Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Suojasta apua ILP:n jäätymiseen

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

    Suojasta apua ILP:n jäätymiseen

    Talossa ja tallissa on omat lämpöpumput. Talon pumppu on suojaisemmassa paikassa kuin tallin pumppu, joskin molemmat räystään alla.

    Tallin pumppu tuppaa jäätymään ja keräämään lumikerroksen paljon herkemmin kuin talon pumppu.

    Onko niistä pumpun suojakopeista tähän mitään apua vai pitäisikö vaan rakentaa "spoileri" seinälle ohjaamaan ilmavirtoja vai huputtaa harvalla verkolla ?

  • #2
    Kiinnostaisi itsekin tietää, miksi meillä tuo meidän ilp:n kenno jäätyy?
    Lämmön pyynti täytyy laittaa 25 asteeseen niin kenno pysyy sulana.

    Comment


      #3
      Ovatko pumput samanlaiset ja suurin piirtein samalla kuormitusasteella, ja onko sisälämpötila suurin piirtein sama (vaikuttaa sulatustehoon)? Mihin jäätä/lunta kertyy - ts. tuleeko sitä kuuraa normaaliin tapaan lamellipintoihin vai johonkin muualle?

      En jaksa uskoa että katoksella on käytännössä juuri vaikutusta lamelleihin kertyvään jäähän/kuuraan, koska sen syntymekanismi on kuitenkin pääosin ilmankosteudesta johtuva (toki lumentulo voinee sitä edesauttaa). Sanoisin että järkevin ja oikeastaan ainoa tapa on suojata laitetta (lumi)sateelta, mutta eipä se lamellien kuuraantumista lopeta. Mikä tahansa mahdollinen suoja onkin, se ei luonnollisesti saa haitata ilmankiertoa. Huonosti hengittävä boksi voi tiputtaa tehoja ja COP:ta huomattavasti...

      Topi: Kaikkien ilmalämpöpumppujen kennot jäätyvät (tai siis "kuuraantuvat"), ja luonnollisesti vielä niin että eniten jäätä kertyy kun ilmankosteus lämmityskaudella on suurin ja kennon lämpötila <0C. Eli esim. nollan tuntumassa tai mikäli ilmankosteus on pakkasesta riippumatta poikkeuksellisen korkea. Sulatushan toimii siten, että ILP siirtyy jäähdytykselle (tosin sisäyksikön puhallin pysäytettynä). Jos sisäilma on esim. 5C vs. 25C, on sulattelu lähtökohtaisesti hitaampaa. Jos ulkoyksikkö ihan oikeasti jäätyy kunnolla, voi siinä toki olla vikaakin - esim. pohjavastus pois pelistä.
      Viimeksi muokannut dumo; 17.12.2012, 17:14.

      Comment


        #4
        Meillä oli tallin pumpussa samaa ongelmaa. Jäätä ja lunta kertyi niin paljon että ei ropelli sopinut enää pyörimään. Tänä talvena kun ollut paljon tuota pöllyävää lunta niin tilanne paheni entisestään kun parin päivän välein sai sulatella pumppua kun ei jaksanut enää lämmittää.

        Koemielessä tein pressusta "katoksen" niin että pumppu pääsee ottamaan ilmaa vain alakautta. Nyt on pumppu pelannut viikon ilman sulattelua, vaikka kelit ovat pysyneet samana.

        Toki tallin pumpussa on ilmeisesti huonompi sulatustoiminto kuin talon pumpussa. Halppis vastaan merkkilaite. Talon pumpun alla on 5 senttiä jäätä ~neliön alueella, eli on sekin saanut lunta osakseen.

        Comment


          #5
          Ainakin jos on aineet vähissä niin jäätää kennoa helpommin. Ihan kokemuksen kautta huomattu juttu.

          Varmaan myös sulatusjaksoista tulee pidempiä ja tehottomampia, kun sisällä on vähemmän lämpöä hyödynnettäväksi sulatukseen.

          Comment


            #6
            Näinhän se on. Tallissa kuitenkin pyydettynä minimit mitä voi valita eli 16 ja kun lakkaa lämmittämästä niin melko nopeaa tippuu lämmöt alle 10 asteen, niin eipä sillä paljon sulatella.

            Comment


              #7
              Suihkuta glykolia ulkoyksikön kennoon. Ei paljon jää tartu sen jälken. ei sitä lotrata tartte, mutta pumppukannulla sumuttelee pinnan nahkeeksi. Ultimaten pumppujen kanssa tapellut kaveri oli tuota koittanut ja todennut toimivaksi.

              Comment


                #8
                JESS !! Glykolia. Pitääpä kokeilla ! Kunhan saa ensin sulaksi.
                Molemmat on Ultin pumppuja ja tallin pumppu kerää lumi/kuurajäätä muutaman sentin kerroksen kennon päälle ja siitä se sitten näyttää hiipivän sisäänkin päin.

                Pressukatoskin voisi olla hyvä juttu.

                Comment


                  #9
                  Kyllä ne suuret kasvavat huurtumat kertonee usein jonkin olevan vialla. Sulatuslogiikka haistelee kennon kuurautumista lämpötilaeroin yms. ja osaa siten sulattaa ajoissa. Jos ei sulatus riitä, voipi aineet olla vähissä, noissa itse-asennuksissa kun usein roiskuu :) yms.

                  Ja jos pumppua ei ole tarkoitettu matalan lämpötilan ylläpitoon pakkasilla eli yleensä ne ylläpitopumput on +10 asteen ylläpidolla, ei välttämättä riitä enää energiaa 16 asteen pidossa sulatukseen viileähkön sisäkennon takia ja softa ei ole ajan tasalla.

                  Itsellä ei yksikään pumppu kolmesta tarvi apuja sulatuksessa, tallissa on +10 ylläpidon malli ja kämpässä normimallit. Aikaisemmin yksi rikki oleva pumppu jäätyi usein, kunnes hajosi lopullisesti.

                  Comment


                    #10
                    Ultimate täälläkin tallissa pöhisee. Tarkoitettu ei varmaan ole, mutta tuon pressun kanssa kuitenkin toimii. Ja tuo 16 on talliin mukavampi lämpötila kuin 20 astetta.

                    Jännä että tuo ultimate lämmittää -27 asti ja sisällä oleva mitsu alkaa hyytymään -23 tienoolla.

                    Comment


                    • #11
                      Mikä Mitsu sulla on sisällä?Meinaan vanhat Mitsu E:t ja nykyiset Mitsu Heavyt ovat ihan yhtä surkeita pakkastehoiltaan kuin Ultimatetkin..Nyky-Ultit alkaa kaikki olla Midean valmistamia,joten ihan ok vehkeitä kun niissä nykyisin on Toshiban kompurat.
                      Tuo ei ole mikään ihme periaatteessa jos tuntuu että Mitsu "hyytyy" sisällä nopeammin,koska siltä myös pyydetään korkeampaa lämpötilaa.

                      Comment


                        #12
                        En muista nyt mallia, mutta lähemmäs 10 vuoden ikäisiä taitavat kumpikin olla.

                        Comment


                        • #13
                          meillä mitsun fd35 lämmittää about 80%:a 90 neliön talosta oli pakkasta minkäverran tahansa.

                          Työkaverit laittaa pumpun -15 jälkeen kiinni, mutta meillä mennyt nyt kolmatta vuotta yötäpäivää päällä kovillakin pakkasilla. KYllä tuoki jäätä vähän kerää muttei kyllä haitaksi asti.

                          Comment


                            #14
                            Juu pumppu hyytyy silloin kun lämmöntarve asunnossa kasvaa liian suureksi => todellakin asunto/tilakohtaisia nuo asiat ennen kuin pumppumerkkikohtaisia eli eiköhän se Mitsukin aja asiansa. Lämpöä noista aina tulee kokoluokasta riippuen mutta mihin se riittää tilassa, on toinen juttu.

                            Jos on luokkaa 10-v Ulti niin sitten melko jäähdytyssoftalla nuo laitteet eli pääasiassa suunniteltu jäähdytykseen olivat alkuaikoina, kuten moni muukin tuon ajan tuote. Nykyään sentään softia viilattu ja jotain parannuksia tullut, joten toimivat lämmityksessä sulatuksineen.

                            Nykyiset Midean-valmistajan Ulti-koneet on melko varmoja ja hyviä lämmittäjiä, kyllä vanhemmat Gree:n valmistajatkin olivat pääosin ok tasoa. Itsellä molempia malleja seinällä ja samaa tehoa ne pukkaa kaikki pakkasilla.

                            -20-30 pakkasilla toimii kaikki omat laitteet ja tallissa jopa tuo riittää ylläpitoon. Kämpässä alkaa alakerran lämpötippua -20 jälkeen, yläkerrassa pysyy hikiseen.

                            Mitsun Heavyt on huonoja E-sarjaan verrattuna esim FD25/35 suht eritasolla pakkasilla kuin Heavyt, johtuen pääosin siitä, että niitä ajetaan -10 jälkeen selkeästi suuremmilla kierroksilla/ottotehoilla tuoden koville pakkasille selkeästi paremmat tehot.

                            Comment


                            • #15
                              Juu kyllä FD35:sta saa laittaa pyyntiin 27-28 jos -25 pakkasta, sillon pysyy talossa se 22-23astetta.

                              Comment


                              • #16
                                Mulla ei kyllä koskaan ole ollut Panasonicin kanssa merkittävää ongelmaa jäätymisestä, vaikka on ollut viitisen vuotta kovillakin pakkasilla kaiken aikaa päällä. Veikaan, että laitteessa on jotain vialla, kylmäaineita karannut tms. ILP:n asentaja sanoi noista katoksista, ettei suosittele sellaisen laittamista ja ulkoyksiköt on suunniteltu toimivan myös Suomen oloissa ilman niitä.

                                Comment


                                • #17
                                  ainakin mitsun fd35 mallissa pystyy testaamaan kylmäaineet niin että pyynti 31astetta, ja puhallus kakkoselle tai kolmoselle ja pitää tulla ulos väh. 50asteista. jos tippuu merkittävästi nii aineet vähissä. kun pakkasta noin 5-10astetta.

                                  Comment


                                    #18
                                    Itsellä tallissa vanha Chunlan. Irrotettu kaverilta pumppaamalla kylmäaineet ulkoyksikköön ja asentamalla kotiin 2010. Kylmäainetta ei ole lisätty asennuksen jälkeen. Ei mitään ongelmia kolmena talvena. Lisäsin vedenpoistoreikien kohdalle lämmityskaapelin, niin valuu vedet pois. Mitään suojia ei ole. Kenno ei ole koskaan jäätynyt. Ilppifoorumeilla tuntuu taas olevan toisilla enemmänkin ongelmia halpispumppujen kanssa. Lienevätkö sitten yksilöitä vai mistä johtuu?

                                    Comment


                                      #19
                                      En mäkään oo koskaan tuota pumppua (toshiba super daisekai) sammuttanut, eikä se oo viiden vuoden aikana ollut koskaan jäässä. Sama se vaikka hyötysuhde laskis 1:1 kovimmilla pakkasilla. Jollain sitä kämppää pitää kuitenkin lämmittää. Alle parinkympin sulatusvälit ovat vielä ok, sen jälkeen alkaa sulatuksia olla vähän useammin. on se silti aina pidemmän aikaa päällä kuin poissa.

                                      Comment


                                      • #20
                                        eikös se ole niin että viileempi paikka enempi jäätä ja taas toisin päin vähempi jäätä....ja taas jään muodustuminen johtuupi käyttöasteesta korkea ja kuormituksesta korkea...jos taas ei niin vähempi jäätä jne...mielestästäni ei ole kopilla väliä..riippuu ulkoilmasta......korjatkaa...

                                        Comment


                                          #21
                                          Ei kai sillä paikalla lämmitystä ajatellen juurikaan oo merkitystä. Yhtä kylmää tuolla on talon etelä- ja pohjoisseinällä. Mulla on koneessa ollut koko talven pyyntinä 22c ja patterit 19c. Flekti koko ajan komosella. Todella lämpöinen henkäys sieltä koneesta käy. Pumpun alla olevaa pulkkaa (jonne valuu sulamisvedet) saa tyhjentää 2-4pv välein vähän keleistä riippuen. Alle -5c pakkasilla riittää kerta viikkoon.

                                          Comment


                                            #22
                                            Juu jäätä kertyy, jos pumppua kuormitetaan = säästöä myös kertyy samaan tahtiin.

                                            Ei jäätä, niin ajellaan pikkutehoilla ja säästöt pienet muun lämmityksen hoitaessa pääosaa lämmityksestä.

                                            Liian pienellä ottoteholla ajellessa pakkasilla hyötysuhde saattaa romahtaa.

                                            Kovien pakkasien kuivat ulkoilmat pienentää jään kertymistä mutta muuten suomen ilmastossa on talvella aika kosteaa (varsinkin rannikot) ja kosteus tiivistyy viileämpään ulkokennoon tehokkaasti.

                                            Comment


                                              #23
                                              Onko kellään kokemusta tuollaisen ILP:in asentamisesta tuulettuvaan välipohjaan? Meillä olisi tulevaisuudessa sellainen mahdollisesti hankintalistalla jos näyttää siltä, että kesällä on liian kuuma. Siis listalla se ILP, tuulettuva pohja on jo.

                                              Tuolla talon alla kun on 50 m2 2m korkeaa tilaa, niin sinnehän tuollaisen pumpun sujauttaisi tuosta vain. Se tila ei kaiketi pakkaselle mene missään vaiheessa. Nyt kun yläkerrassa on rakennuslämmittimillä pidetty 10 astetta, niin 16 pakkasilla siellä oli -1. Sitten kun lattialämpö pörrää, niin tuon tilan ei pitäisi miinukselle mennä vaikka ulkona olisi kylmempikin? Ja eikös tuo pumppu kierrättäisi sitä tuulettuvan ilmaa lisäplussana, vähemmän kosteusvaaroja?

                                              Comment


                                                #24
                                                TM:n testissä rossipohjaan asennettu ulkoyksikkö nosti alapohjan ilmankosteuden aivan järjettömän korkeaksi. Oli siinä vielä jotain muitakin miinuksia. Hommaa TM-rakentajan numero, jossa tuo asennus ja käyttötesti tehtiin. Muistaakseni lopputulema oli se, ettei se ollut kuitenkaan niin hyvä idea, miltä se alunperin vaikutti.

                                                Edit:
                                                Alapohja veti pakkasen puolelle huomattavasti nopeammin, kuin ilman pumppua.

                                                Comment


                                                • #25
                                                  Tehdäänpä vähän laskentaa

                                                  Ilman ominaisuuksia
                                                  Tiheys NTP-tilassa (lämpötila 0 °C, paine 1013 hPa) 1,293 kg/m3
                                                  Ominaislämpökapasiteetti 1010 J/(K·kg)

                                                  50m2 2m korkeaa tilaa = 100m3 ilmaa
                                                  Ilmaa on tilassa noin 130kg

                                                  130kg ilmaa jos viilennetään yhdellä asteella, niin siitä on otettu pois enegiaa noin 130kg*1010J/(K*kg) = 131300J = 0,036389kWh. Jos otetaan 15 astetta tuosta alapohjasta pois niin lopputulos on jo reilut 0,5kWh. Mikäli ilpin coppi olisi tuon vedon ajan 3 niin 1,5kWh saisit alapohjan ilmasta lämpöä irti. Tällöin olisi sitten 15 asteinen lämpö tippunut nollaan tai nolla asteinen -15 asteeseen. Perus ilppi taitaa ottaa vajaan kilowatin ottotehoa verkosta joten alle tunnissa tilan ilma kylmenisi esimerkkilaskennan verran. Toki tällöin oletamme että tila on täysin tiivis eikä sinne luovuteta mistään energiaa.
                                                  Mistä sitä energiaa sitten tilaan voi tulla? Sieltä lämpimästä lattiasta yläpuolelta. maanvaraisen (huom! maanvaraisen, rossipohjan arvoja ei kuukle heti kertonut) passiivitalon lattia on eristettävä vähintään niin että U-arvo ? 0,12 W/m2K. Jos lattiassa kiertää 40 asteinen vesi (liian kuuma lähes kaikkiin olosuhteisiin) niin lattian läpi voisi säteillä energiaa 0,12W/m2K*50m2*40 astetta = 240W, joten ainakaan lattiasta säteilevällä enrrgialla ei lämpöpumppua paljon pidempään pyöritellä.
                                                  Toki alla olevaan maahan on varautunut energiaa, mutta toisaalta mitä kylmempi on rossipohja niin sitä enemmän se sieltä yläkerrasta imee lämpöä eli johtuu se kylmä yhtälailla sinne lämpimän suuntaan kuin lämmin kylmäänkin.
                                                  Näin ollen en itsesijoittaisi pumppua tuone suljettuun tilaan, enkä sijoittaisi pumppua ainakaan niin että se tehostaisi ilman kiertoa alapohjassa, koska se lisää sitten Lämpötilaeroa jota eristeet yrittää kompensoida. Tällöin imettäisiin jo kerran lämmitetystä lattiasta enemmän lämpöä kuin ilman pumppua, toisaalta ilman pumppua tästä energiasta osa menee taivaalle, mutta ei sieltä yli satasta vuodessa taivaalle näytä saavan, koska lämpötilaero ei ole läheskään koko vuotta sitä 40 astetta ilman sitä pumppua.

                                                  Tuntuu pirun vähältä, mutta toisaalta kun miettii millaisilla ilmamäärillä ilppi pelailee niin ehkä tuossa laskussa ei pilkkuvirhettä ole. Fyysikot tai kuka hyvänsä joka osaa laskea voi toki kertoa minun laskeneen väärin. Esim vedellä on noin 4000 kertaa parempi lämpökapasiteetti suhteutettuna tilavuuteen, joten ehkä tuo laskenta on oikein, ilma kun ei ole erityisen hyvä paikka varastoida energiaa. Jos vielä jeesustellaan niin kosteassa ilmassa on enemmän enrgiaa kuin laskun ntp esimerkissä, mutta olkoot ei se tulosta käännä selälleen. Ainoa asia joka tilanteen voisi pelastaa olisi se että maasta säteilisi niin paljon energiaa että sillä voisi ruokkia pumppua, mutta sekään ei pidä paikkaansa koska mihin sitä pumppua silloin tarvitsisi ollenkaan jos maaperä jo lämmittäisi lattiaa valmiiksi :). Oikea vastaus löytyisi varmaan sillä että laskisi paljonko energiaa siitä maasta saat revittyä pumpulla talteen ja sitten katsoisi kuinka paljon alapohjan johtavuus kasvaisi kylmenneiden olosuhteiden johdosta ja tässä olisi sitten vastaus. Olettaen että aina seuraavana kesänä saisit maan lämmitettyä takaisin alkuperäiseen lämpöön.

                                                  En ole mikään nero näissä asioissa, joten korjatkoon viisaammat ne kohdat joissa menin metsään.

                                                  Comment


                                                    #26
                                                    Jaaha, i'll get mi coat. Ei vaan, aika tyrmäävät perusteet ja minäkin jopa suurimman osan ymmärsin. Tuulettuva jää siis varastotilaksi. Ei me kyllä ihan tosissaan sellaista ILPpiä olla hankkimassa, jolla taloa myös lämmitettäisiin. Ajatus on, jos tarvetta tulee, hommata joku pienempi laite kesäaikaiseen viilennykseen. Silloin taitaa olla ihan sama onko laite ulkoseinällä, tuulettuvassa vai kenties ulkoilmaan hyvin avoinna olevassa kellarikäytävässä?

                                                    Comment

                                                    Working...
                                                    X