Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Imupuolen ylipaineistamista.. entäpä pakopuolen ahistaminen?

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

    Imupuolen ylipaineistamista.. entäpä pakopuolen ahistaminen?

    Moro!
    Aloitanpa uuden jutun. Onko ketään muita jotka miettii hieman erilaisia juttuja kuin perus "osat mosaan, turbo kylkeen ja säätöön"....?
    Itteä kiinnostanu jo pidemmän aikaa kaiken hieman epätavallisemman kehittäminen.

    Nyt meinasinki nostaa esille esim. Scanian rekoista tuttua turbiinia turbon jälkeen jolta välitetään voima kampiakselille.
    Mielenkiinnosta kuinka paljon esim 800-1000hp mosasta pystyis saada pakokaasun hukkaenergiasta tehoa talteen.
    Oisin kiinnostunut koe mielessä jopa rakentamaan moista systeemiä omaan vitoseen.. :D

    Eli ideani oli sellainen että ahtimen jälkeen tulis hieman isompi turbiini, turbosta josta poistais kompuran ja kompuran päähän rakentais planeettavaihteiston joka voideltais. Esim kokoluokassa +800hp voitais käyttää jotain holsetin isosta päästä olevaa turbiinia, jonka pyörintänopeus huitelis karkeasti siellä 70-100Trpm paikkeilla. Jolloin esim. Planeettavaihteistolla tiputettais 1:3.5 tjsp. Ja siitä remmillä sopivalla esim.1:3 välityksellä kampiakselille. Tarkemminhan tuota pitää tutkia että pakopaineet turbon jälkeen pysyy kurissa ja välitys suunnitella/kokeilla sopivaksi. Mutta niin että asettuis tehontuotto oikealle alueelle, eli +6000rpm

    Systeemissä vois mm. Käyttää vapaakytkintä jolloin syystemi ei syö tehoa suoraan, vain pienenä ahistuksena ennen kuin alkaa tuottaa. Systeemin tuottamaa tehoa voi myös tutkia mittaamalla remmin vetoa ja/tai verrata sitä penkissä syntyviin tuloksiin.
    Remmivetoon vetoa mittaava systeemi esim puntari jonka voi tehdä vaikka sylinteristä josta paine mittaus ja tieto logiin. Remmipyörän halkaisijasta selviää tuottama vääntö ja laskemalla teho.
    En oikein tiedä varmaks kun en ole löytänyt hirveästi juttua aiheesta mutta käsittäisin että liki tuhannen hevosvoiman pakokaasuista voisi saada yllättävän paljonkin tehoa oikein mitoitettuna.

    Sitä onko tässä mitään järkeä en tiedä, mutta kiinnostaa. :D

    Ottakaa kantaa jos tietoa jo asiasta tai kiinnostusta, lynkkaajat voi jättää kommentoimatta, asiallinen kritiikki erikseen ja toivottua :)
    Viimeksi muokannut jesse47; 10.1.2019, 13:47.

    #2
    Näitähän tehtiin sotien jälkeen lentokoneiden tähtimoottoreiden jatkeeksi, kts mm Wright R-3350. Vaikka lyhenne PRT on oikeasti Power Recovery Turbine oli se käytännössä Parts Recovery Turbine sillä pakolämmöt nousi äkkiä niin suureksi että moottorin puuttuvat osat sai kaivaa em. turbiinista.

    Kun turbiinit suurenivat, huomattiin äkkiä että ei sillä mäntämoottorilla enää mitään virkaa ollut kun turbiini osasi kohta pumpata kompuralla ilmaa itselleen. Kaasuturbiini oli syntynyt.

    Dieselissä on varmaan pakolämmöt hallittavissa helpommin.

    Mielenkiintoista seurata tuota Scaniaa, kiitos vinkistä!

    https://en.wikipedia.org/wiki/Turbo-compound_engine

    Comment


      #3
      Ei se ahistus tarvi valtava olla. Nimenomaan valmiiksi tehokas turbomoottori josta vasta turbon jälkeen otetaan tehoa talteen. Jo pienelläkin pakopaineella saadaan vääntöä isosta turbiinista ja tehoa koska massavirta on suuri jos on vaikka 800hp pakokaasut käytettävissä.
      En tiedä, mutta aihe kiinnostaa ja näitä on mm. Japanissa tehty "tuunattuihin" autoihin eli viritys tarkoituksessa.
      Pakolämpöjä voi hillitä vesiruskulla joka myös entisestään lisää kaasun määrää turbiinille ;)

      Comment


        #4
        Onko tuollaisessa valmiiksi tappiin ahdetussa vehkeessä enää merkittävästi energiaa pakokaasussa jäljellä? Ja jos on, niin voisiko ne hyödyntää paremmin toisin mitoitetulla turbolla, tai compound-ahtamisella?

        Kiinnostava idea toki.

        Comment


          #5
          Mitä enempi voimaa, sitä enempi kaasuja. Riippuen vähä hyötysuhteesta, mutta kärjistetysti.

          Ongelmahan on että jos ahdot on jo pyydetyssä vaikka 3bar niin turbolle ei tarvita enempää tehoa/kierroksia vaan virtaa lasketaan hukkaportilla turbiinin ohi että kierrokset rajottuu.
          Tietenkin paremman hyötysuhteen ja paremman tehon sais käyttämällä silloin isompaa turbiinia mutta silloin spoolaaminen kärsii, jonka kanssa ollaan jo muutenkin rajoilla ja haettu viimestä järkevää ratkaisua, että jää vielä vetoaluettakin.
          Vnt osaltaan yrittää tätä jotenkin parantaa mutta ei kiinnosta.

          Että käytännössä jokaisessa mosassa menee viritysasteesta riippumatta X määrä moottorin tuottamasta tehosta pakokaasun mukana pihalle, ja siitä saadaan x määrä hyödynnettyä. Eli mitä enempi tehoa, sitä enempi tuosta huokkaenergiasta olis mahdollista saada tehoa. Karkeasti varmaan jokin tietty prosenttimäärä kampiakselin tehosta, riippuen vähä kaikesta..

          Edit. Heitän tähän lonkalta sellasen vielä tuosta että paljonko pakokaasun mukana menee tehoa pihalle niin lonkalta heittäsin että meniskö 60-70% palamisessa syntyneestä energiasta pihalle pakokaasun mukana.
          Jos mosan hyötysuhde olis jotain ~22-24% niin 600Kw tuottamasta about ~1300kw menee putkesta pihalle ja ~100kw jäähdyksessä.
          Ongelmahan on että kuinka tuosta kuumasta kaasuvirrasta vois saada tehoa talteen ja yks tapa olis turbiini. Tosin hyötysuhde on todella surkea.
          Varaajaahan tuolla pitäis lämmittää mutta se ei oo oikeen virityskäytössä hyödyllistä :D

          Noissa lentokeissa +2200hp moottorista saatiin pakokaasun hukkaenergiasta talteen jopa 20% / ~450hp lisätehoa sodan aikasella turbiinitekniikalla joka nosti moottorin hyötysuhteen jopa 34 prosenttiin. Tuota en kyllä usko mutta.
          Tokihan turbon turbiini ei oo parhaan mallinen, mutta helposti saatavilla ja ne on kyllä kehittyny aika pitkälle näin 2000 luvulla.
          Viimeksi muokannut jesse47; 11.1.2019, 10:15.

          Comment


            #6
            Oletko miettinyt paljonko mäntämoottorin teho laskee, kun lisäät pakopainetta?

            Comment


              #7
              Juu, täytyy ymmärtää että tässähän ei viritetä itse moottoria vaan parannetaan kokonaishyötysuhdetta.
              Ja pakopaineen/lämpöjen nousua on helppo hallita vesi/metanoli ruiskutuksella.
              Hiemanhan se tietenkin perus moottorin tuottamaa tehoa laskee mikäli pakopaine nousee mutta siinähän nimenomaan otetaan talteen hukkaenergiaa eli kokonaishyötysuhde paranee joten kokonaisteho kasvaa.
              Kuten edellä mainitussa lentokoneen mäntämoottorissa 2200hp moottorista saatiin 450hp enemmän tehoa kun otettiin turbiinilla hukkaenergiaa talteen. Voidasn kuvitella että turbiini tuotti varmaan 650hp ja moottorin teho laski sen parisataa.
              Tässähän tulisi käyttää niin isoa turbiinia että pakopaineen nousu olisi maltillista, silloin pystyis ajaa kaiken pakokaasun turbiinin läpi. Sitä en tiedä mikä olis paras lopputuloksen kannalta.

              Eikä siinä vielä kaikki, oonhan mä sellastaki miettiny että tämä turbiini vois olla kokonainen ahdin joka olisi sarjassa pienemmän ahtimen kanssa ja jonka kompressorin päästä tulis veto kampiakselille.
              Tällöin se sais myös voiman kampiakselilta kunnes alkaa turbiini tuottaa, sillon ylimääräinen voima siirtyis välityksellä kampiakselille.
              Hyvät puolet olis siinä että se auttais main turboa spoolaamaan kun ahtais remmillä. Sen kun mitottais ja välittäis niin että tuottais esim tavoitellun 1000hp ilmamäärän 0.5-1bar ahdoilla 6000-8000rpm niin silloin siirryttäis osittain isomman ahtimen varaan ja pienempi vain korottais paineen jolloin sen työksi jäis esim 2bar/1000hp tuottaminen ja näin sen vaatima turbiinin teho laskisi ja näin myös kokonaisuudessaan pakopaineen nousu pysyisi maltillisena.
              Kuten ko kuvassa. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Turb...kBpng360kB.png näkyyköhän tuosta

              Tarvittavan ahtimen koko olisi varmaan tyyliin hx60 tai hx80 luokkaa että sais tuottamaan pienellä ahtopaineella tuollaisen tehon, kompuran kannaltahan asia on kiinni lätityksestä mutta turbiini puoli tulisi olla niin iso että virtaisi kaiken pakokaasun riittävän alhaisella pakopaineella.
              No näissähän pääsis vähä laskemalla jo sen verran kartalle että homma oikeasti toimis ja tuottaiskin tehoa. Se missä paras hyötysuhde kokonaisuudesta saatais, vaatis aika pirusti testiä ja tutkimusta ja tietoa asiasta.

              Toinen asiahan on se että coupessahan tila loppuu äkkiä, konepellinhän voi aina jättää pois niin vain taivas olis rajana. Olis siinä ainaki ihmettelemistä kun konepellin linjan yli tulis hx80 josta menis planeettavaihteiston alennusvaihteen ja remmin ksutta veto kampiakselille. XD

              ....ideahan tälläseen voimamottoon on kyteny jo 10-15v kun rakennettiin suihkumoottoria turbosta.
              Tuolloin mietin jo kuinka yhistää isompi turbo sarjaan jolta otettais voima akselille.
              Kun suihkumoottorin hyötysuhde on aika vitun huono, jos miettii että meidän suihkumoottori potkukelkka tuotti periaatteessa ~600kw tehon (poltti about 18gallonaa/h ilman näkyvää savua) suurin osa lämpönä tosin taivaalle. No työnti se sillä teholla potkukelkkaa kuskineen kuivalla sorapihalla mutta eipä se paljon oo. Ajoinki sillä melkeen 100m talvella, kunnes tajusin että insinöörit oli kaiken keskellä hitsannu jalakset takaa yhteen eikä paska kääntyny ollenkaan. Muistaakseni tuo testiajo kulutti 3-4L polttoöljyä. :D

              Ja tässähän en oo vielä mitään rakentamassa, herättelin keskustelua että miettiikö muut mitään erikoisempia juttuja, tähän pitää myös kertoa jos on itellä jotain muita ideoita tai hulluja ajatuksia.. :)
              Rakentaisin jo jos olis aikaa enempi ja rahaa törsätä isoon ahtimeen, mutta tällä varallisuudella sijoittasin sen mielummin ihan vaan nykyisen ajtimen päivittämiseen. :D
              Viimeksi muokannut okkim; 11.1.2019, 14:16. Perustelu: Viestit yhdistetty.

              Comment


              • #8
                Niinkuin jo todettua, niin se mäntämoottori siinä ahtimen ja turbiinin välissä on ihan turha komponentti, joka vain lisää kompleksisuutta. Akseliturbiinilla saadaan pienikokoisesta paketista kova teho, ja hyötysuhdekkin on parempi kuin antiikkisella mäntämoottorilla.

                Comment


                  #9
                  turbaanimoottorin polttoainekulutus on 95% sama kuormituksesta riippumatta... eli ei oikein toimi henkilöautossa ;)

                  Comment


                    #10
                    Ei oikeen toimi autossa ja ei todellakaan ole parempi hyötysuhde jos halutaan akselille käytettävä voima.
                    Eikä edes työntövoimaa tavoiteltaessa suihkuturbiini pärjää hyötysuhteessa mäntämoottoriselle potkurikoneelle, hyödyt on ihan muualla kuin hyötysuhteessa.
                    Lentokoneissa suihkuturbiinin hyödyt on muissa asioissa kuin todellisessa hyötysuhteessa.

                    Edelleen ideana oli mäntämoottorin hyötysuhteen parantaminen täysvedossa, hukkaenergiaa hyödyntämällä niin että voima on edelleen kampiakselilla pyörivänä.

                    Comment

                    Working...
                    X