vuokrattua. Muistaa kuitenkin räystäille ilmanohjainpahvit laittaa, ettei puhalla yläpohjan tuuletusta umpeen.
To87 To87 ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #505  
Vanha 10.01.2016, 10:30

Oman tallin yläpohjan puhaltelin isän kanssa, ihan mukavaa puuhaa suodatin vain naaman eteen. Joku noin 44m2 alueelle 250-300mm tuli puhallus villaa. Yksinkin pystyy tekeen mutta kahdestaa menee jo nopeasti, puhallin vuokra oli ilmainen tällä kauppiaalla.
mausi mausi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #506  
Vanha 11.01.2016, 10:26

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja salonenm Näytä viesti
Millaiset tuloröörit? Noihin on olemassa lämmittimiä.
Löytyi kivasti useampi käytetty Mobair 2020 yhdeltä remppaukolta, niin ostin ne pois. Nyt pitäisi tuloilmapuolikin olla kuosissa.

Meillä kävi niin, että kodinhoitohuoneen (jakotukki khh:ssa) ja keittiön väliset vesiputket jäätyivät, kun pakkanen kiristyi päälle -20 asteeseen. Näytti olevan vanha vika, kun edellisen omistajan putkiviritelmiä (lämpöä annettu...) löytyi jakotukista juurikin jäätyneiden putkien kohdilta. Putket menevät alapohjassa (maanvarainen laatta) jotenkin niin, että saavat kylmää. Kaipa se on sitten joko laitettava lämpökaapeli tai vedettävä putket uudelleen. Olisi kyllä voinut asiasta kertoa, kun kyselin vielä ennen kauppoja jäätymisestä. Reilukerholainen.
Kuukkeli Kuukkeli ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #507  
Vanha 11.01.2016, 12:28

"Oletko käynyt yläpohjassa katsomassa eristeitä?

-71 rakennettu okt, rak.kuvien mukaan yläpohjassa 150 mm villaa, mutta todellisuudessa paikoittain paljaana, ei ollenkaan eristettä.

Kannattaa käydä itse tutkailemassa tilanne.

Ja jos haluaa säästää, niin puhallusvillaa voi itsekin puhaltaa, koneen saa vuokrattua. Muistaa kuitenkin räystäille ilmanohjainpahvit laittaa, ettei puhalla yläpohjan tuuletusta umpeen."

Enpä oo käynyt katsomassa kun en oikein tiedä, että miten tuonne katsoisi :)
Onko se noita yläosan verhouslautoja revittävä pois kun mistä sinne muuten näkee?
Mitään luukkuja ei katossa ole.
Otto. Otto. ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #508  
Vanha 11.01.2016, 12:34

Pistosaha kouraan ja päätykolmiosta tai räystäsaluslaudoituksesta läpi, jos ei luukkua ole. Pari laudanpätkää, terassiruuveja sekä kaksi lehtisaranaa ja luukku on valmis.

Yläpohjaan kannattaa ilman muuta laittaa lisäeristystä, jos sitä ei ole kuin 150mm.
Kuukkeli Kuukkeli ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #509  
Vanha 12.01.2016, 12:49

Jep, päätykolmiota ei ole kun tasakattotalo eli tuosta ylälaudoituksesta se oli läpi mentävä.
Kuvien mukaan siellä on siis 200mm eristettä. Tyhjää tilaa siellä on niin vähän, että ei sinne sovi edes ryömimään, käsittääkseni 20cm eristeen ja ulkokaton välissä. Kai siitä luukusta jotain näkee jos semmosen tekee tai sitten ei :)
LauriJT LauriJT ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #510  
Vanha 05.05.2016, 20:41

Alkoi kiinnostamaan aurinkokeräinjärjestelmä pellettikattilan rinnalle hoitamaan kesäajan lämmityksen. Tuntuu hölmöltä lämmittää pelkkää käyttövettä pelletillä kesällä. Ajattelin että lopullinen järjestelmä toimisi niin että pellettikattila ja aurinkokeräimet yhdessä hoitaisivat lämmöntuoton, niin että pellettikattilan voisi keväällä sammuttaa kokonaan. Varaajasta hoituisi sitten kahden lattialämmityspiirin (talo ja talli) lämmönjakelu lämpötilaohjauksella ja erillään, sekä lämpimän käyttöveden tuotto. Kesällähän lattiassa kiertää vesi käytännössä ilman lämmitystä joten kuorma olisi pieni.

Kerääjiä näkyy olevan tyhjiöputkena ja tasokeräimenä. Tallin katolla kyllä tilaa piisaa molemmille malleille, mutta kummanlaiset on parempi valinta? Katto on suht jyrkkä, noin ehkä 30 astetta ja sinne paistaa aurinko lähes koko päivän jo maalis-huhtikuussa. Jos oikein ymmärsin niin tyhjiöputket tuottaisi pitemmän ajan vuotta lämmintä, mutta tasokeräin olisi tehokkaampi?

Olemassa olevaa järjestelmää joutuisi kattilahuoneessa muokkaamaan (tallirakennuksessa), lisäämään varaajan tai kaksi, vetämään putket katolle ja asentamaan keräimet. Toki sijoitus on kertapaukkuna iso, käytönaikaiset kulut pienenisi. Maalämpöön en haluaisi lähteä sillä sen perustuskustannus on jo aivan posketon. Täysin poissuljettu se ei tosin ole.
Lipponen Lipponen ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #511  
Vanha 05.05.2016, 22:46

Oletkos vesi-ilmalämpöpumppua harkinnut?

Itse hieman sellaista kaavaillut puukattilan kaveriksi. Eli kyseessä on ilmalämpöpumppu jossa lämpö luovutetaan varaajaan eikä puhalleta huoneilmaan.
LauriJT LauriJT ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #512  
Vanha 06.05.2016, 06:13

Saakohan sellainen käyttöveden riittävän lämpimäksi? Ja meillä tosiaan on kaikki laitteet erillisessä tallirakennuksessa, niin se ei saa huoneilmasta sitä lämpöä ja tekee hankalaksi luultavasti sen lämpölinjan asennuksen.
hopsis hopsis ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2017
ACF jäsen

  #513  
Vanha 06.05.2016, 08:16

Pitääkö tällaista maalämpöjärjestelmää jotenkin joskus huoltaa? 3,5 vuotta se nyt on tuolla kellarissa hurissut. Murreeee?
Otto. Otto. ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #514  
Vanha 06.05.2016, 09:26

Ohjekirjan mukaisesti tarkastukset vuosittain. Korjaukset tarpeen mukaan. Mulla piti lisätä liuosta maapiiriin, kun oli päässyt vajaantumaan vuosi sitten.
hopsis hopsis ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2017
ACF jäsen

  #515  
Vanha 07.05.2016, 12:24

Tulihan tässä kuunvaihteessa taas yksi puolivuotiskausi maalämpöä täyteen. Olen ihan exceliin laskenut käyttötuneja ja kulutuksia aina marras-huhtikuu väliltä.

Näyttäisi olevan 3½ vuoden keskiarvo lämmityslaskulle tällä hetkellä 86€/kk. Pidän sitä edelleen erittäin hyväksyttävänä hintana vanhalle isolle talolle ja käyttöveden lämmitykselle. Carunan korotukset tuohon tulee jatkossa tekemään toki ~10-15% korotuksen.
Ipsi Ipsi ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #516  
Vanha 07.05.2016, 14:29

Mä mietin meille lisäyksenä aurinkokeräimiä kun varaajassa on siihen mahdollisuus. Kolme yksikköä asennuksineen tällä hetkellä kai jotain 2500€. Jos sillä saa vuodessa 250€ säästöä sähkölaskuun (minä arvelen, että tuo on kyllä varsin optimistinen arvio), niin takaisinmaksuaika olisi 10 vuotta. Kestääkö se paketti huoltamatta sen ajan? Ja saahan tuolla 2,5 kiloeurolla ostettua aika paljon sähköä. Puitakin kun polttelee kesälläkin, niin ei juuri nyt ole aikeissa noita keräimiä toteuttaa.
LauriJT LauriJT ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #517  
Vanha 08.05.2016, 08:01

Minä ajattelen sen mieluummin, niin että kertapanostuksella saisi käytönaikaiset vuosittaiset lämmityskulut huomattavasti pienemmiksi. Tuo pellettisiilon täyttö on kuitenkin 1300-1400€ per vuosi. Laskin itsekin että noin kymmenen vuotta sen maksuaika olisi. Puuta olisi kyllä mitä polttaa vaikka ja kuin paljon, mutta nykyinen kattila ei siihen pysty.

Lämmitykseen palaa siis noin 120€/kk, joskin kuuden tonnin siilosta 4 tonnia palaa talven kylmimpien kuukausien aikana. Mutta ne pari tonnia jos jää palamatta kevät-syksy välillä ilmaisen energian ansiosta niin on se iso vuosittainen säästö euroissa. Lisäksi pääsee helpommin valitsemaan edullisimman hetken vuodesta siilon täyttöön.

Varaaja tuohon melkein joutuu hankkimaan jokatapauksessa. Pellettikattilan vesitilavuus on melko onneton ja kun sen kautta lämmitetään paljon lattiaa ja käyttövesi, kattilassa pöhisee sitten tuli käytännössä jatkuvasti.

Viimeksi muokannut LauriJT 08.05.2016 09:35
Joukahainen Joukahainen ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #518  
Vanha 08.05.2016, 08:02

Hopsis ja Otto.
Ei tarvitse huoltoja jos järjestelmä on kasattu ammattitaidolla. Pitävät liitokset ja oikein ilmattu, puhtailla nesteillä oikein täytetty, sihdit tarkastettu.
Mikäli näin, ei järjestelmästä katoa nesteitä eikä sinne kerry ilmaa. käytännössä ainoa huoltotoimi on silmämääräinen tarkastus, paineiden tarkistus mittareista ja paisunta-astian (maaliuospiiri) nestepinnan tarkistus. Jos paineet laskeneet tai liuospiiriin pitää lisätä nesteitä on siellä vuoto, neste ei haihdu suljetusta järjestelmästä ja paineet katoa ilman vuotoa.
Murre Murre ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #519  
Vanha 16.05.2016, 21:48

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Joukahainen Näytä viesti
Hopsis ja Otto.
Ei tarvitse huoltoja jos järjestelmä on kasattu ammattitaidolla. Pitävät liitokset ja oikein ilmattu, puhtailla nesteillä oikein täytetty, sihdit tarkastettu.
Mikäli näin, ei järjestelmästä katoa nesteitä eikä sinne kerry ilmaa. käytännössä ainoa huoltotoimi on silmämääräinen tarkastus, paineiden tarkistus mittareista ja paisunta-astian (maaliuospiiri) nestepinnan tarkistus. Jos paineet laskeneet tai liuospiiriin pitää lisätä nesteitä on siellä vuoto, neste ei haihdu suljetusta järjestelmästä ja paineet katoa ilman vuotoa.
Ensiöpiirin, eli lämmönkeruupiirin sihtiä suosittelen tarkastamaan ja puhdistamaan kahden ensimmäisen vuodena aikana. Oli se järjestelmä sitten kuinka hyvin tahansa kasattu. Putkiin pääsee asennuksessa lähes joka kerta leikkuu jätteitä, hiekkaa yms sinne kuulumattomia epäpuhtauksia. Näin ainakin lähes joka huoltokohteessa on tullut yllätyksiä, tai ei ne enään ole yllätyksiä.

Ammattitaitoinen asentaja ei asenna niitä helkatin läpikuultavia vuotavia taso-astioita ensiöpiiriin, vaan sinne asennetaan oikein mitoitettu KALVOPAISUNTA-ASTIA. Jonka esipaine mitataan, sekä asetetaan oikeaksi verkostopaineeseen nähden. Sama koskee automaattia ilmanpoistoventtiileitä ja niiden asennukseen liittyviä asioita.

Useimmiten tuollainen maalämpöpumpun kompressorikoneikko EI OLE hermeettinen järjestelmä, vaan putkiin on asennettu nykyään lähes aina huoltoventtiilit, jotka sisältävät neulaventtiilin.
Neulaventtiilin tiivistemateriaali kovettuu aikanaan ja alkaa vuotamaan. Samoin käy "sokeiden" korkkien kumitiivisteille, jos sellaisia on asennettu. Tästä johtuu vuoto, joka heikentää lämpökerrointa. Sekä kasvattaa käämien lämpötilaa yms jne..

Huoltakaa niitä vehkeitä, ei ne ole huoltovapaita laitteita, vaikka niin väitetään..

Viimeksi muokannut Murre 16.05.2016 21:59
peiponen peiponen on kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #520  
Vanha 21.08.2016, 21:10

Uusi OKT jossa vesikiertoinen lattialämmitys kahdella jakotukilla, toinen märkätiloille ja toinen sitten muille asuintiloille. Ei huonekohtaisia termostaatteja.

Vaiheessa 1 lämmönlähteenä toimii Jäspi Tehowatti sähkökattila jossa ulkolämpötila-anturiohjaus. Vaiheessa 2 lämmönlähteeksi vaihtuu todennäköisesti maalämpö joka tulee autotalliin ja järjestelmään tulee kolmas lattialämmitysjakotukki eli se autotalli. Rakennusten välillä on lämpökanava.

Nyt olisi aika toteuttaa tämä vaihe 1 käytännön tasolla. En ole koskaan tällaisen järjestelmän kanssa pelannut joten aika uunona kyselen. Ilmeisesti yksi vaihtoehto olisi ajaa tuota märkätilojen lämpimämpää jakotukkia suoraan Jäspin ohjauksella ja tehdä viileämpää jakotukkia varten shunttaus jota ohjataan vaikka Oumanin säätimellä? Toinen vaihtoehto kai on ohjata molempia tukkeja Ouman EH-800 säätimellä johon on ostettu EXP-800 lisäpaketti toisen jakotukin ohjaamista varten? Onko muita järkeviä vaihtoehtoja?

Mikä vaihtoehto tukisi parhaiten sitä että Jäspi vaihtuu myöhemmin maalämpöön?

Viimeksi muokannut peiponen 22.08.2016 09:49
Hervast Hervast ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #521  
Vanha 22.08.2016, 11:55

Äkkiseltään kuulostais fiksuimmalta omat shuntit ja jos ohjaus onnistuu yhdellä Oumannilla, niin siihen sitten lisäpalikka. Tiiä sitten että toimisko märkätilojen lämmönsäätö ihan manuaalisestikin tai jollain yksinkertaisemmalla termostaatilla (lattialämmityspiirin tyyppisellä?) kun uudesta, todennäköisesti vähän energiaa hukkaavasta talosta on kuitenkin kysymys ?
Tolkkju Tolkkju ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #522  
Vanha 22.08.2016, 17:29

Automixin isompi säädin on aika fiksu ja ohjaa kahta shunttia.
samza samza ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #523  
Vanha 23.08.2016, 08:17

tehowatissa/ecowatissa on muistaakseni suoraan mahdollisuus kahden piirin ohjaukseen?
peiponen peiponen on kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #524  
Vanha 23.08.2016, 09:40

Kiitos vastauksista. Hervastin ensin mainitsemalla tavalla joutuisin ilmeisesti ostamaan Oumaniin lisäkortin, 2 kiertovesipumppua, 2 kolmitieventtiiliä ja 2 säädinmoottoria. Tämä olisi tietysti viisaampi tapa, mutta antaako konkreettista etua investoituun lisärahaan nähden?

Nyt olen kallistumassa siihen vaihtoehtoon että Jäspi työntää ulkolämpötilaohjattuna vettä märkätiloihin ja siitä laimennetaan muihin tiloihin Oumanilla, jolloin lisähankintoina tarvitaan yksi kiertovesipumppu, yksi kolmitieventtiili ja yksi säätömoottori. Jäspissä on tosiaan siis automatiikka ja kiertovesipumppu yhden lämmityspiirin ajamista varten.


Lainaus:
Automixin isompi säädin on aika fiksu ja ohjaa kahta shunttia
Automixista näyttäisi uupuvan tietoverkkoliitäntä eikä hinta eroa oleellisesti Oumanista. Automixia voin kyllä harkita jos jostain selviäisi että se on oleellisesti parempi kuin Ouman :)

Lainaus:
tehowatissa/ecowatissa on muistaakseni suoraan mahdollisuus kahden piirin ohjaukseen?
Pikaisen selvityksen perusteella Ecowatissa kyllä, Tehowatissa ei.
Hervast Hervast ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #525  
Vanha 23.08.2016, 10:49

Putkarilla, joka kävi laatimassa tämän mörskän pannuhuoneen putket, on talossaan mlp:n perässä erittäin pelkistetty lattialämmitysjärjestelmä, jossa koko talo on yhden kierron perässä ja linjat säädetty pelkillä kuristuksilla virtausmittareiden avulla. Sanoi että märkätilat ovat viileitä lattioiltaan, mutta se on enempi mukavuuskysymys kuin varsinainen ongelma. Systeeminhän voi rakentaa alkujaan yksinkertaiseksi, mutta varaukset kannattaa ehdottomasti jättää, jotta saa myöhemmin parannettua märkätilojen lattianlämpöjen säädettävyyttä jos ongelmia ilmenee.

Itselläni on talon jakotukit EH-80 säädön perässä joka säätelee lähteviä lämpöjä ulkolämmön mukaan välillä 25-40 astetta ja huonekohtaiset termostaatit sitten säätelevät huoneiden lämpötiloja. Märkätiloissa on kuristussäätö, joten kesäaikaan lattiat tuntuvat viileiltä. Toki kun talokin on 70 luvun lopulta, niin huippumukavuuteen lie turha pyrkiä, senverran varmaan lämpöä hukkaantuu alapohjaan. Otin remontissa kylppärin lattian auki viemäriasennuksen takia ja nyt alapohjassa on nykyaikainen määrä eristettä ja järkevän paksuinen valulaatta. Se tuntuu lämpenevän suihkussa käydessäkin ihan kohtuuajassa miellyttävän lämpimäksi.

Itse mietin näitä asioita ihan maallikkopohjalta, mut semmoinenkin ajatus tuli mieleen, että jos suihkuhuoneen lattian pitää mukavuuslämmössä (35+ C?) vuoden läpeensä, niin sen luulisi nostavan huoneen lämpötilaakin turhan korkeaksi varsinkin kesäaikaan ?
välkky välkky ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #526  
Vanha 23.08.2016, 14:42

Meillä täysin samanlainen säätö kuin Hervastilla. Huoneissa huonekohtaiset termostaatit käytännössä koko ajan samassa asennossa mitä niitä nyt tulee kerran pari vuodessa "herkisteltyä". Kosteissa tiloissa ja vessassa kuristussäätö. EH-80 säädetty niin että kesällä minimilämpö 25 C ja talvella lämpö seilaa ulkolämmön mukaan 25...35 C välillä. Vaikka kesällä märkätiloissa tuo 25 C ei lattia tunnu jalkaan kylmältä...
demons demons ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #527  
Vanha 26.09.2016, 10:26

Onkos kellään käytössä puu-uunia johon ympätty veden lämmitys? Itsellä olisi uunin uusiminen edessä ja kun kuitenkin syys-toukokuu uuni on lämmin, niin tuntuisi järkevältä lämmittää vettä uunin lämmön avulla kuin mitä öljyllä niinq nykyisin. Talossa on vesikiertoinen patterointi sekä osassa taloa myös vesikiertoinen lattialämmitys. Ja öljylämmityksestä tulikin mieleen että pitäisi taas kerran kattila puhdistaa, edellisestä kerrasta pari vuotta jo aikaa ja olen laiskuuttani sitä lykännyt, mielessä kukkuu vaan niin ilkeästi "1mm karstaa palotilassa nostaa kulutusta 10%".
Hervast Hervast ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #528  
Vanha 26.09.2016, 12:59

Kait se siirtyvä lämpöteho on noissa yhdistelmäratkaisuissa aika pieni ? Ex työkaveri joskus sanoi että oli asentanut leivinuunin päällihiekkaan kiepin kupariputkea ja sieltä oli kierto viereisen huoneen patteriin. Sanoi että kyllä sillä sai ainakin sen yhden huoneen pidettyä lämpimämpänä, mut antoi ymmärtää ettei enempään ollut tehoja.
arto s arto s ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2014
ACF jäsen
Moderaattori

  #529  
Vanha 26.09.2016, 13:36

Kaverille rakennettu myös ns. vesitakka. Jos ei muuta, tiputtaa muuta lämmitystarvetta. En ole tullut kulutuslukemia kyselleeksi.
välkky välkky ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #530  
Vanha 11.08.2017, 17:06

Ruvennut miettimään josko tuon nykyisen varaavan vesikiertoisen lattialämmityksen päivittäisi maalämpöön. Lämmitettävä pinta-ala vajaa 180 m2.

Tänään käytiin katselemassa paikallisilla pientalomessuilla taloja ja niissä aika monessa näytti olevan Niben pumppu. Kuuklettelun perusteella parhaaksi kehutaan tätä: http://www.nibe.fi/tuotteet/maalampopumput/nibe-f1255/ Tuossa kiinnitti huomiota mm. NIBE Smart Price Adaption koska pörssisähkö tuntuu olevan edelleen halvinta sähköä.

Mitä maalämpöpumppua suosittelisitte nykypäivänä?
hopsis hopsis ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2017
ACF jäsen

  #531  
Vanha 11.08.2017, 17:10

Thermia. Mitään mistään ymmärrä mutta semmoinen mun neuvottiin laittaan eikä ny ekan 5v aikaan oo tarvinnu tehdä yhtään mitään. Ei Nibekään lainkaan huono ole.
Fogata Fogata ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #532  
Vanha 11.08.2017, 17:30

Niben F1255 on täällä hurissut reilu 2.5 vuotta eikä ole ollut mitään ongelmia. Lämpiää talo (pinta-ala 147/178m2) ja talli (78/85m2). UpLink on kätevä apu niin ei tarvi asentaa sisälle erillistä ohjainta tai käydä aina pumpulla muuttamassa asetuksia.
välkky välkky ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #533  
Vanha 11.08.2017, 18:30

Kuka Mikolle Thermian asensi? Energiset Pirkanmaa?
hopsis hopsis ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

Vuoden kerholainen 2017
ACF jäsen

  #534  
Vanha 11.08.2017, 18:49

Taisi olla juu.
välkky välkky ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #535  
Vanha 16.11.2017, 21:34

Niben F1255-6 lämmittäny nyt reilun viikon noin 180 m2. Hyvin meni poraukset, asennukset yms. hommat ja kokonais sähkönkulutus näyttäisi putoavan alle puoleen.
kari.rautio kari.rautio ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille


  #536  
Vanha 17.11.2017, 03:26

ILMAISTA ENERGIAA LÄMMITYKSEEN JA JÄÄHDYTYKSEEN

Kaverini rakensi ok-talon veljensä kanssa, joka suunnittelee ja rakennuttaa taloja työkseen. Talo on rakennettu etelä-rinteeseen. Ilmanvaihtolaitteen tuloilma otetaan talon taakse rinteeseen upotetun putken kautta. Putki on asennettu edestakaisin eli U-muotoon. Pituus 40-50 m ja paksuus 25-30 cm. Talvella maa lämmittää tuloilmaa ja se laskee nollaan vasta, kun ulkona on -20 C. Kesällä maa taas viilentää tuloilmaa. Naapurin vastaavassa rinnetalossa oli kesällä max 30 astetta ja kaverillani 25.
samza samza ei ole kirjautuneena
Nimeä ei näytetä kirjautumattomille käyttäjille

ACF jäsen

  #537  
Vanha 17.11.2017, 16:02

Naapurilla on tuo maahan laitettu PILPIN ottoputkisto (kiertää puoli taloa n50m, anturoiden tasalla maassa) ollut nyt reilu 5 vuotta. Kai se jotenkin toimii.
Vastaa

Palaa takaisin   Audifinns > Yleiset > Muu tekniikka > Okt lämmitysjärjestelmän uusiminen?


Aktiivisia käyttäjiä katsomassa tätä aihetta: 1 (0 käyttäjää ja 1 vierasta)
 
Työkalut
Display Modes

Kirjoittamisen säännöt
Et voi aloittaa uusia aiheita
Et voi kirjoittaa viestejä
Et voi liittää liitetiedostoja
Et voi muokata viestejäsi

BB-koodi on Päällä
Hymiöt ovat Pois päältä
[IMG] koodi on Päällä
HTML koodi on Pois päältä


Samanlaisia aiheita
Aihe Aiheen aloittanut Aihealue Vastaukset Viimeisin viesti
Kattoverhoilun uusiminen Audi Coupe -89 Loosa Sisusta ja sähköt 1 25.10.2011 21:37
a4 quattron takajarrujen uusiminen hexxi Kori, valot, renkaat 0 17.10.2007 21:45
Välijäähdyttimen ahtoputkiston uusiminen (poikitt. 1.8T) mattipuh Turbot 6 01.08.2006 18:52
1.8 ADR 125hp testejä 95 vs 98 okt? Sakkeus Moottori ja voimansiirto 1 03.02.2006 07:52


Kaikki ajat ovat GMT +2. Kellonaika on nyt 00:36.


vBulletin® Version 3.8.7
Copyright ©2000 - 2017, Jelsoft Enterprises Ltd.